Kiinteistönvälittäjät: Yhteiskunnan tukipalveluiden sijainti ei vaikuta asunnon arvoon

”Yleinen näppituntuma on se, että tällaisilla hankkeilla ei ole ollut vaikutusta asuntojen myyntiarvoon tai -hintaan”, sanoo Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Samalla tavalla asian näkee Helsingin OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Merja Siivonen. Alueen arvon aleneminen kuuluu hänen mukaansa vain joidenkin ihmisten mielipiteissä, ei hinnoissa.

Molemmat korostavat, että tarkkaa seurantaa asiasta ei ole tehty eikä tilastotietoa kerätty. Asuntokaupassa hintaan vaikuttavat useimmin yksilölliset asiat, arvioi Asteljoki.

Joku arvostaa enemmän julkisia kulkuyhteyksiä, joku mahdollisuuksia yksityisautoiluun.

”Jos ostaja on pientaloasumisen kannattaja ja haluaa sellaista ympärilleen, voivat kerrostalot ympärillä olla miinustekijä. Yleinen asuinympäristön kokonaisuus merkitsee”, Asteljoki sanoo.

Nimby-ilmiötä tutkittu vähän

Nimby-nimellä kutsuttu ilmiö syntyy yleensä naapuruston haitaksi kokemasta hankkeesta, jota alueen ihmiset ryhtyvät vastustamaan.

Nimensä ilmiö on saanut sanoista ”not in my backyard” eli suomeksi ”ei minun takapihalleni”.

Ilmiö nousi viimeksi esiin sunnuntaina Helsingin Sanomien jutussa, jossa kerrottiin naapureiden valitusten viivästyttäneen kehitysvammaisten asuntolan rakentamista Espoon Riilahteen vuosikausia.

Sekä Siivosen että Asteljoen mukaan asuntoloiden, parantoloiden ja muiden nimby-hankkeiden vaikutus asuinalueen kokonaisuuteen on pieni.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuukka Saarimaan mukaan aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta.

”Tutkimustietoa on niukasti, mutta se ei tarkoita, ettei hintavaikutuksia olisi. Kaikenlaisesta muusta tiedämme. Julkisten palveluiden laatu heijastuu asuntojen hintoihin, samoin rikollisuuden määrä”, Saarimaa sanoo.

Järkevän vertailun tekeminen nimby-ilmiön taloudellisista vaikutuksista asumiseen edellyttäisi riittävästi tilastotietoa, mitä ei ole Saarimaan mukaan tarpeeksi.