Rema-työkalulla laskettujen teknologisten skenaarioiden mukaan nykyisellä energianhuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jos lisäksi energiahuollon ekotehokkuutta parannetaan, voidaan hiilidioksidipäästöjä pienentää 39 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Vuoteen 2050 mennessä rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennys. Samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa yli 90 prosentin vähennykset hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2050 mennessä.
Oikeat toimet kunkin vuosikymmenen rakennuksiin
Rema auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet eri vuosikymmeninä ja eri menetelmin rakennettujen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan parantamisen tai lämmitystavan muutoksen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin voivat vaihdella merkittävästi.
Rema-laskentamalli antaa suurten kiinteistökokonaisuuksien omistajille, isännöitsijätoimistoille, rakentajille ja viranomaisille vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin:
- Mitä pitkäntähtäimen korjaustoimenpiteitä tarvitaan?
- Mikä energiamuoto kannattaa valita?
- Pitäisikö 70-luvun kerrostalon eristystä parantaa vai asentaa ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tai aurinkopaneelit?
- Millaisissa rakennuksissa pitäisi tehdä lämpöä säästäviä korjaustoimenpiteitä – millaisissa säästettävä sähköä ja vettä?
- Mitä 60-luvun omakotitaloille kannattaisi tehdä?
- Miten rakennusmääräykset vaikuttavat rakennuskannan aiheuttamiin päästöihin?
- Pitäisikö rakentaa uutta vai panostaa 70-luvun kerrostalojen kunnostukseen?
”Rakennusten korjaustoimenpiteisiin ja parempaan suunnitteluun on ryhdyttävä heti, jotta vaikutukset näkyisivät energiatehokkuuden paranemisena ja päästöjen vähenemisenä 20 vuoden kuluttua. Mitä pidemmälle toimenpiteitä lykätään, sitä voimakkaampia keinoja tarvitaan tulevaisuudessa”, VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen sanoo.
Pelkkä energiankulutuksen tarkastelu ei riitä pyrittäessä ekotehokkaampaan energiankäyttöön. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon sekä energiatehokkuus että vaikutukset energialähteiden käyttöön ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin. Rakennusten laatu- ja varustelutasolla ja asumisväljyydellä on myös ympäristövaikutuksensa.
Rakennuksiin 60 prosenttia investoinneista
Rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on noin 60 prosenttia. Rakennusten, rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisen energiankäytön osuus Suomen energiankäytöstä on noin 40 prosenttia. Investoinnit sitovat luonnonvaroja pitkälle tulevaisuuteen.
Rema-laskentamalli on hyödynnettävissä VTT:ltä tilattavana toimeksiantopalveluna. Toistaiseksi malli on ainoastaan VTT:n käytössä. Malli palvelee erityisesti suurien rakennusmassojen energiatehokkuuden suunnittelua, mutta on sovellettavissa yksittäisiinkin rakennuksiin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa
19 vastausta artikkeliin “VTT kehitti laskentamallin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen”
Tiedämmehän miten meille (ja Vapaavuorelle) on käymässä, kun Airaksinen adjutantteineen on jo nyt saanut liikaa valtaa energiamääräysten uusimisessa. Ovat korjauspuolella samansuuntaista linjaa raakasti jyrkentämässä: ”Korjaustoimenpirteisiin on ryhdyttävä heti” ja siten, että koko rakennuskannan energiankulutusta alennetaan 26 % ja hiilijalanjälkeä 39 % vuoteen 2020 (vaikka ko. suunnittelu aloitettaisiin heti, on toimille aikaa alle 7 vuotta!). Ja kaikessa tarvitaan VTT:ltä tilattavia toimeksiantopalveluja. Arkirealismi on pakko palauttaa rakennus- ja kiinteistöalalle, ei tässä enää riitä ymmärrys, osaajat, rakennustuotteet, riskianalyysit eikä rahat!!!!
Nyt ollaan VTT -vetoisesti ja -laskutteisesti kyllä kiihdyttämässä rotkoon. Sen koommin se Suomen kilpailukyvystä, turvallisuudesta (lue sisäolosuhteiden terveellisys) ja työvoimapolitiikan hallittavuudesta (kuka ja millä eväin toteuttaa massiiviset korjaustoimet)
VTT sahaa omaa oksaansa. Heillä on ollut käytännössä monopoli vuosikymmenet, koska maamme normisto on ollut kansallista, eikä suomalaisten normien mukaisia juttuja kannattanut muiden vaivautua tutkimaan. EU:n myötä kilpailua on alkanut tulla ja hintataso Virossa ja Keski-Euroopassa on tutkimusten osalta 40-60% halvempi.
