Asukkaille miljoonalasku Kunta-asuntojen rahoitusjärjestelyistä
Vuonna 2001 perustetun Kunta-asunnot Oy:n aravalainaehtojen vastainen rahoitusjärjestely on aiheuttanut yhtiölle miljoonien eurojen ylimääräiset korkokustannukset. Kysymys on vakuudettomasta debentuurilainoituksesta, jonka turvin maksettiin kuntien asuntoyhtiöihin sijoittamat omarahoitusosuudet pois. Kunta-asunnot pyytää parasta aikaa kunnilta takauksia palauttaakseen tilanteen lainaehtojen mukaiseksi.
Vuonna 2001 perustetun Kunta-asunnot Oy:n aravalainaehtojen vastainen rahoitusjärjestely on aiheuttanut yhtiölle miljoonien eurojen ylimääräiset korkokustannukset. Kysymys on vakuudettomasta debentuurilainoituksesta, jonka turvin maksettiin kuntien asuntoyhtiöihin sijoittamat omarahoitusosuudet pois. Kunta-asunnot pyytää parasta aikaa kunnilta takauksia palauttaakseen tilanteen lainaehtojen mukaiseksi.
Kyseenalaisen rahoitusjärjestelyn juuret yltävät yhtiön perustamisvaiheeseen. Kuntien omistamien asuntoyhtiöiden omarahoitus oli hoidettu kuntien lainoituksella tai niiden takaamilla tertiäärilainoilla. Tilanne muuttui, kun asunnot siirrettiin Kunta-asuntoihin. Kunta-asunnot korvasi yhtiöön liitettyjen aravayhtiöiden omarahoitusosuudet rahoituksella, josta ainakin osa oli hankittu debentuurilainalla. Kunta-asuntojen vuoden 2001 tilinpäätösasiakirjassa mainitaan valikoitu, lähes 20 sijoittajan joukko, joka merkitsi 10 miljoonan euron annin ”välittömästi”. Vuonna 2007 debentuurilainoitusmenettelyä jatkettiin, mutta lainan summa oli kasvanut 12 miljoonaan euroon. Kaikkiaan pääoma-ohjelman suuruudeksi mainitaan 35 miljoonaa euroa. Pääomaohjelman avulla yhtiö maksoi kunnille tertiääri- ja muiden lainojen osuuden apporttiomaisuuden luovutuksen yhteydessä.
Kunta-asuntojen rahoituskuvio paljastui, kun yhtiö lähestyi kesällä omistajakuntiaan kirjeellä ja pyysi niiltä lainatakauksia rahoituksen kuntoon saattamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Kuosan ja yhtiön lakimiehen allekirjoittamassa kirjeessä todetaan, että pääosa yhtiön omistajakuntia on toiminut asuntojen luovutuksen yhteydessä aravaehtojen vastaisesti. Kirjeessä vedotaan myös Aran lausuntoon. ”Takauksilla tertiäärilainojen osalta päästään Aran edellyttämään ja siten myös lainmukaiseen tilanteeseen”, kirjeessä todetaan.
Huikea tuotto sijoittajille
Debentuurilainoitus on tullut asukkaille kalliiksi. Jos yhtiö olisi ottanut 10 ja 12 miljoonan euron debentuurilainojen sijasta 6 kuukauden euriboriin sidottua normaalia pankkilainaa kohtuullisella marginaalilla, kymmenen vuoden korkomenot olisivat olleet arviolta 3–4 miljoonaa euroa toteutuneita korkomenoja pienemmät. Riskilainoitus on toteutettu kahdessa viiden vuoden jaksossa. Vuosina 2002–2007 debentuurilainasta maksettiin 7,1 prosentin korkoa. Vuonna 2007 liikkeelle lasketun 12 miljoonan debentuurilainan korko on 5,9 prosenttia. Sijoittajat ovat saaneet näistä kahdesta debentuurilainasta yli seitsemän miljoonan euron tuoton.
Kunta-asunnoilla oli myös toinen, 15 miljoonan euron debentuurilaina vuosina 2005–2011. Sen korko oli 6 kuukauden euribor lisättynä 1,5 prosentin marginaalilla.
Ara otti kantaa Kunta-asuntojen rahoitussotkuun yhtiölle viime toukokuussa lähettämässään kirjeessä. Asuntokohteen omarahoitus on oltava rahoitettu varmalla ja pysyvällä tavalla.
”Menettely on ollut vastoin niitä ehtoja, joilla yhtiöiden aravalainat on myönnetty. Ara edellyttää, että aravalainoja myönnettäessä vallinnut tilanne saatetaan voimaan. Myönsimme rahoittajana lainan tietyin ehdoin ja edellytämme, että lainaehtoja noudatetaan koko laina-ajan”, Aran apulaisjohtaja Heli Huuhka sanoo.
Kunta-asuntojen perustamisvaiheessa kunnat valvoivat yleishyödyllisten asuntokohteiden luovutusta. Vuodesta 2007 saakka valvontavastuu on kuulunut Aralle.
Debentuurilainasta ei heru tietoja
Kunta-asuntojen 12 miljoonan euron debentuurilaina erääntyy ensi kuussa. Kun 12 miljoonan lainapääomaan lisätään kuluvan vuoden korko, päädytään summaan, jolle Kunta-asunnot on pyytänyt omistajakunniltaan takauksia. Toimitusjohtaja Kuosa kuitenkin kiistää, että kunnilta pyydetyt takaukset liittyisivät debentuurilainan erääntymiseen.
