RKL kritisoi AMK-uudistusta
Rakennusmestari AMK -koulutuksen aloituspaikat ovat laskeneet 77 paikalla viime vuodesta. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on tästä erittäin huolissaan. Syy paikkojen laskuun on RKL:n Koulutustoimikunnan puheenjohtaja kansanedustaja Eero Reijosen mukaan AMK-uudistuksen.
Rakennusmestari AMK -koulutuksen aloituspaikat ovat laskeneet 77 paikalla viime vuodesta. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on tästä erittäin huolissaan. Syy paikkojen laskuun on RKL:n Koulutustoimikunnan puheenjohtaja kansanedustaja Eero Reijosen mukaan AMK-uudistuksen.
RKL:n mielestä AMK-uudistus suistaa rakennusalan koulutuksen paitsioon.
”AMK-rahoitusmalliehdotuksessa painopiste on suoritetuissa tutkinnoissa ja 55 opintopistettä vuosittain suorittaneiden määrässä. Valmistuneiden työllistymisen merkitys on sivuseikka esitetyssä rahoitusmallissa”, Reijonen sanoo.
Rakennusinsinöörien nuorisolinjojen aloituspaikat ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta aikuisopiskelupuolella aloituspaikkojen määrä on RKL:n mukaan lähes puolittunut. RKL sanoo iltaopetuksen olevan kalliimpaa järjestää ja koulujen joutuvan säästämään useista kohdista rahahanojen kiristyessä.
RKL sanoo, että rahoitusuudistus ohjaa ammattikorkeakouluja muodostamaan koulutusohjelmia, joita on helppo opiskella ja joista valmistutaan nopeasti. Sen sijaan opintojen jälkeisellä työllistymisellä ei RKL:n mukaan juurikaan ole merkitystä rahoja jaettaessa.
”Vaikka uudiskohteiden aloitukset ovat vähentyneet, korjausrakentaminen työllistää sekä nyt että jatkossa. Rakentamisessa esiintyneet puutteet ja laatuongelmat eivät ratkea ainakaan sillä, että meillä ei ole riittävästi päteviä työnjohtajia. Työmailla on pula rakennusmestareista”, Reijonen sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “RKL kritisoi AMK-uudistusta”
Amk:sta valmistuneilla ns insinööreillä ei mitään tekoa todellisessa työelämässä ja piste.
Ihme väite. Rkm-koulutuksen vaalijat haluavat liittoonsa jäseniä ja työnantajat haluavat pitää halvan työnjohtoluokan, joitten on tyydyttävä pitämään loppuikänsä muovihattua ja kumisaappaita, kun parempiin hommiin ei ole asiaa puuttuvan koulutuksen takia. Miten niin rak.mestareiksi kouluttautuvilla on muka parempi kokemus työmailta. Samoja ylioppilaita, jotka ovat saaneet kaverinsa isältä todistuksen kouluun pyrkiessään, että kyllä on tullut tehtyä vaikka mitä raksalla.
”RKL sanoo iltaopetuksen olevan kalliimpaa järjestää ja koulujen joutuvan säästämään useista kohdista rahahanojen kiristyessä.”
Iltaopetuksen kalleutta en kyllä ymmärrä. Oppilaitosten kuluista tyyliin kolmannes on tilakuluja, toinen kolmannes opetuskuluja ja kolmas kolmannes muita kuluja. Jos tehdään tutkimusta, jako on vähän erilainen. Mutta pääpointti on se, että iltaopetus on oikeasti halpaa järjestää. Tilakulut ovat aika lailla nollassa, koska opetustilat ovat silloin vapaana. Toinen juttu on se, miten sisäisiä vuokria yms. oppilaitoksissa peritään. Mutta se on kallista, että rakennetaan tilat päiväajan opetuspiikkituntien perusteella, jolloin muina aikoina tiloja on paljon tyhjillään. Iltaopetus tasaa tilatarpeita.
Tuo on kyllä ihan todellinen pelko, että 55 opintopisteen rahoitusmalli suosii sellaisen koulutuksen järjestämistä, minkä läpäisee mahdollisimman kevyesti. Suorittelin joskus Helsingin yliopistoon kursseja kevyemmässä koulutusohjelmassa avoimen yliopiston kautta. Opinnot veivät aikaa maksimissaan yhden työpäivän per opintopiste (yleensä 5 opintopisteen kurssien suoritus vei 2-3 päivää, eli 55 opintopisteen suoritus olisi sellaisilla kursseilla parin kuukauden työ), ja sillä työmäärällä sai arvosanoja 4 ja 5, eli parhaita mahdollisia arvosanoja. Teknisellä alalla pelkät harjoitustyöt estävät yleensä moisen opintopistekertymän, koska jo pelkästään niihin menee herkästi enemmän aikaa.
