Rakennusten jäähdytystarve kasvaa kymmeniä prosentteja tulevaisuudessa

Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, mutta myös sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Kaikki nämä muutokset asettavat uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille. Ilmaston ääriolosuhteiden simuloimiseksi Ilmatieteen laitos on analysoinut jo kuluneiden kolmenkymmenen vuoden ilmastodataa sekä useita ilmastonmuutosmalleja ja näiden perusteella arvioinut tulevia ilmasto-olosuhteita. Näin saadut projektin energialaskennassa käytetyt referenssivuodet 2050 ja 2100 koostuvat tyypillisimmistä todellisuudessa esiintyneistä ilmasto-oloista eri kuukausina ja huomioivat ilman lämpötilan lisäksi myös muun muassa kosteuden, kokonaissäteilyn ja tuulen nopeuden.

Ilmatieteen laitoksen dataa hyödyntäneiden Frame-hankkeen simulaatioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä rakennusten lämmitystarve pienenee 15-25 prosentilla, samalla kun jäähdytystarve kasvaa 10-30 prosentilla. Jälkimmäisellä referenssivuodella 2100 arvioituna erot ovat vielä suurempia: lämmitystarve pienenee vuoteen 2100 mennessä 30-50 prosenttia, kun jäähdytystarve kasvaa peräti 20-75 prosenttia. Lämmitys- ja jäähdytystarpeen vaihtelun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti myös rakennuskohde.

”Tutkimuksessamme selvisi, että rakennusten tehokas eristäminen vähentää tulevaisuuden lämmitysenergian kulutusta. Näin säästyvä energia hupenee kuitenkin nopeasti kasvavaan jäähdytystarpeeseen ilmastonmuutoksen edetessä. Tulos nostaa passiivisten jäähdytysratkaisujen merkitystä todella paljon. Niillä voidaan kattaa kasvava jäähdytyksen tarve asuinrakennuksissa jopa kokonaan vuoteen 2050 asti”, erikoistutkija Juha Jokisalo sanoo.

Passiivisia jäähdytysratkaisuja ovat muun muassa erilaiset auringon valolta ja lämmöltä suojaavat markiisit ja muut suojat, myös rakennusten ympärille sijoitettu kasvillisuus tai ikkunatuuletus. Jokisalon mukaan kasvava jäähdytystarve tulisi kattaa ensisijaisesti passiivisilla ratkaisuilla. Koneellisia jäähdytysratkaisuja tulisi käyttää vasta jos passiivisilla jäähdytysvaihtoehdoilla ei saavuteta haluttuja lämpöoloja.

Frame-hankkeen tutkimusjohtaja Juha Vinha pitää tulosta merkittävänä. ”Näiden tulosten valossa on entistä tarkemmin pohdittava, kuinka paljon rakennuksen lämmöneristystä on syytä parantaa. Passiivisia jäähdytyskeinoja ei suinkaan pystytä kaikissa olosuhteissa käyttämään.”

Frame-hankkeen toisessa yleisöseminaarissa julkaistiin lisäksi tuloksia muun muassa rakennusaikaisesta kosteudenhallinnasta. Lisätietoa ja seminaarin esitykset löytyvät hankkeen sivustolta.

Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Frame-hankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen ilmaston ääriolosuhteissa. Vuonna 2009 käynnistetyn hankkeen tilaajina ja päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, Tekes sekä alan teollisuuden etujärjestöjä, kuten Rakennusteollisuus RT ry. Hankkeen tuloksia julkistetaan neljässä yleisöseminaarissa. Seuraavat seminaarit järjestetään syksyllä 2011 ja keväällä 2012.