Kokeile kuukausi maksutta

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat voimaan syyskuussa

Ympäristöministeriö antoi 27. helmikuuta asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Asetus viimeistelee korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskevan uudistuksen. Viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa asetus tulee voimaan 1. kesäkuuta 2013 ja muissa rakennuksissa 1. syyskuuta. Valtioneuvosto hyväksyi 27. helmikuuta myös asetukset uudesta energiatodistuksesta.

Ympäristöministeriö antoi 27. helmikuuta asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Asetus viimeistelee korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä koskevan uudistuksen. Viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa asetus tulee voimaan 1. kesäkuuta 2013 ja muissa rakennuksissa 1. syyskuuta. Valtioneuvosto hyväksyi 27. helmikuuta myös asetukset uudesta energiatodistuksesta.

 

Korjausrakentamisen energiamääräyksiä sovelletaan, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy edelleen vapaaehtoisena, eli pelkästään energiatehokkuuden parantamiseksi rakennuksia ei tarvitse korjata.

Kiinteistön omistaja päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy rakennusta korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia.

”Ehjää ja toimivaa ei tarvitse, eikä kannata korjata. Energiatehokas rakennus kuluttaa kuitenkin vähemmän, joten kiinteistön omistajan on järkevää arvioida, mitkä ovat rakennuksen korjausten yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta”, ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtaja Helena Säteri sanoo.

Tarjolla kolme vaihtoehtoa energiatehokkuuden parantamiseen

Ensimmäinen vaihtoehto on parantaa korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin. Toisena vaihtoehtona on tuoda energiatehokkuus kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Tällöin tarkastellaan rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan. Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti.

Asetus korjausrakentamisen energiamääräyksistä ei koske hankkeita, joiden lupahakemus on jätetty ennen asetuksen voimaantuloa. Määräykset eivät koske vain kesäaikaiseen käyttöön varusteltuja loma-asuntoja, suojeltuja tai pieniä, kooltaan alle 50 neliömetrin rakennuksia. Ne eivät myöskään koske muun muassa kasvihuoneita, hartauden harjoittamiseen tai uskonnolliseen toimintaan käytettäviä rakennuksia eivätkä tietynlaisia tuotantolaitoksia.

Uusi energiatodistus sisältää energiansäästösuosituksia

Kesäkuun alusta alkaen myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä tarvitaan energiatodistus. Energialuokka tulee ilmoittaa myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Lisäksi todistus tulee laittaa näkyville suurissa rakennuksissa, joissa yleisöpalvelutilojen koko on yli 500 neliömetriä.

”Uusi todistus on entistä selkeämpi ja luotettavampi työkalu erilaisten rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen osto- ja vuokraustilanteissa”, Helena Säteri sanoo.

Todistuksissa käytetään jatkossa aina samanlaista lomaketta, ja todistus on voimassa kymmenen vuotta. Rakennuksen energiatehokkuus määritellään heinäkuussa 2012 voimaan tulleiden uudisrakentamisen energiamääräysten mukaisesti.

Uusittu todistus sisältää energialuokan lisäksi suosituksia energiatehokkuuden parantamiseen. Todistuksessa tehtävien energiansäästösuositusten tulee sisältää arvio ehdotettujen toimien vaikutuksesta rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen.

Uudistettuja energiatodistuksia tehdään heti lain voimaantulon jälkeen lähes kaikessa uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1. heinäkuuta 2017 alkaen. Vanhan lain mukaiset energiatodistukset ovat voimassa voimassaoloaikansa mukaisesti. Isännöitsijätodistukseen sisältyvät energiatodistukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat voimaan syyskuussa”

  1. Voi hyvä sylvi tätä rakentamisen byrokratian kasvatusta ja määräysten tehtailua, mitä viime vuosina energiatehokkuuden nimissä on suollettu maailman pelastamiseksi täällä pohjan perukoilla.