AMK-koulutuksen leikkaukset ovat kohdistuneet lähinnä kulttuurialaan, matkailuun, ravintola-alaan ja erityisesti viestintään, jossa on ollut selvää ylikoulutusta. Sen sijaan tekniikka on karsittu selvästi vähemmän ja rakennustekniikkaa ei toistaiseksi juuri ollenkaan. Uudistuksessa isoin pelko on, että aikuiskoulutusta vähennetään, koska työn ohella opiskelevat valmistuvat hitaammin kuin nuorisokoulutuksessa olevat ja tuottavat siten vähemmän pisteitä koululle. Rakennusmestarikoulutusta enemmän olisin huolissani siitä saadaanko rakennusarkkitehtikoulutusta käynnnistettyä tai kiinnostaako nuoria ylipäänsä esimerkiksi infra-alan mestarikoulutus.
Pieniä maakunnallisia ammattikorkeakouluja on syytäkin karsia ja keskittää opetusta sinne missä on suurin tarve osaajista. Esimerkiksi Helsinki kouluttaa insinöörejä selvästi vähemmän kuin on tarve. Tämä parantaisi myös opetuksen tasoa.
AMK-uudistuksen yhteydessä voisi saman tien panna kaikki opetuspaikat uudelleen haettavaksi. Se pakottaisi laiskimmatkin opettajat täydentämään omia tietojaan, sillä sellaisista ei ole opettajiksi, jotka opettavat eilisen asioita eivätkä tiedä mitään huomisen vaatimuksista. Yliopistoissa tällaista uusiutumista käydään jo läpi.
Koulutusta voi vähentää, koska työmaita eivät kiinnosta oppilaat, joilla on todellista työkokemusta. Mieluusti otetaan kokematon oppilas harjoitteleman ja opetetaan hänet talon tavoille.
Kommentti eräiden opettajien jämähtämisestä 60-luvulle piirtoheitinkalvoineen pitää paikkansa. Valittettavaa kun opettajalla ei ole minkäänlaista kokemusta työmaista tai ne ovat vuosikymmenten takaa. Nuoremmalla opettajalla saattaa olla kokemusta yhdestä työmaasta opikelunsa ajalta ja sitä sitten ”sovelletaan” kaikkiin paikkoihin.
AMK opettajat todellakin pääsääntöisesti ovat ihan pihalla työmaahommista. ne on siitä niin pihalla, että luulevat olevansa asioista perillä.
Nyt kun on itselle tullut muutama vuosi työmaakokemusta, niin tuleepa mieleen että morjens mitä maikkoja esintyy oppilaille asiantuntijoina..
Ihan sama onko mestari ja inssi koulutukseltaan. Jos pää humisee tyhjyyttä siinä ei mestari nimike paina. Yhtä hyviä ja huonoja tulee molemmista suunnista. Yhtälaila mestareiksi opiskelee kavereita, jotka ei ole työmaata nähneetkään. Lisäksi näiltä puuttuu kokonaan työnjohtoharjoittelu, joka on ainoa hetki koko kouluajasta, jossa voi oppi jotain hyödyllistä.
Mestari koulutuksen uudelleen aloitus oli turhin keksintö vähään aikaan. Ei sieltä enää tule näitä vanhan liiton jääriä, joita ilmeisesti tällä venkuilulla haettiin.
Nämä henkilöt jotka kritisoivat amk-uudistuksia ovat myöhässä. Amk uudistui on tehty jo yli 10 v. sitten ja teknikoiden arvostus työlämässä on nykyään samaa tasoa kuin nykyisten ammattikoulujen suorittajien kanssa, tämä on valitettavaa totuus nykyään.
RKL sai takaisin rakennusmestari nimikkeen mutta tämä rkm-amk on ihan eri tasoinen koulutus kuin vanha rkm koska tämä uusi on suoritettu ammattikorkeakoulussa.
Olen kuullut että yhdistysten kokouksissä yli puolet aktiivisista henkilöistä ovat eläkeläisiä. Rakennusmestari yhdistysten tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta ellei asenne muutu kentällä.