VTT:ssä kai kuvitellaan, että osallistumalla normien tekoon (yli)aktiivisesti saadaan monopolia säilytettyä. No. Vapaavuori on Vapaavuori. Mutta löytyy kai maasta ajatteleviakin poliitikkoja. Eikö rakennusteollisuuden lobbausvoima sentään vielä ylittäisi VTT:n?
Evoluutio johtaa yleensä ennenmin tai myöhemmin järkevien juttujen menestymiseen. Haluaisin uskoa, että niin tässäkin.
Kun edessä ovat polittiset vaalit ja esim. Nokia:lla teknis-taloudelliset muutostalkoot, Valtiollinen laitos vaatii, että sen konsultoimana joka toiseen rakennukseen on tehtävä niiden kunnosta riippumatta perusteellinen korjaaminen ja samanaikaisesti rakennettava melkein kymmenen ydinvoimalaa tmv. vuoteen 2020. Satumainen ”Miimulandia” voisi merkitä sitä, että
– kaikki maailman tutkijat liittyvät yhteen suomalaiseen palatsiin, minkä ruhtinattarena ylipalkkoja ja almuja jakelee ruhtinatar Miimu
– työkykyperäinen maahanmuutto satakertaistuu
– kaikki polittinen päätöksenteko perustuu siihen, mistä kaikesta karsitaan, kun kaikki käytettävissä oleva ja lainalla saatavissa oleva raha suunnataan korjaamiseen
– kiinteistövakuutukset ja kiinteistövero kymmenkertaistuvat
– ymv.
Ehkä sittenkin luotetaan demokratiaan ja jätetään tämänsuuntaiset satujutut omaan arvoonsa.
Ilmastonmuutoksen nimissä yksislmäinen ja reaaliteeteista piittaamaton paatos se vaan jatkuu VTT:n piirissä. Myötätukensa yltiöpäisille tavoitteille antavat TEKES ja SITRA. Onneksi valtakunnassa on sentään vaalit edessä ja toivoa siitä, että lain tasoiset tavoitteet ja energiamääräykset alistetaan poliittiseen päätöksentekoon. Saa myös nähdä kaatuuko EU talouskriisiinsä ja rauhoittuuko direktiivien tehtailu ennenkuin ollaan vuodessa 2020. Mitään järkeä ei joka tapauksessa ole pyrkiä Suomen ilmasto-olosuhteissa kulkemaan etuajassa kohti suurta tuntemattomuutta ja riskialtista rakentamista. Panos ja tuotos on pidettävä aina mielessä kuin myös ihmisten käyttäytyminen.
Kovasti tuntuu rakennusalalla olevan tarvetta pistää päätä pensaaseen ja toivoa, ettei maailma muutu ympärillä. Nyt vain on realiteetti, että muutos on jo tapahtunut eikä syypää ole Vapaavuori eikä edes Miimu. Olisi mielenkiintoista tietää millaista oli keskustelu, kun edellinen suuri muutos tapahtui rakennusalan teollistuessa n. 50-60 vuotta sitten. Sen seurauksenahan Suomen rakennusala nousi maailman kärkeen tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Nyt on tarjolla uusi mahdollisuus, jos siihen vain tartutaan. Mikäli edes pieni osa tästä jurnuttamisesta käytettäisiin osaamisen hankkimiseen ja levittämiseen, olisimme jo pitkällä. On turhan helppoa toivoa, ettei muutokseen ole tarvetta ja pistää pää syvemmälle pensaaseen, valitettavasti se ei johda mihinkään.
Onhan se niin, että rakennushankkeeseen ryhdytään, kun on tehty tarveselvitys. Riittäkö siihen se, että VTT hankkeeseen ryhtymistä vaatii? Ja että tällöin tulee ottaa yhteyttä VTT:hen, kun muutoin ei julkisella rahalla (Tekes) kehitettyä tietoa saa? Onko Tekes tosiaan tämmöisen yhden konsultin suosimisen takana?
Nyt on tosiaan sellaisen muutoksen aika, missä ainakin julkisella taholla toimitaan avoimesti tietoa antaen ja vaihtaen.