    1. Taitaa tällä keinolla maailma jäädä pelastamatta. Toisaalta on niin, että kun tavoitteen asettaa korkealle, tuottaa lievä epäonnistuminenkin hyvän lopputuloksen. Nyt kyllä saattaa epäonnistuminen olla samaa luokkaa kuin juuri päättyneissä hiihdon MM-kisoissa Suomen osalta.

      1. Mikä näissä ”energian säästöissä” tuleekaan takaisinmaksuajaksi siihen energiaan, mikä tähän kokonaisuutena on laitettu ja noiduttu? Ja mihin horisonttiin tuo aika vielä etääntyy, kun näitä toimia sadatellaan ja epätyönä työstetään? Olisi ollut ja olisi tuottavaakin työtä rakentamisemme suhteen.

  2. ”Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia.”

    MItenköjän tiota taloudellisesti mahdollista tulkitaan? Tällä hetkellä putkiremonttien hinnat kipurajalla, vielä jos samaan syssyyn laitetaan julkkarit uusiin niin kellä riittää rahat?

    1. Takaisinmaksuajaksi riittää ministeriön mukaan
      30 vuotta. Jos on alle, niin pakko on tehdä. Viidenkympin ikään ehtinyt rintamamiestalon omistaja voi todeta, että yli kasikymppisenä on plussan puolella. Kuka pankinjohtaja lähtee näin kannattamatonta investointia edes lainoittamaan! Epäilen, että monissa muissa maissa direktiivin henkeä ja tarkoitusta tulkitaan toisin. Me maksamme itsemme kipeäksi samalla, kun ministeri Kiuru hurskastelee korkeista asumiskustannuksista.

      1. Kekitetty, ylhäältä ohjattu hallintojärjestelmämme on keisarivallan perua. Tätä valtaa alallamme täysimääräisesti käyttää ympäristöministeriö – valtaa ilman vastuuta.
        Säädösten kapulakieli puolestaan on ruotsinvallan ja -kielen vaikutusta, jonka päälle EU on tuonut oman lisänsä eli tönköt käännökset englanninkielestä. Samalla se EU luonut valtaisan byrokratian ja monituhatpäisen virkamiehistön, jonka elämäntehtävänä on direktiivien tulkinta ja takominen kansalaisten päihin, sopivat ne sitten olosuhteisiimme ja kulttuuriimme tai ei.
        Yli-innokkuutemme direktiivien noudattamiseen pilkulleen ja vähän enemmänkin johtuu puolestaan suomettumisen ajoilta – kerjäämme nyt palavasti kiitosta länneltä.
        Merkillepantavaa on, että ne joita säännökset suoranaisesti koskevat ja jotka myös hölmöimmätkin säädökset viimekädessä maksavat eli tilaajat/käyttäjät/asukkaat – kuunnellaan kaikkein vähiten säädösvalmistelussa.

        1. Entäpä homesairauksiin menehtyneiden ja parantumattomasti sairaiden määrän kasvu?
          Voiko edes laskut toimittaa ympäristöministeriölle?

          1. Rankkaa liioittelua täällä – kuten aina.
            Peruskorjausiässä olevat rakennukset ovat jo muutenkin homeessa. Lisälämmöneristys antaa oivallisen tilaisuuden korjata ulkoseinien paska purkamalla koko talo.

          2. HS:n Berliinin kirjeenvaihtaja tänään s. B 7: ”Talvisin istun työpöytäni ääressä viltti polvilla, kärjettömät sormikkaat sormissa ja huopatossut jalassa. Kesäisin riittäisi uima-asu. Se saksalaisasuntojen lämmityksestä ja lämmöneristyksestä.”

            Joskus helmikuussa kai luin näiltä palstoilta, että Saksassa käytetään luonnollista ilmanvaihtoa!

            Taitaisi Suomen energiamääräysten arviointiin tarvita totuuskomissio Suomen ulkopuolelta.

