Tuuliniitty sijoittuu Tapiolan ydinkeskustan tulevan metroaseman ja palveluiden välittömään läheisyyteen. Puurakenteisesta alueesta tulee olennainen osa uudistunutta Tapiolaa. Kilpailun tarkoituksena oli löytää alueen asemakaavamuutoksen pohjaksi luovia kortteliratkaisuja, jotka ovat korkeatasoisia sekä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Ratkaisujen edellytettiin mahdollistavan puurakenteisen asuntoarkkitehtuurin ja rakentavan uutta, Tapiolan henkeen perustuen.
Kilpailun tuomariston mukaan kaikki ehdotukset olivat ansiokkaasti ja taitavasti tutkittuja suunnitelmia, jotka eri painotuksin ottivat huomioon kilpailulle asetetut tavoitteet. Kilpailun arvostelussa painotettiin kilpailuehdotusten kaupunkikuvallista kokonaisnäkemystä, alueen identiteettiä luovia ominaisuuksia ja ratkaisun toimivuutta sekä kehityskelpoisuutta, ei vielä yksityiskohtia.
”Olemme erittäin iloisia siitä, että voittanut ehdotus noudattaa Tapiolan henkeä ja hyväksi koettuja ratkaisuja toimivaan asuinympäristöön”, kilpailun tuomariston puheenjohtajana toiminut Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen toteaa.
Asuntosäätiö ja Metsä Wood järjestivät ideakutsukilpailun yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto Safan, Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston kanssa. Kilpailun jälkeen Asuntosäätiö ja Metsä Wood ryhtyvät yhdessä Espoon kaupungin kanssa laatimaan asemakaavaa Tuuliniityn asuinalueelle. Tavoitteena on ripeä eteneminen asiassa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Espoon Tuuliniityn puukerrostaloalueen ideakilpailun voitti ”tiebreak””
Ei taas räystäättömiä puujulkisivuja. Suunnittelijoiden tulisi jo lopulta oppia Suomen ilmastosta ja rakenteiden suojaauksesta.
”Ei taas räystäättömiä puujulkisivuja. Suunnittelijoiden tulisi jo lopulta oppia Suomen ilmastosta ja rakenteiden suojaauksesta.”
Kai ne räystäät vielä ilmestyy. Kuten valotolpat, erilaiset IV- ja muut laitteistot katoille, hätätikkaat, liikennemerkit ynnä monet muut sellaiset asiat, joita ei haluta arkkitehtikilpailuissa kuvissa esittää, koska ne rumentaisivat kuvia.
Hienoa näissä kisoissa on että mitään ei saa muuttaa. Sehän olisi epäoikeudenmukaista kuita ehdotuksia kohtaan. Nopeasti skissattu proto tulee omistajalle murheeksi, ei näissä yleensä ole järkeä saanut käyttää kaupunkikuva voisi kärsiä.
”Hienoa näissä kisoissa on että mitään ei saa muuttaa.”
Miten niin ei saa? Tuo oli IDEAKILPAILU, ei valmiiden suunnitelmien kilpailu. Ideakilpailujen tulosten pohjalta tehdään kaava, ja vasta sen jälkeen tehdään lopulliset kuvat. Eli ei kuvien tuossa vaiheessa mitään lopullisia tarvitse ollakaan. Pääasia, että kuvista käy ilmi idea: minkä kokoisia rakennuksia on tulossa ja mihin, ja minne väylät tulevat + ehkä jotain julkisivun ulkoisesta ilmeestä, jos siitä tehdään kaavaan määräyksiä. Yleensä ideakilpailun jälkeen suunnitelmia muutetaan vielä aika olennaisesti ennen toteuttamista. Harvoin mikään ehdotus ihan täysin sellaisenaan kaupungin toiveita täyttääkään.
Hyvä että uskoa riittää.
Noista kilpailujen viitesuunnitelmapohjaisista kaavahankkeista on sellaisiakin kokemuksia että joka toiseen kokoukseen kaupungilta tulee kaavoittaja ja joka toiseen RAKV:n edustaja omine hienoine yksityiskohtaisine ideoineen.
Näin erääseen puualueen kilpailukohteen asuntoihin tuli lopulta puoliksi rapatut julkisivut. ”Minusta talossa pitää olla kiveä” oli kommentti.
Varmaan rappaus liittyi tuohon mainintaan ”harvoin täyttää kaupungin toiveita”.
IDEAKILPAILU sopii sikälli hyvin nimeksi että ideointi on tuossa hankkeessa vasta alkamassa.