Rakli kritisoi kiinteistöveron korotusta
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry on huolestunut tavasta, jolla kiinteistöveron korotus on yhdistetty yhteisöveron alentamisen rahoittamiseen. Kiinteistövero tulee kaikkien suomalaisten maksettavaksi, joko kiinteistönomistajan tai vuokralaisen roolissa, mikä vaikuttaa myös yritysten kilpailukykyyn. Lisäksi yhteisövero ja kiinteistövero maksetaan osittain eri laareihin valtiolle tai kunnille, joten niiden suhde riittävän veropohjan varmistamisessa ei ole selkeä.
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry on huolestunut tavasta, jolla kiinteistöveron korotus on yhdistetty yhteisöveron alentamisen rahoittamiseen. Kiinteistövero tulee kaikkien suomalaisten maksettavaksi, joko kiinteistönomistajan tai vuokralaisen roolissa, mikä vaikuttaa myös yritysten kilpailukykyyn. Lisäksi yhteisövero ja kiinteistövero maksetaan osittain eri laareihin valtiolle tai kunnille, joten niiden suhde riittävän veropohjan varmistamisessa ei ole selkeä.
Raklin mukaan kunnat näyttävät paikanneen talouttaan vuodesta 2009 alkaen kiinteistöveroa nostamalla, koska sen kasvu on ollut viime vuosina muita ylläpitokustannuksia jyrkempää. Erityisen huolestuttavaa on se, että kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kohonneet jopa kolme kertaa nopeammin kuin inflaatio, mikä näkyy vuokrien nousuna. Kiinteistöihin kohdistuu useita veroja: kiinteistö-, jäte- ja energiaverot. Lisäksi kiinteistöjen ylläpitokustannuksia nostavat muun muassa palkkakustannukset. Näitä kaikkia tulee arvioida kokonaisuutena, kun keinoja veropohjan laajentamiseen haasteellisessa taloustilanteessa etsitään.
Kustannukset lähes tuplaantuneet 2000-luvulla
KTI Kiinteistötiedon tietokannoista käy ilmi, että vuodesta 2000 kiinteistöjen ylläpitokustannukset kokonaisuutena ja kiinteistövero ovat lähes kaksinkertaistuneet. Rakli toteaa, että talouden paikkaaminen kiinteistöomaisuuteen kohdistuvien verojen ja maksujen nostolla on lyhytnäköistä, koska lisääntyvät kustannukset valuvat kaikkien kiinteistöjen käyttäjien maksettavaksi. Tämä tuo haastetta kohtuuhintaisen asumisen tarjoamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Omistajilla pitää olla varaa myös kiinteistöstä huolehtimiseen, koska ennakoiva ja jatkuva kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin pakon edessä korjaaminen.
Helsingissä toimiston ylläpitokustannuksista jo nyt noin viidennes menee kiinteistöveroon. Sen osuus on suurempi kuin esimerkiksi lämmitys- tai korjauskulujen. Tampereella kiinteistöveron osuus toimistojen ylläpitokustannuksista on 17 prosenttia ja Turussa 15 prosenttia. Toimistorakennuksista maksetaan enemmän kiinteistöveroa kuin asuinrakennuksista, joissa omalla tontilla olevissa kerrostaloissa kiinteistöveron osuus ylläpitokustannuksista on Helsingissä, Turussa ja Tampereella 6–8 prosenttia.
Kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ovat hallinto-, vero- ja vakuutuskulut, huolto-, hoito- ja siivouskulut, vesi-, jäte- ja energiakulut sekä korjauskulut. Esimerkiksi asunnon vuokrasta kolmannes menee kiinteistön hoitamiseen ja maksuihin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakli kritisoi kiinteistöveron korotusta”