Hesarissa EU-vaikuttajat kertoivat, että EU-maat eivät pääse lupaamaansa 20 prosentin päästötavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Samalla olisi voitu täsmentää, että maat eivät pääse myöskään uusiutuvan energian käytölle asettuun 20 prosentin tavoitteseen. Mutta ei huollta. Suomi pääsee ensimmäiseen tavoitteeseen monta vuotta etuajassa ja uusiutuvassa energiassakin muita maita tuplasti kovemmaksi (38 prosenttia) lupaamaansa tavoitteeseen. Korjausrakentamisen energiamääräyksiäkin riennämme noudattamaan paljon ennen muita. Eli me pelastamme Euroopan ilmaston, kun muut lusmuilevat. Tästä pyhä Pietari antaa meille varmaan sitten joskus kiitoslahjan.
Itse suhtaudun kyllä positiivisesti Airaksiseen adjutantteineen. Kyllähän tämä rakennusala on niin jälkeenjäänyttä ja kehityshalutonta (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta), että normiohjaus on varmasti ainoa tapa potkia eteenpäin. Hyvä esimerkki alan kehitysaktiivisuudesta on tämänhetkinen keskustelu energiatehokkudesta… jo vuonna 2008 määräysten taso ja aikataulu ja periaatteet olivat selvillä ja ministeriöstä ilmoitettu. Mutta rakennusala halusi vuonna 2010 lisäaikaa kommentointiin, että ehditään tehdä laskelmat määräysten vaikutuksesta. Ei lähes kolme vuotta riittänyt, ei.
Samassa ajassa VTT ja pari suurta rakennusliikettäkin on saanut kehitettyä toimivat ratkaisut energiatehokkuuteen, heille nostan hattua. Mutta nämä rakennusalan järjestömiehet ja tämänkin lehden toimittajat… Hieman uutta pelkäävää jarrutoimintaa.
Toimivat ratkaisut ja menetelmät on energiatehokkuden parantamiseksi vielä paljon normiohjauksen allekin. Ne käyttöön vaikka lailla ja siitä eteenpäin kovaa kehitystä.
Uskoisin koko suomen hyötyvän energiatehokkuuden kärkimaana olemisesta. Tälläkin hetkellä on jo energiateknologian ja -osaamisen vienti ulkomaille aika kovaa valuttaa.
VTT-MAFIASTA
Tekesin kutsumana järjestettiin 04 Mar 2011 Helsingissä ravintola Vltavassa lehdistötilaisuus, jonka tarkoituksena oli esitellä VTTn veronmaksajien rahoilla kehittämää uutta Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointityökalua (REMA). VTTn Miimu AIRAKSINEN esitteli asian, josta paikallaolleena kirjasin muistiin mm seuraavaa:
Visionsa parhaasta tilanteesta 2050:
• Kaikki vanhat rakennukset korjataan 3.5% vuodessa; epärealistinen luku
• Kaikki sähkö- ja öljylämmitys poistettu käytöstä; oho
• Kaikki kaukolämpö biopolttoaineella; haastetta riittää
• Kaikki sähköntuotanto päästötöntä; virhe ja mahdottomuus <= esim puupolttoaineen hankinta ja kuljetus aiheuttaa >20% kivihiilen päästöistä (ei siis 0%), ydinvoimalan ja tuulimyllyn rakentaminen ja käyttö aiheuttavat myös päästöjä (ei siis 0%), samoista syistä vesivoimakaan ei ole täysin päästötöntä.
Mikä REMA-ohjelma?
• Kaiken esittämänsä voi laskea taskulaskimella MS Excelistä puhumattakaan
• Ei esitellyt ohjelmaa ollenkaan; vasta kysyttyäni sanoi, että ohjelma on olemassa mutta tarjolla vain osana VTTn maksullista konsultointipalvelua(!) eikä sitä heiltä saa rahallakaan; tuskinpa kukaan ostaisikaan
• Omakotiliiton esittämään kysymykseen vastasi, että työkalu ei sovellu yksittäisen pientalon tai -ryhmän tarkasteluun.
Keskustelu aihepiiristä jatkuu osoitteessa http://www.energiatyhmyrit.real.fi.
Lähestytään aikoja, jolloin energiatehokkuuden parantamista on tarpeen poarantaa korjausrakentamisen yhteydessä.
VTT:n ns. lakentamalli näyttää kuitenkin toisaalta itsestäänselvyyksiä toistavalta ja toisaalta välilliset kustannusvaikutukset laiminlyövältä. Jos aina tehdään VTT:tä konsulttina käyttäen kaikki, ollaan vähän äkkiä anelemassa lainaa Kreikalta (hiukka kärjistäen). Hämmästyttävää, että VTT syyllistyy oheisen kaltaisiin yleistyksiin.todellisista kustannusvaikutuksista vähät välittäen.
