Ilmarinen: Rakennusalan muutosvastarinta energiatehokkuuden jarruna
Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakosken mukaan energiatehokkuus nähdään rakennusalalla vielä usein pakkona mahdollisuuden sijaan. ”Energiatehokkaan rakentamisen puolesta puhutaan juhlapuheissa, mutta valitettavasti vielä tuon tuostakin törmää siihen, että käytännön toiminta ei yllä puheiden tasolle.”
Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakosken mukaan energiatehokkuus nähdään rakennusalalla vielä usein pakkona mahdollisuuden sijaan. ”Energiatehokkaan rakentamisen puolesta puhutaan juhlapuheissa, mutta valitettavasti vielä tuon tuostakin törmää siihen, että käytännön toiminta ei yllä puheiden tasolle.”
Rajakoski sanoo, että urakoitsijoiden muutosvastarinta on yhä suurta ja alalla on vielä valloillaan perinteisiä, jopa vanhoillisia toimintatapoja. Esimerkiksi materiaalivalintoja ohjaa usein alhainen hankintahinta eivätkä käytön aikaiset kustannukset. Rajakosken mukaan ajattelu on siis liian lyhytjänteistä.
Rajakoski toteaa, ettei energiatehokas rakentaminen välttämättä edellytä valtavia taloudellisia panostuksia, vaan pikemminkin rakentamisen kulttuurin muutosta.
”Enemmänkin kaipaisin rakentamisen kulttuuriimme ’kuin tekisin itselle’ -asennetta sekä energiatehokkuuden huomioimista jo projektien suunnitteluvaiheessa.”
Rajakoski huomauttaa energiatehokkaan rakentamisen usein merkitsevän myös laadukkaampaa rakentamisen jälkeä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa
21 vastausta artikkeliin “Ilmarinen: Rakennusalan muutosvastarinta energiatehokkuuden jarruna”
Rakennusalan diplomi-insinööri sanoi minulle vakavalla naamalla että nollaenergiatalo syntyy heti kun laitetaan seinään 60 cm lisää paksuutta. Olemme mahdollisesti tekemisissä innovoinnin suhteen erityisen konservatiivisen toimialan kanssa ?
Juu…jätti lämpimän veden lämmittämättä ja sähkölaitteet kaikki pois päältä. 🙂
Rajakoski voisi hieman avata mitä tarkoittaa kannanotollaan, kun sanoo että ”energiatehokkuuden parantamiseen tarvitaan vain rakentamisen kulttuurin muutosta.” Kyllä siinä myös tarvitaan melkoisia investointeja pelkän lainsäädännön takia. Vuoteen 2020 (tai peräti jo 2017) mennessä kaikkien uusien talojen pitäisi olla lähes nollaenergiatasoa. Tähän ei päästä pelkällä tiivistämisellä ja eristämisellä. Vaikka talo ei kuluttaisi tilojen lämmittämiseen energiaa yhtään kWh:a, ei se silti ole likelläkään nollaenergiatasoa. Asuintalossa lämmin vesi ja sähkölaitteet tarvitsevat paljon enemmän energiaa kuin tilojen lämmitys. Siksi energiaa pitäisi pystyä tuottamaan talossa itsessään. Kylmä ja pitkä talvi takaa sen, että auringosta ei saada tuota energiaa riittävästi nykyisillä laitteilla. Laitteiden pitää vielä paljon kehittyä. Esim aurinkokerääjien ns. takaisinmaksuaika on nykyisin 100-200 vuotta. Sen vuoksi energiatehokas rakennus vaatii enemmän rahaa. Menee vielä aikaa ennen kuin asukas on valmis siitä maksamaan. Ei ehkä olekaan valmis ennen kuin lakien vaikutuksesta onkin jo pakko.
”aurinkokerääjien ns. takaisinmaksuaika on nykyisin 100-200 vuotta”
tais tulla nolla liikaa? Osaava suunnittelija saa takaisinmaksun selvästi alle 10 vuoteen.
