Etla: Eläkeläisille lisäeläkettä asuntovarallisuutta purkamalla

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten asuntovarallisuus on jakautunut tulo- ja varallisuusasemaltaan erilaisten kotitalouksien kesken. Asuntovarallisuuden osuus kokonaisvarallisuudesta on suurin keskituloisilla kotitalouksilla. Suurituloisilla on tyypillisesti suurempi osa kokonaisvarallisuudesta rahoitusvarallisuuden muodossa, kun taas pienituloiset asuvat usein vuokralla. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ihmiset ovat yleensä jo maksaneet asuntolainansa pois.

Eläkkeellä olevien kotitalouksien asuntovarallisuus on usein varsin suuri suhteessa odotettavissa oleviin tuloihin loppuelämän aikana. Tällaiset kotitaloudet voisivat parantaa elintasoaan merkittävästi purkamalla asuntovarallisuuttaan kulutukseksi.

Keinona elinikäiset eläkevakuutukset

Asuntovarallisuuden purkamista hankaloittaa epävarmuus tulevien elinvuosien määrästä. Jos ihmiset haluavat varmistaa, että edullisempaan asuntoon muuttamalla käyttöön saatavat rahat riittävät muun toimeentulon täydentämiseen myös hyvin vanhana, he voivat kuluttaa säästöjä vain suhteellisen hitaasti. Toisaalta silloin he tulevat todennäköisesti kuluttaneeksi vain pienen osan säästöistä ennen kuolemaansa.

Ratkaisu tähän ongelmaan olisi elinikäinen eläkevakuutus. Elinikäisen eläkevakuutuksen avulla kotitalouden jäsenet voisivat muuttaa asunnon vaihdosta käteen jääneen summan ylimääräiseksi eläkkeeksi, joka jatkuu aina kuolemaan saakka. Elinikäisen eläkevakuutuksen voisi ostaa myös käänteisen asuntolainan avulla.

Asuntovarallisuuden muuttaminen elinikäiseksi eläkkeeksi edellyttäisi yleensä eläkevakuutusta, jonka voi ostaa kertamaksulla. Suomessa ei kuitenkaan ole markkinoita kertamaksullisille eläkevakuutuksille. Yksilölliset vapaaehtoiset eläkevakuutukset ostetaan Suomessa yleensä pitkän ajan kuluessa, mikä mahdollistaa pitkäaikaissäästämiseen liittyvien veroetujen hyödyntämisen. Tällaiset järjestelyt eivät mahdollista asuntovarallisuuden muuttamista merkittävän suuruiseksi elinikäiseksi eläkkeeksi enää elinkaaren loppupuolella.

Verotus estää

Ensimmäinen este kertamaksullisille elinikäisille eläkevakuutuksille on verotus. Suomessa verotus kohtelee kertamaksullisia eläkevakuutuksia äärimmäisen ankarasti. Verotus kohdistuu tuoton lisäksi myös pääomaan.

Tutkijat ehdottavat kertamaksullisten vakuutusten verotuksen muuttamista niin, että sekä pääoma että riskittömän tuoton suuruinen osa säästämisen tuotosta jätetään verottamatta, samoin kuin kuolevuushyvitys. Veromalli vastaa vaikutuksiltaan nykyistä PS-tilien verotusta.

Tutkijoiden mukaan kertamaksullisten elinikäisten eläkevakuutusten verokohtelun kohtuullistaminen ei vähentäisi verokertymää. Päinvastoin, elinikäisten eläkevakuutusten yleistyminen todennäköisesti kasvattaisi verotuloja. Tämä johtuisi ennen kaikkea siitä, että elinikäisten eläkevakuutusten yleistyminen vähentäisi asumisvarallisuutta ja kasvattaisi muuta kuin asumiskulutusta. Asumista omassa asunnossa verotetaan Suomessa kevyemmin kuin muuta kulutusta ja asuntosäästämistä verotetaan Suomessa kevyemmin kuin useimpia muita säästämismuotoja.

Asuntovarallisuuden purkamisen yleistyminen helpottaisi myös kasvukeskusten asuntopulaa. Jos kotitaloudet muuttaisivat useammin pienempään asuntoon sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, suurempia asuntoja vapautuisi työssäkäyville lapsiperheille. Työvoiman liikkuvuuden parantumisella olisi todennäköisesti myönteisiä vaikutuksia julkiselle taloudelle. Asuntovarallisuuden purkaminen parantaisi myös ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua omien hoivamenojensa rahoittamiseen.

Pellervon taloustutkimus (PTT) on selvittänyt aiemmin hieman vastaavaa problematiikkaa. PTT:n marraskuussa 2011 julkistaman selvityksen aiheena oli, missä määrin nyt 60–70-vuotiaiden suomalaisten omaisuutta voitaisiin hyödyntää heidän vanhuusiän palvelujensa rahoituksessa. Sitä käsittelevä juttu löytyy alla olevasta linkistä.