Ympäristöministeriön ja VTTmafian mantraksi on muodostunut: hyvään rakentamisen laatuun päästään vain hyvällä suunnittelulla, toteutuksella ja valvonnalla. Tätähän on hoettu vuosikymmeniä, mutta jäljet pelottavat. Monet VTT:n suosittelemista rakenteista on osoittautuneet susiksi (mm Rakennuslehti on näistä kirjoittanut). Määräysten monimutkaistuessa ja jatkuvasti muuttuessa laatutavoitteet ovat yhä kauempana ja niin ammattilaiiset kuin rakennuttajina toimivat kansalaiset ovat tipahteneet jo ajat sitten kärryiltä.
Energiatehokkuudessa tuntuu kokoajan unohtuvan se kylmä tosiasia, että oleellista on lopulta ulkovaipan määrä per esim. asukas. Tila on koko ajan olemassa. Se ei katoa, vaikka asukas poistuisi paikalta. Ei auta, vaikka tehokkuus kasvaa, jos tilantarve vain kasvaa, kuten näyttää tapahtuvan. Tämä näkyy erityisesti pientaloissa ja vielä painotetusti niissä, joista lapset ovat jo muuttaneet ja tiloja jää tyhjäkäynnille. Miten ratkaista tämä kierrätys joustavasti? Lisäksi kandee vielä huomioida lisääntyvä kakkosasuntojen ja ympärivuotisten huviloiden määrä, mikä vielä kasvattaa tätä kriittistä suhdetta. Varakkaiden ja velkaa pelkäämättömien jalanjälki voi olla huomattavan suuri per henkilö verrattuna köyhempiin. Ei varakas välttämättä passivitaloa rakenna sen paremmin kuin aja pikkutoyotalla. Jos tehokkuuden merkitys vielä kasvaa, pitää myös kysyä, millainen vanha rakennuskanta on niin arvokasta, että sen hukka voidaan sietää. Kun jo perusbetonibunkkereitakin suojellaan, tulevaisuus menee vaikeaksi, kun energia ei näytä koskaan halpenevan pitkällä aikavälillä. Ei ihme, että ydinvoima jaksaa kiinnostaa…
Jos oikeasti ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta ja hiilijalanjäljestä, on sitäkin odompi vaatimus, raskaiden temonttien määrän valtavasta kasvattamisesta tilanteessa, missä yhä enemmän tilaa on oikeasti tyhjäkäynnillä m2/käyttäjä. Ensin pitäisi miettiä, missä ja millaista tilaa tarvis 5…25 vuoden aikajänteellä, sitten kasvavasti purkaa tarpeettomia taloja ja sitten muuttaa olemassa olevia tiloja paremmin tulevia tarpeita vastaaviksi. Vasta niiden tilojen osalta, joille lähes sataprosenttista käyttöä on taloudellisestikin perusteltua tehdä remontteja, joiden yhteydessä parantaa energiatehokkuutta.
Kun energiatehokkuutta kerran on kasvatettava, niin miksi sen edellytyksenä ovat VTT:ltä tilattavat toimeksiannot? Jos ko. REMA on kehitelty julkisella rahalla, niin haiskahtaa hankintalainsäädäntöä halveksivalta?
Siispä esitutkinta rikokseen (julkisen hankintalainsäädännön rikkominen) yllyttämisestä?
Onneksi Suomessa on vielä sentään muitakin asiantuntijaorganisaatioita kuin VTT ja riippumattomia itsenäisesti ajattelevia asiantuntijoita, jotka eivät ole sidoksissa poliittisiin päättäjiin ja näiden oivalluksiin.
Suhteessa mm. VTT:lle syydettyyn rahaan on käsittämätöntä, miten esim. asuminen on niin kallista ja miten paljon siitä aiheutuu hiilidioksidipästöjä. Olisikohan aika alkaa paremminkin yhä enemmän rahoittamaan yritysten tutkimustoimintaa julkisen ”tutkimuksen” kustannuksella?
Uutinen ei ole se, että VTT on jälleen kerran kehittänyt laskentamallin. Uutinen olisi se, jos eri tutkimuslaitokset eivät olisi jatkuvasti hakemassa kotimaista ja kansainvälistä rahoitusta uusien ja uusien laskentamallien kehittämiseksi.