          3. Kuka käskee saksan kirjeenvaihtajaa asumaan Itä-Berliiniläisessä 50-luvun neuvostokolossissa.

          4. Professori Juha Vinhan mielestä on täysin kohtuutonta, että ministeriö tulkitsee EU-direktiivin taloudellisuusvaatimusta siten, että 30 vuoden takainmaksuaikakin tulkitaan taloudelliseksi energiakorjauksissa. Vinha huomauttaa, että monen rakennusosan elinkaari on tuota lyhyempi. Hänen mielestään 10-15 vuotta olisi kohtuullinen takaisinmaksuaika.

            Vinhan näkemykseen voi yhtyä vaikka 15 vuottakin voi olla normaaleissa investoinneissa pitkä aika odottaa tuottoja. Ministeriö voi ohjausmielessä käyttää kuitenkin pientä pakkoakin, joten tuon ajan tavallinen kansalainen voi vielä hyväksyä. Sen sijaan 30 vuotta on kaiken kohtuuden ja oikeustajun vastaista ja suorastaan kansalaisten pilkkaamista, ja johtaa siihen, että energiaremontteja pyritään kaikin keinoin välttämään ja lykkäämään. Toivottavasti kuntien rakennusvalvojat noudattavat mieluummin asiantuntijan kuin asiantuntemattoman poliitikon ohjeita.

    2. Kaikissa rakentamisen ja korjaamisen asioissa ei voi lähteä takaisinmaksun kautta. Kun tekee uuden, ei siinä mitään rahaa saa, eikä kukaan maksa takaisin. Kaikki vaan menee. Se kontrolli pitää olla, että pystyy maaksamaan.
      Tässä energiansäästötouhussa on myös niin, että siinä pitää myös tehdä sellaisia asioita , jotka eivät maksa itseään takaisin. Ne täytyy kuitenkin tehdä, jotta homma toimii.

      1. Se mitä ei pitäisi tarvitsisi tehdä, on määräysten edellyttämä tolkuton energialaskenta ja laskennallisten kertoimien sekamelska. Paljonkohan sillä rahalla saisi oikeasti parannettua Suomen rakennuskannan energiatehokkuutta, mikä tullaan määräysten ja typerryttävän energiantodistusten kautta upottamaan laskentakankkulan kaivoon?

        1. Luulin, että Neuvostoliiton romahdus lopetti keskustelut siitä, kumpi on yhteiskunnan kannalta terveempi talousmuoto: säätelytalous vai markkinatalous. Olin väärässä. Ministeriö ja EU:n byrokratiakoneisto on täynnä säätelytalouden oppilapsia. Viisivuotissuunnitelmat on nyt korvattu sellaisella sanahirviöllä kuin Road Map. Sitä toteutetaan yhtä sokeasti kuin punaisen kirjan opetuksia, vaikka ”elämä itse” on osoittaunut tämän modernin reaalisosialismin tien vääräksi.

          Uskottaisiin mieluummin markkinoita, joita edustaa tavallinen kansalainen. Hän on valmis panemaan omaa rahaa likoon, jos investointi tuottaa rahat takasin viidessä vuodessa. Silloin on poliitikon ja virkamiehen turha puhua, että kyllä kansalaisen ”kannattaisi” jaksaa odottaa vielä 25 vuotta rahojansa. Se on yhtä utoptistinen aika kuin Kreikan saatavien takaisinsaaminen ja yhtä epätaloudellinen investointi. Molemmissa on kyse rahojen haaskaamisesta sen sijaan, että ne käytttäisiin tai olisi käytetty oikeasti hyödyllisiin asioihin. Energiansäästöä voi ja kannattaa kannustaa markkinatalouden keinoin, mutta kansalaisten kusettaminen älyttömillä takaisinmaksuajoilla on ihmisen halveksimista. En yhtään ihmettele, että fiksut taloyhtiöt ovat aikaistaneet remonttejansa saadakseen tehtyä ne fiksulla ja kannattavalla tavalla ilman komissaarien mielivaltaa.

Vastaa käyttäjälle Ingenjör Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat