Hallitus ei hyväksynyt Hetemäen ryhmän esitystä Ara-vuokra-asuntojen määräaikaisuudesta
Valtioneuvosto medialle antamasta tausta-aineistosta käy ilmi, että valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esitti Ara-vuokra-asuntojen pysyvästä asumisoikeudesta luopumista. Vuokrasopimuksista olisi tullut määräaikaisia. Hallituksen hyväksymään rakennepoliittiseen ohjelmaan esitys ei kelvannut.
Valtioneuvosto medialle antamasta tausta-aineistosta käy ilmi, että valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esitti Ara-vuokra-asuntojen pysyvästä asumisoikeudesta luopumista. Vuokrasopimuksista olisi tullut määräaikaisia. Hallituksen hyväksymään rakennepoliittiseen ohjelmaan esitys ei kelvannut.
Työryhmä perusteli määräaikaisia vuokrasopimuksia muun muassa työllistymisen edistämisellä.
”Asumisen tukiin liittyvien kannustinongelmien vähentämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi muutetaan valtion tukemien Ara-vuokra-asuntojen ehtoja niin, että sopimuksissa siirrytään määräaikaisuuteen ja asukasvalintakriteerit määritellään uudelleen asettamalla vähävaraisuus ja pienituloisuus tärkeimmäksi kriteeriksi”, virkamiestyöryhmä esitti.
Virkamiestyöryhmä esitti myös muutoksia elinkeinotoimintaa koskevaan lupa- ja valitusmenettelyyn, mutta nekin jäivät pelkiksi esityksiksi eivätkä päätyneet hallituksen hyväksymään rakennepoliittiseen pakettiin. Työryhmän mielestä elinkeinotoiminnan sujuvuuden takaamiseksi on tärkeää, että kaikki teollisuuden ja kaupan sijoittumiseen ja teollisen toiminnan käynnistämiseen liittyvät lupa- ja valitusmenettelyt käydään läpi ja menettelyjä yhdenmukaistetaan mahdollisimman paljon. Tavoite on muun muassa siirtyä viranomaisten yhteistyöhän perustuvaan yhden luvan ja luukun malliin kansalaisten oikeusturvaa vaarantamatta.
Työryhmä ehdotti, että laaditaan ehdotukset määräaikaisen investointilupamenettelyn käyttöönottamiseksi. Menettelyssä kaikki yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista, toiminnan käynnistämistä ja julkista rahoitusta koskevat luvat ja päätökset olisi keskitetty yhdeksi luvaksi. Lisäksi olisi valmisteltu malli ”yhden valituksen” -periaatteeksi. Hallituksen päätökseen nämä ehdotukset eivät päätyneet.
Hallituksen hyväksymässä uudistuspaketissa asuntomarkkinoiden rakenteisiin ei juuri puututtu. Jonkinasteinen parannus on, että työeläkelaitosten sijoitustoimintaa ohjaavaa sääntelyä muutetaan siten, että se mahdollistaa työeläkelaitosten suuremman asuntosijoittamisen Suomessa. Lisäksi säädetään kunnille asuntorakentamiseen tapahtuva maan myynti määräaikaisesti verovapaaksi silloin, kun myyjänä on luonnollinen henkilö. Lisäksi valmistellaan säädösmuutokset, joiden myötä Helsingin seudulle ositetun vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustus kohdistetaan tasasuuruisena kaikille toimijoille. Näin myös kunnalliset yhtiöt saavat yhtä suuren avustuksen kuin muut toimijat.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Hallitus ei hyväksynyt Hetemäen ryhmän esitystä Ara-vuokra-asuntojen määräaikaisuudesta”
Hyvät esitykset kaatuivat politikointiin. Jos puolueen äänestäjäkunnassa on paljon hyvätuloisia keski-ikäisiä, niin olisi ollut katastofi, jos heidän ikuiseen nautintaoikeuteensa asua yhteiskunna tuella, olisi puututtu. Samoin jos puolue on profiloitunut valittajien äänenkannattajaksi, niin silloin valitusoikeuteen ei tietenkään voi puuttua.
Tällä menolla mitään rakenteellisia uudistuksia ei voi tehdä, koska niissä aina astutaan jonkin ryhmän varpaille. Vanha meno jatkuu ja asunnoista tulee entistä kalliimpia nuorille asuntomarkkinoille vasta tuleville.
Munatonta menoa tuommoinen höpötys, että sosiaalisissa vuokra-asunnoissa asuisi hyvätuloisia. Kannattaa lukea Jukka Hirvosen selvityksiä ympäristöministeriölle. Hirvonen on tehnyt niitä vuorovuosin. Aina tilastolliset tutkimukset ovat päätyneet samaan: sosiaalisissa vuokra-asunniossa asuu muihin asumisen ryhmiin verraten pienituloisemmat ja vähävaraisemmat eli ne, joille ao. asunnot on tarkoitettu.
Lisäksi sosiaalisella vuokra-asumisella on niin huono status, että jos jonkun asukkaan talous kohenee, hän lähtee hippulat vinkuen muualle. Jos rikastunut ihminen maksaa saman vuokran kuin seinänaapurinsa, mutta ei hän asumistukea eikä toimeentulotukea saa. Sinänsä lainsäädäntö velvoittaa tasapainottamaan vuokralaiskantaa paremmin toimeentulevillakin, mutta sattuneesta syystä ao. asumismuoto ei hyvätuloisia kiinnosta.
Sosiaalinen vuokra-asuminen eli valtion tukema vuokra-asuntojen tuotanto on aikoinaan luotu ja sitä on kehitetty köyhiä asunnontarvitsijoita ja köyhiä asukkaita varten. Se on ainoa asumismuoto, jossa köyhä ihminen, joka hoitaa vuokralaisen velvollisuudet, on turvassa vuokranantajan mielivallalta.
Suomessa aina, kun taloudella menee huonosti ts. herrat ovat tehneet tyhmiä ratkaisuja, niistä syyllistetään ja rankaistaan köyhimpiä ja heikompia. Se on outoa, mutta aidosti suomalaista kulttuuria.