Niinhän sen (osaamaton) suunnittelija saa, mutta käytännössä ei niin ole. Otanpa esimerkin. Aurinkokerääjien tuotto on Motivankin verkkosivujen mukaan 250-400 kWh/m2 vuodessa. Käytännössä se on luokkaa 250 kWh/m2/a. 24 m2 aurinkokerääjiä maksaa paikalleen asennettuna luokkaa 32 000 euroa ja tuottavat energiaa 6 MWh vuodessa eli ésim Oulun kaukolämmön hinnalla se tarkoitaa rahassa 240 euroa vuodessa. Espoon kaukolämmön hinnoilla se on luokkaa 480 euroa vuodessa. Eikös silloin tuo 100-200 vuotta ole lähempänä totuutta kuin 10-20 vuotta? Valmistajat saattavat kyllä luvata tuotoksi jopa 750 kWh/m2/a, mutta kun niin ei Suomen olosuhteissa ole. Vaikka tuottokyky olisikin tuo 750 kWh/m2/a, on takaisinmaksuaika silti luokkaa 25-50 vuotta.
Sekoitatko nyt sähköenergian ja lämpöenergian? Kuulostaa, että teet aurinkokeräimillä sähköä ja vertaat kaukolämmön hintaan.
joo, tosiaan kuvastaa helposti suunnittelijoiden tasoa :D. Keräimillä lämmitetään ja paneeleilla tulee sähköä, ei pitäisi olla vaikeaa ja tietää kaikki, jotka ovat tosielämässä törmänneet ;).
Paljon hehkutetussa Järvenpään nollaenergiatalossa on aurinkokerääjien tuotto ollut vain 46,8% suunnittelijan ilmoittamista oletusarvoista (kts. Järvenpään Mestariasunnot, nollaenergiatalon seuranta) Aurinkokennojen sähköntuotto on sentään ollut 76,5% suunnittelijan ilmoittamasta. Pahinta kuitenkin, että sähkönkulutus on ollut lähes nelinkertainen suunnittelijan ilmoittamaan. Kaikenkaikkiaan Järvenpään nollaenergiatalossa on tehty hyvää kehitystyötä, josta saatu tieto on arvokasta. Luvut kuitenkin puhuvat karua kieltään eli oikeaan nollenergiataloon on vielä pitkä matka. Mutta kyllä se joskus vielä tulee.
omakohtaiset mittaustulokset antaa 2008 hankitun keräinparin takaisinmaksuksi 3vuoden mittauksien perusteella alle 11vuotta.
Suunnittelu on tosiaan se missä tehdään ne virhelaskelmat, toinen on, että kesällä tulee olla mihin käyttää kaiken sen energian mitä tulee :).
Rajakoski kun kaivaa lompakostaan euroja pöytään, niin kyllä kulttuuri muuttuu…no problem.
Rakennusala kaipaa todellakin asennemuutosta. Pientalon rakennuttajana halusin ideoimiani ratkaisuja niin arkkitehtuuriin kuin teknisiin järjestelmiin. Kovan taistelun jälkeen suunnittelijat suostuvat ottamaan ne huomioon. Rakenuskustannukset eivät juurikaan poikenneet vanhoista ratkaisuista. Talon lämmitysenergian kulutus on vain puolet siitä, mitä se Motivan mukaan pitäisi olla.
Jos oikeat asiantuntijat ideoisivat ja suunnittelisivat, heidän pitäisi päästä helposti parempiin tuloksiin. Onko meillä oikeasti asiansa osaavia suunnittelijoita?
Taas kävi keskustelulle, kuten niin usein käy, että tartutaan johonkin yksittäiseen asiaan, kuten aurinkoenergiaan ja sen hyötysuhteisiin ja aletaan sitten kiistellä siitä. Huomasiko kukaan, että Rajakoski ei maininnut nollaenergiarakentamista tai aurinkoenergiaa sanallakaan kirjoituksessaan? Puhe oli energiatehokkaasta rakentamisesta. Energiatehokkuuden määritelmä on vielä tekemättä ja se ei ole vakio vaan selvästikin muuttuu ajan funktiona. Se mikä oli 80-luvulla energiatehokasta ei ole sitä enää. Kun otetaan energiatehokkuuden rinnalle vielä kustannustehokkuus, huomataan, että aikatekijän vaikutus vielä kasvaa. Tänään ei ole vielä kustannustehokasta rakentaa nollaenergiataloa (määritelmästä riippumatta) mutta 8-10 vuoden päästä voi jo olla. Nyt energiatehokasta ja kustannustehokasta on minimoida kulutus ja varautua hankkimaan omaa uusiutuvaa energiantuotantoa 10 vuoden päästä eli ottaa se suunnittelussa huomioon.
