Uutta laskentatyökalua käytetään suunnittelun alkuvaiheessa mallintamaan rakennuksen nykyinen energiankulutus sekä mahdollisten energiakorjausten vaikutukset energiankulutukseen.
”Suppea raporttikin on arvailuita tai mutu-tuntumaa parempi herättämään kiinnostusta energiakorjaukseen ja perustelemaan yhtiökokouksessa jatkoselvityksen tarvetta”, Sillman sanoo.
Arvokasta tieto on myös silloin, kun voidaan osoittaa, että suunnitellut korjaukset eivät ole kannattavia, jolloin esimerkiksi investointi ei maksa itseään takaisin. Tällöin säästetään turhia selvitys- ja suunnittelukuluja.
Laskennan raamit rakennusmääräyskokoelmasta
Sillman työskentelee Karves Suunnittelu Oy:n palveluksessa. Energiatehokkuuden tuotekehitys on ollut Karves yhtiöiden painopistealueena viimeisen vuoden ajan. Sillmanin diplomityö on ollut tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
”Jounin laatima työkalu yhdistää energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen suunnittelun siten, että se tuottaa heti hankkeen alkuvaiheessa tärkeää tietoa päätöksentekoon järkevällä hinta-laatusuhteella,” Karves yhtiöiden toimitusjohtaja Kim Karves toteaa.
Uusi laskentaohjelma rakennettiin riittävän tarkaksi ja yksinkertaiseksi Excel-taulukkolaskentaohjelmaan. Laskennan raamit tulivat rakennusmääräyskokoelman D5 2012 –osasta. Työkalusta haluttiin muokattavissa oleva ja sellainen, joka ottaa energiankulutusmuutosten lisäksi huomioon investointien kannattavuusvertailun. Työkalu jää Karves yhtiöiden käyttöön. Laskentatyökalu on poikinut myös useita jatkokehitys- ja tutkimusideoita.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Energiakorjausten vaihtoehtojen vertailuun kehitettiin edullinen laskentatyökalu”
Mitäköhän tässä on vertailtu muuta kuin ehkä joidenkin laskentatyökalujen edullisuutta?
Mistä tuo Excel-tiedosto löytyy? Tarkoittaako toteamus ”Työkalu jää Karves yhtiöiden käyttöön” että Excel-tiedostoa ei ole eikä tule olemaan julkisesti saatavilla?
Taloyhtiöiden energiakorjaukset ovat kyllä haastava teema. Ainakin omassa taloyhtiössäni pääongelma on se, että yhtiökokouksessa, jossa isot päätökset pitäisi tehdä, ei ole tiedossa vielä tarkkoja kustannusvaikutustietoja eri vaihtoehdoista: ei investointivaiheesta, eikä sen jälkeisestäkään ajasta. Keskeisin muuttuja elinkaaren aikana olisi energian hinta, mutta sen sekä energiaverotuksen tulevaa kehitystä ei osata ennalta arvata. Jos taas ensin tehdään päätös jotain tehdä, ja sen jälkeen pyydetään tarjoukset, on tilanne herkästi se, että myöhemmin todetaan, että investoinnin kustannustaso olisi jotain ihan muuta kuin oletettiin – ja sitten taas arvotaan, että toteutetaanko mitään, vai toteutetaanko suppeampana, vai mitä tehdään.