Korjausrakentamisen energiatehokkuusasetuksen myötä luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttää jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista. Korjausrakentaminen säilyy edelleen vapaaehtoisena, ja kiinteistön omistaja päättää, mitkä ovat rakennuksen korjauksen yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta.
”Lähtökohtana on se, että ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse korjata. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kiinteistön kunnossapito maksaa itsensä takaisin. Silloin on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus”, asuntoministeri Krista Kiuru sanoo.
Asetuksessa rakennuksen energiatehokkuudelle tullaan säätämään vähimmäisvaatimuksia, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien korjaamisesta. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi laajat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen.
Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti toteutettavissa. Tärkeää on myös tehdä energiatehokkuutta parantavat toimet rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Maankäyttö- ja rakennuslain muutos eduskunnan käsittelyssä”