Minusta taas näyttää, että sinä et ymmärrä mistä puhutaan.Rajakoski nimenomaan sanoi, että energiarakentamista hidastaisi asenteet ja näinhän ei ole vaan rakentamisen hinta ja markkinat. Nollaenergiakerrostaloa ei edes pystytä rakentamaan nykyisellä tekniikalla. Omakotitalon rakentaminen nollaenergitalona onnistuu nipin napin, mutta hinta on sellainen että ei sitä kukaan yksityinen ihminen halua ostaa. Kysymys ei ole asenteista vaan bisneksestä. Rakennusliikkeet rakentavat talojaan pelkällä määräystasolla juuri tästä syystä. Jos halutaan edetä määräystasolla on vähitellen mentävä kohti nollaenergiataloja ja talossa on oltava omaa energian tuotantoa. Nyt on vain niin että määräystaso on laadittu liian tiukaksi vuoteen 2020 mennessä. Olisi aika jo tunnustaa tosiasiat.
Määräysten kiristäminen stimuloi ja pakottaa kehittämään sekä huomioimaan energia rakentamisen arvona. Tämä on toimiva tapa muokata asenteita ja se muokkaa rakentamisen kulttuuria muutokseen.
Tuo on täyttä totta ja näin tulee juuri edetä. Mahdoton on vain mahdoton. Nollaenergiatasoa ei saavuteta 2020 mennessä. Se pitäisi nyt vain määräystasolla tunnustaa ja laatia uudet määräykset vastaamaan sitä mihin tekniikka pystyy. Kaiken lisäksi tähän uuteen tekniikkaan pitäisi kouluttaa kaikki suunnittelijat, asentajat, rakennusliikkeet, LVI-liikkeet, sähköliikkeet, automaation toimittajat jne.. Tekniikka on loppujen lopuksi niin uutta ettei kukaan hallitse kokonaisuutta
tekniikka ei todellakaan ole se mikä tätä mitenkään jarruttaa! Ei siis sen hintakaan.
jarru on asenteissa, sekä siinä, että rakennuttajat haluu halvinta. Laatukaan ei enää ole läsnä.
Kyllä se silloin on tekniikka kun politikoiden sopimaan aikatauluun energiatehokkuudessa ei kerta kaikkiaan pystytä. Se vaan on nyt näin. Olen perustellut asian tuolla aiemmin. Ihan oikeasti Suomessa ei ole vielä yhtään oikeaa nollaenergiataloa ja nykytekniikalla kerrostalojen rakentaminen nollaenergiatasoon on mahdotonta.
Miltäköhän tasolta Asiaa seurannut on asiaa seurannut? ja millä vuosikymmeneltä on tekniikan tuntemus? ei ainakaan 2000-luvulta, ikävä kyllä…
Järvenpään nollaenergiataloa on helppo seurata kenen tahansa netissä. Eikä tarvotse paljon laskutaitoa kun nuo lukemat saa sieltä lasketuksi. Eli seuranta tapahtuu ihan 2000-luvulla ja vieläpä reaaliajassa. Kuten jo aiemmin sanoin; lukemat kertovat sen karun totuuden.
järvenpään esimerkki siis epäonnistui tekniikan vuoksi? nyt voisi Asiaa seurannut kertoa vähän lisää.
Kyllä niin. Olen sen tuolla edellä jo kertonut, mutta lyhyesti: suunnittelijat olettivat laskelmissaan aurinkokerääjien tuottavan 630 kWh/m2/a , kun totuus oli ja on luokkaa 250 kWh/m2/a. Aurinkokennot tuottivat 76% siitä mitä suunnittelija oli olettanut, mutta kun sähköä talossa kului nelinkertaisesti se mitä suunnittelija oletti, on kaikkien näiden lopputulos, että ollaan kaukana nollaenergiatasosta. Aurinkokerääjien ja -kennojen pitää vielä kehittyä ennen kuin päästää likellekään nollaenergiatasoa. Uskon, että joskus se vielä tulee. Rakennusteknisesti ei asiaan voida enää paljoa vaikuttaa. Eli kysymys on siitä miten energiaa voidaan tuottaa paikan päällä. Kysymys on LVI- ja sähkötekniikasta: miten tuotetaan lämmintä vettä ja miten tuotetaan sähköä. Vai pitääkö jatkossa mennä siihen, että kullakin asukkaalla on esim 10 litraa lämmintä vettä käytettävissä päivittäin? Ja että sähköä saa kukin asukas käyttää vain esim 0,5kWh päivässä? Televisioiden ja tietokoneiden , kodinkoneiden ja valojen ei juuri kärsi olla kauaa päällä.