Energiatehokas kaavoitus voi säästää kunnilta 2 miljardia vuoteen 2020 mennessä

”Energiaratkaisujen suunnittelu ja vertailu kaavoituksen yhteydessä tuo tehokkuutta maankäyttöön, mikä taas säästää rahaa. Jos koko Suomessa kaavoitus tehtäisiin kuten Porvoon Skaftkärrissä, kuntien investoinnit alueiden infrastruktuurirakentamiseen voisivat olla 170–240 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain. Se vastaa noin 5 prosenttia kuntien kaikista investoinneista. Liikenteen polttoaineissa säästöt vuonna 2020 olisivat 80–110 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 160 euroa uusille asuinalueille muuttavaa asukasta kohden”, Sitran johtaja Jukka Noponen sanoi 2. lokakuuta pidetyssä Skaftkärr-hankkeen päätösseminaarissa.

Laskelma perustuu oletukseen, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikki uudisrakennusalueet kaavoitetaan energiaviisaasti. Käytännössä tämä edellyttää panostuksia muun muassa kaavoituksen ohjaukseen.

Liikenteen huomattava osuus energiankulutuksesta ja hiilipäästöistä johti Skaftkärrin Toukovuoren alueella sellaisten ratkaisujen hakemiseen, joilla parannettiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Kerrostalot ja rivitalot sijoittuvat mahdollisimman lähelle joukkoliikennekatua ja pikapyörätietä sekä olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Alue rakennetaan tiiviisti, rakennusmateriaaleissa suositaan puuta, rakennukset lämpiävät uusiutuvalla energialla tuotetulla kaukolämmöllä, ja ne on suunnattu niin, että aurinkoenergian talteenotto onnistuu tulevaisuudessa helposti. Ensimmäistä kertaa eri lämmitysmuotojen energiatehokkuustarkastelu on tehty osana kaavoitusta.

Porvoo on myös muokannut rakennusvalvontaa kohti laadunohjausta, niin että rakentajat pystyvät ottamaan energiatehokkuuden huomioon rakentamisen alusta asti.

Tuoreessa Porvoon kaupungin, Sitran, Posintran ja Porvoon Energian julkaisemassa asemakaavaprosessin kehittämisraportissa on kuvattu Toukovuoren energiatehokkaan kaavoituksen vaiheet, suunnittelun periaatteet, käytetyt menetelmät ja kokemusten perusteella laaditut suositukset kaavaprosessin kehittämisestä. Suosituksiin kuuluu muun muassa energiatehokkuuden vaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi normaalia kaavan vaikutusten arviointia. Kunnat voivat hyödyntää myös rakentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja sekä rakennusvalvonnan neuvontaa ja laadunohjausta energiatehokkaan rakentamisen edistämiseksi.

Osana Skaftkärr-hanketta on myös kehitetty konkreettisia ja helppokäyttöisiä uusia työkaluja kaavoittajien käyttöön.

”Ilmastotavoitteita toteuttavan kaavoituksen mallia hyödyntämällä kunnat ja kaupungit pystyvät alentamaan oman alueensa energiankäyttöä ja päästöjä sekä pienentämään samalla uusien asuntoalueiden toteuttamiskustannuksia”, tutkimuspäällikkö Kimmo Lylykangas Aalto-yliopistosta totesi.

Skaftkärrin energiatehokkuuteen keskittyvä pilottihanke alkoi syksyllä 2008, ja sitä rahoittivat Porvoon kaupunki, Sitra ja Porvoon Energia. Skaftkärrin Toukovuoren osa-alueen rakentaminen on alkanut ja Kevätlaakson osa-alueen kaavoitus käynnistynyt.