Kuosan mukaan yhtiö pyysi takauksia noin 20 kunnalta. Niistä valtaosa on suostunut. Kieltäytyjien joukossa on yhtiön yksi perustaja Ylöjärvi, jonka kaupunginjohtaja Pentti Sivunen toimi Kunta-asuntojen perustamisvaiheessa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Hänen mukaansa yhtiön perustamisen yksi perusperiaate oli, että kaupunki pääsee eroon vanhoista velvoitteista. Takausmenettely toisi velvoitteet takaisin.
Sivunen ei kommentoi sitä, mille tahoille debentuurilainoja tarjottiin. Debentuurilainan syntyvaiheista ei heru tietoa myöskään Kuntaliitosta, joka on sekin yksi Kunta-asuntojen perustajaosapuoli.
”Hallintoneuvoston puheenjohtajana minä en ollut tuosta järjestelystä tietoinen. On enemmän kuin valitettavaa, jos noin on tehty”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kommentoi lainaehtojen vastaisia rahoitusjärjestelyjä.
Kunta-asunnot on 39 kunnan ja Kuntaliiton omistama vuokrataloyhtiö.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Asukkaille miljoonalasku Kunta-asuntojen rahoitusjärjestelyistä”
Taitaa olla käki pesinyt Kunta-asuntoihin, ensin putsataan vuokralaiset ja sitten veronmaksajat maksavat takaukset.
Ja turha kysellä kunnista poliittisen vastuun perään kun kaikki ovat osallistuneet Suureen Puhallukseen!
Rakennuslehden toimittaja kirjoittaa:
”Ara otti kantaa Kunta-asuntojen rahoitussotkuun yhtiölle viime toukokuussa lähettämässään kirjeessä. Asuntokohteen omarahoitus on oltava rahoitettu varmalla ja pysyvällä tavalla.
”Menettely on ollut vastoin niitä ehtoja, joilla yhtiöiden aravalainat on myönnetty. Ara edellyttää, että aravalainoja myönnettäessä vallinnut tilanne saatetaan voimaan. Myönsimme rahoittajana lainan tietyin ehdoin ja edellytämme, että lainaehtoja noudatetaan koko laina-ajan”, Aran apulaisjohtaja Heli Huuhka sanoo.
Kunta-asuntojen perustamisvaiheessa kunnat valvoivat yleishyödyllisten asuntokohteiden luovutusta. Vuodesta 2007 saakka valvontavastuu on kuulunut Aralle.”
Miksi ARA otti kantaa Kunta-asuntojen rahoitussotkuun vasta viime toukokuussa yhtiölle lähettämässään kirjeessä, jos valvontavastuu on kuulunut sille jo vuodesta 2007 saakka?
Naamatonta yhteisten varojen rosvoamista. Laiton pyramidihuijaus koko Kunta.asunnot alusta alkaen. Huijarit (naamattomat sijoittajat) haistoivat tilaisuuden rahastaa vähävaraisia ja viimekädessä kuntien sosiaalitointa. Sikamaista ja moraalitonta toimintaa. Toivottavasti tukehtuvat rahoihinsa ja kituvat jossain hoitokodissa ilman vaipan vaihtajaa. KAS näkyy olevan nykyjohdollekin aikamoinen tulolähde, koska toim.joht. ja hänen varamiehensä nostivat viime vuonna palkkaa yhteensä 260.000 € ja yhtiön hallitus (5 henk.) kokouspalkkioita 70.000 €. Yhtiön toim.joht.Kuosa näkyy lisäksi istuvan liki 40 KAS:n tytäryhtiön hallituksen puh.johtajan pallilla. Kun yhtiöt ovat Helsingistä Rovaniemelle tulee kokouspalkkioista ja matkakorvauksista muhkeat lisäkorvaukset. Kaiken tämän lisäksi veronmaksajien omistamasta ja ylläpitämästä yhtiöstä oli, lehtitietojen mukaan. jaettu vaalirahaa vuoden 2006 eduskuntavaalien kansanedustajaehdokkaille. Kunta.asunnot Oy nimisen pyramidihuijjauksen asianosaiset ovat yhteikunnan loisia, jotka rapauttavat yleisen moraalin ja vievät uskon oikeusvaltiosta, jossa rosvot pannaan linnaan rötöksistään.
Rakennuslehden toimittaja Mikko Kortelainen on taas jälleen kerran löytänyt yhden suomalaisen yhteiskunnan sontatunkion. Kortelaisella on kyky löytää pöyhittävää, mutta hän ei uskalla mennä kovin syvälle niihin rakenteisiin, jotka mahdollistavat sontatunkioiden syntymisen ja olemassaolon. Näin on käynyt tässäkin jutussa. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, kun tietää hänen työnantajansa, jolle on tärkeää säilyttää lehden harvalukuiset tilaajat. Päästäkseen kriittisten toimittajien harvalukuiseen joukkoon Suomessa hänen tulisi kuitenkin uskaltaa pöyhäistä syvemmältäkin juttujensa kohteita ja tahoja sekä kertoa lukijoille mm. tässäkin jutussaan, miten kaikki oli mahdollista. Aikaisempina vuosina joksus hyvinkin kriittisesti mm. Arasta kirjoittanut Kortelainen ei nyt sanallakaan kyseenalaista Aran toimintaa valvontaviranomaisena, joten on aiheellista toistaa viestissä 3 esitetty kysymys: Miksi ARA otti kantaa Kunta-asuntojen rahoitussotkuun vasta viime toukokuussa yhtiölle lähettämässään kirjeessä, jos valvontavastuu on kuulunut sille jo vuodesta 2007 saakka? Me tavalliset asukkaat ja veronmaksajat haluamme tietää, miksi vain me joudumme aina muiden virheiden ja laiminlyöntien maksumiehiksi.