Kahdessa kolmasosassa kunnista on ylitarjontaa Ara-asunnoista

Peräti kaksi kolmasosaa kunnista kärsii vähintään lievästä Ara-asuntojen ylitarjonnasta. Pahemmasta ylitarjonnasta kärsivien joukossa on enimmäkseen pieniä väestöltään väheneviä kuntia, jotka eivät ole ajoissa sopeuttaneet asuntokantaansa kysyntää vastaavalle tasolle. Nämä seikat käyvät ilmi Aran tuoreimmasta asuntomarkkinakatsauksesta.

Peräti kaksi kolmasosaa kunnista kärsii vähintään lievästä Ara-asuntojen ylitarjonnasta. Pahemmasta ylitarjonnasta kärsivien joukossa on enimmäkseen pieniä väestöltään väheneviä kuntia, jotka eivät ole ajoissa sopeuttaneet asuntokantaansa kysyntää vastaavalle tasolle. Nämä seikat käyvät ilmi Aran tuoreimmasta asuntomarkkinakatsauksesta.

Lievästä ylitarjonnasta kärsivät muun muassa Hämeenlinna, Vaasa, Oulu, Seinäjoki, Rovaniemi, Kouvola, Kokkola ja Kajaani. Pahemmasta ylitarjonnasta kärsiviä kuntia ovat muun muassa Savonlinna, Varkaus ja Äänekoski.

Väestöltään vähenevissä kunnissa myös vapaarahoitteisilla asuntomarkkinoilla on ylitarjontaa, mikä laskee niiden hintoja ja vuokria. Vapaarahoitteiset vuokrat joustavat ja niiden neliöhinta on samaa tasoa tai edullisempi kuin omakustanteisten Ara-asuntojen. Vuokralaisia siirtyy vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, jolloin Ara-asuntojen vaihtuvuus kasvaa ja vajaakäyttö lisääntyy. Vuokria joudutaan nostamaan vajaakäytön takia ja peruskorjauksia lykätään. Asuntokanta rapistuu. Uusia vuokralaisia on vaikea saada ja entisetkin lähtevät jos kykenevät.

Jos asunnoille haetaan vapautusta rajoituksista ja ne myydään ulkopuolisille, vaarana on niiden päätyminen vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi, jolloin ylitarjonnasta ei päästä eroon.

Kireät markkinat

Kireät vuokramarkkinat vallitsevat 21 kunnassa, mutta näiden kuntien alueella asuu peräti 1,5 miljoonaa suomalaista (29 %). Vaikka näissä kunnissa sijaitsee 38 prosenttia Suomen Ara-asuntojen kannasta, Ara-asunnon saaminen niissä on kuitenkin vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Näissä kunnissa väestönkasvu sekä kalliit vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot lisäävät Ara-asuntojen kysyntää. Pääkaupunkiseudun kaikki neljä kuntaa ovat kireiden vuokramarkkinoiden kuntia. Kaikkein vaikein tilanne on Helsingissä.

Pääkaupunkiseudulla Ara-asuntojen heikko saatavuus pakottaa vuokra-asuntoa hakevat vapaarahoitteisille vuokramarkkinoille niiden kalliista vuokrista huolimatta. Kasvanut kysyntä nostaa uusia vapaarahoitteisia vuokria. Kalliita neliöhintoja kompensoidaan tyytymällä pienempiin asuntoihin, jotta kokonaisvuokra pysyy maksukyvyn rajoissa.

Pk-seudulla yleisen asumistuen saajien määrä kasvaa ja heistä jo puolet asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vapaarahoitteisten ja Ara-vuokrien välinen ero kasvaa. Helsingissä vapaarahoitteisten vuokrien ja Ara-vuokrien ero oli viime vuonna jo keskimäärin 58,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten ja Ara-vuokrien välisen eron kasvu ylläpitää Ara-asuntojen erittäin pientä vaihtuvuutta. Tarjonnan supistuessa asunnottomuus lisääntyy. Osa vuokralaisista hakeutuu kehyskuntiin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Kahdessa kolmasosassa kunnista on ylitarjontaa Ara-asunnoista”

  1. Elinkeinorakenteen murros jätti teollisuuskaupungeissa ara-vuokra-asuntoja tyhjiksi. Niitä voisi huoleti purkaa ja antaa lainat anteeksi ehdolla, että tontit luovutettaisiin kunnalle. Lainojen anteeksiantoa ei kukaan kadehtisi, kun talot olisi purettu eikä niillä voisi keinotella. Kunta voisi kaavoittaa tontit uudelleen puistoiksi, pientaloille yms. Tai valaa asfaltin päälle niin, että medihelit pääsisivät laskeutumaan sen jälkeen, kun kunnan oma terveydenhuolto ja sairaanhoito on ajettu alas.

