Tutkimus: Energiatehokas rakentaminen tuo muutoksia rakenteiden toteutustapaan

Ilmastonmuutos ja lämmöneristyksen lisääminen edellyttävät vaipparakenteiden toteutustapojen muutoksia ja koulutuksen lisäämistä, selvisi Tampereen teknillisen yliopiston vetämässä kansallisessa Frame-tutkimuksessa. Tutkimus kesti kolme vuotta ja päättyi syyskuun lopussa. Tutkimusta rahoittivat Tekes, ympäristöministeriö sekä Rakennusteollisuuden toimialaliitot.

Ilmastonmuutos ja lämmöneristyksen lisääminen edellyttävät vaipparakenteiden toteutustapojen muutoksia ja koulutuksen lisäämistä, selvisi Tampereen teknillisen yliopiston vetämässä kansallisessa Frame-tutkimuksessa. Tutkimus kesti kolme vuotta ja päättyi syyskuun lopussa. Tutkimusta rahoittivat Tekes, ympäristöministeriö sekä Rakennusteollisuuden toimialaliitot.

Frame-tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan sekä rakennusten energiankulutukseen.

Eristepaksuuden kasvattaminen rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi muuttaa rakennuksen ulkomittoja. Myös rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden pienentyessä. Energiatehokkuuden parantamisesta johtuvien muutosten lisäksi kiihtyvä ilmastomuutos tulee tutkimuksen mukaan vaikuttamaan rakenteiden toimintaan. Tutkimuksessa todetaan, että rakennusalalla tarvitaan näihin asioihin liittyen jatkossa paljon koulutusta.

Puurakenteen päälle tehtävästä eristerappauksesta syytä luopua

Frame-tutkimuksen yhteydessä Tampereella kehitettiin myös uusi rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmä. Menetelmän avulla rakenteet voidaan suunnitella jatkossa siten, että ne kestävät myös poikkeuksellisen rasittavien sääolojen vaikutukset muuttuvassa ilmastossa. Suurin osa Frame-tutkimuksen tuloksista perustuu menetelmällä tehtyihin laskentatarkasteluihin.

Lähes kaikki vaipparakenteet saadaan tutkimuksen mukaan toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana rakenteellisten muutosten ja toteutusohjeiden muutoksien avulla. Puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa merkittävästi laittamalla kantavien rakenteiden ulkopuolelle lämmöneristystä. Betoni- ja kivirakenteiden kuivumiseen on puolestaan varattava lisää aikaa, jos niiden ulkopuolella käytetään lämmöneristeenä solumuovieristeitä.

Jotkut rakenteet edellyttävät tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa merkittäviä muutoksia nykyiseen toteutustapaan, esimerkkeinä korkea tiiliverhottu puurunkoinen ulkoseinä, puurunkoinen tuuletettu yläpohja ja ryömintätilainen alapohja.

Puurakenteen päälle tehtävän eristerappauksen käytöstä on tutkimuksen mukaan syytä luopua kokonaan, mutta rappauspinnan voi tehdä puurakenteisiin ulkoseiniin esimerkiksi tuuletettua levyrappausta käyttämällä. Tiiliverhoilluissa puurunkoisissa kerrostaloissa voitaisiin käyttää esimerkiksi muurin taakse asennettavaa teräsohutlevyrakennetta, joka samalla toimisi puurungon työnaikaisena sääsuojana.

Tutkimuksen mukaan uusien talojen vaipparakenteet voidaan myös tulevaisuudessa toteuttaa niin, ettei erillisiä teknisiä laitteita ja järjestelmiä tarvita rakennuksen käytön aikana rakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamiseen.

Tutkijat toteavat, että vaipparakenteiden lämmöneristyksen lisääminen rakentamismääräysten nykyisestä tasosta ei ole enää taloudellisesti kannattavaa kerrostaloissa ja toimistotaloissa. Pientaloissa kannattavuus riippuu lisäeristämiselle hyväksytyn takaisinmaksuajan pituudesta.

Päätösseminaarin esitykset ja muut projektiin liittyvät aineistot ovat saatavilla projektin nettisivuilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Energiatehokas rakentaminen tuo muutoksia rakenteiden toteutustapaan”

  1. Rakennuksen vaipan lämmöneristämisessä ollaan tien päässä. Seinän U-arvoksi riittää vallan hyvin 0,2 ja yläpohjan 0,1. Lisäeristämisellä syntyy vain konstikkaampia rakenteita, riskit kasvavat, rakennusfysikaalinen toimivuus vaarantuu, lämmitysenergian säästö hukkuu jäähdytykseen ja materiaalitehokkuus unohtuu täysin.

    On aika ottaa aikalisä viime aikojen energiatehokkuusmääräysten tehtailuun ja kerätä aitoja kokemuksia. Jopa taka-askel olisi vaipan eristävyyden perälauta-arvoissa perusteltavissa kerrostalorakentamisessa.

    1. FRAME on ottanut ensi lähtökohdaksi vuoden 2050, siis rakennusten huomisen. Lähtökohdan tulee olla vuodessa 2020 eli 100 vuoden päässä sekä jatkoportaita sadan vuoden välein eteenpäin. Tuo 2050 johtaa kyllä korjausrakentamisen kiihtymiseen…, siis bkt:n kasvuun. Kuten emeritus pohtii tätä päivää, joka on tuomassa hankaluuksien kasan. Eikö meidän pidä pohtia kestävää tulevaisuutta eikä korjaamisbisneksiä?!

Vastaa