BoKlok-asunnoilla huima kiinnostus – 36 asunnon varausoikeudet arvottiin 500 hengen kesken

Skanskalla on ennakkomarkkinoinnissa kohtuuhintaisen asumisen 36 BoKlok-kotia. Kiinnostus Vantaan Kivistöön toteutettavia asuntoja kohtaan on ollut suurta. Asuntoja esiteltiin Vantaan Ikea-tavaratalossa sunnuntaina 13. tammikuuta. Suuren kiinnostuksen vuoksi asuntojen varausoikeuksista järjestettiin arvonta, johon osallistui lähes 500 henkeä.

Skanskan on tarkoitus aloittaa rakennustyöt Vantaan Kivistössä huhtikuussa 2013, ja uudet kodit ovat muuttovalmiita kahdeksan kuukauden päästä rakennustöiden aloittamisesta. Kivistöön toteutettava As. Oy Vantaan Saunapolku käsittää seitsemän kaksikerroksista pienkerrostaloa omalla tontilla. Asunnot ovat kaksioita, kolmioita ja kooltaan 44,5, 58,5 ja 72 neliötä. Hintaesimerkkinä voidaan mainita, että 44,5-neliöinen BoKlok-pienkerrostalokoti maksaa 139 000 euroa, jolloin neliöhinnaksi tulee 3 124 euroa. Kohteen kallein asunto maksaa puolestaan 249 000 euroa.

BoKlok-konseptiin kuuluvat valmiit pohjaratkaisut ja materiaalit. Skanskan mukaan vakioidut sisustuksen ratkaisut ovat yksi avain kohtuullisiin kustannuksiin, minkä vuoksi BoKlok-koteihin ei tehdä rakennusvaiheessa mitään muutostöitä.

Stora Enso toimittaa puiset moduulielementit Kivistön BoKlok-kohteeseen. Asuntomoduulit perustuvat runkoratkaisultaan CLT:hen eli ristiliimattuun puuhun sekä muihin Stora Enson puutuotteisiin. Skanskan hankekehitysjohtaja Riku Patokosken mukaan moduulitekniikka lyhentää merkittävästi rakennusaikaa työmaalla, mikä yhdessä konseptoidun tuotannon kanssa näkyy puolestaan suoraan rakentamiskustannuksissa ja siten asuntojen lopullisissa hinnoissa.

Skanska ja Ikea kehittivät yhteistyössä BoKlok-konseptin 1990-luvun puolivälissä. BoKlok edustaa pienimittakaavaista kaupunkirakentamista pienkerrostaloissa. Ensimmäiset BoKlok-kodit rakennettiin Etelä-Ruotsiin vuonna 1997 ja tähän mennessä Ruotsissa on myyty jo noin 5 000 BoKlok-kotia.

Suomessa BoKlok-omistusasuntoja on toteutettu viimeksi vuonna 2006 Porvooseen ja Vantaalle. Sen jälkeen Skanska kuitenkin lopetti konseptin käytön Suomessa. Skanska Kotien kehitysjohtaja Susanna Sucksdorff arvioi syyskuussa Rakennuslehdessä, että silloinen konsepti ei ollut kyllin tiukka, tontteja ei valittu konseptiin sopivaksi ja systemaattisuus puuttui. Lisäksi jokaisen toteutuskunnan rakennusvalvonta vaati erilaisia asioita.