    Ei voi ymmärtää, miksi aravavuokrataloja annettiin rakentaa maaseudulle? Oliko Ilomantsissa, Seinäjoella ja Rovaniemellä ja vastaavissa kunnissa koskaan näkyvissä väestönkasvua?

  2. ”Jos asunnoille haetaan vapautusta rajoituksista ja ne myydään ulkopuolisille, vaarana on niiden päätyminen vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi, jolloin ylitarjonnasta ei päästä eroon.”

    Täh? Vuokra-asuntojen myymisen vaarana on se, että asunnot päätyvät vuokra-asunnoiksi? Pitäisikö ne sitten vaan rajoitusten purkamisen jälkeen purkaa pois, jotta kukaan ei vahingossakaan käyttäisi niitä vuokra-asuntoina?

    Perusongelmana on se, että monin paikoin on vanhoja vuokra-asuntotaloja, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että kukaan ei niissä halua asua. Remonttia ei kuitenkaan kannata tehdä, kun sen seurauksena vuokria jouduttaisiin nostamaan huomattavasti, ja sitten ei löytyisi myöskään asukkaita. Lopputuloksena on heikkokuntoinen talo, joka ei houkuttele asukkaita. Ja kun seudulla ei ole edes hyviä asuntovaihtoehtoja, muuttoliike jatkuu poispäin. Kyse on eräänlaisesta kehästä.

  3. ”Ei voi ymmärtää, miksi aravavuokrataloja annettiin rakentaa maaseudulle? Oliko Ilomantsissa, Seinäjoella ja Rovaniemellä ja vastaavissa kunnissa koskaan näkyvissä väestönkasvua?”

    Markkinaehtoiset vuokra-asuntojen markkinat eivät toimineet aikoinaan niissäkään. Ei arava-järjestelmää ole niinkään väestönkasvun takia alunperinkään rakennettu, vaan ennen kaikkea siksi kun markkinaehtoiseen asumiseen ei monella ole ollut varaa.

    Rovaniemi muuten lukeutuu yhä väestönkasvukuntiin. Väestönkasvua siellä on viime vuodet ollut 100-400 asukasta vuodessa. Seinäjoen kaupungin nykyrajojen sisällä väkiluku on kasvanut noin 10 000 hengellä viimeisen 20 vuoden aikana, mistä on päädytty nykyiseen noin 60 000 asukkaaseen.

    Ilomantsi puolestaan on muuttotappiokunta, jossa väestö vielä ikääntyykin, kun lisääntymisikäiset muuttavat pois ja sitä kauttakin vähentyy. Valtio on lakkauttanut sieltä paljon työpaikkoja, ja toimintoja on siirretty pääkaupunkiseudulle ja Joensuuhun. Väestön vähenemä oli siellä viime vuonna näköjään vajaat 150 henkeä. Syntyneitä oli vain noin 30, kuolleita noin 110 ja pois muuttaneita vajaat 60. Ilomantsissa väkiluku ei ole kasvanut minään vuonna viimeisen 20 vuoden aikana.

  4. Vuokralaisten kannalta tilanne on siis hyvä! Olisipa Helsingin seudullakin samanlainen tilanne. Ei tarvitsisi valittaa vuokra-asuntopulaa ja vuokrat olisivat kohtuulliset. En ymmärrä miten kuntien asukkaat voisivat ”kärsiä” tilanteesta. Työvoiman saanti ei ainakaan ole kahdessa kolmasosassa kunnista asunnoista kiinni. Toimeksi vaan työpaikkojen luomisessa ja ruikutus pois.

    1. Just, ja jos lehmät lentäisivät niin… Siinä on vain se, että kun kunta joutuu alamäkeen, lähtevät sieltä ensimmäisinä pois nuoret työkykyiset ja palveluja tarjoavat yritykset. Kuka perustaa yrityksen kylään, jossa on pelkkiä vanhuksia, kirkko, vanhainkoti ja pieni elintarvikekioski? Yrittäjätkin on ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluja ja virkistystä, ja joiden lapset tarvitsevat päivähoitoa.

Jätä kommentti