Suomen Pankki: Asuntomarkkinoilla ei merkkejä hintakuplasta
Asuntojen hintakuplasta ei näy toistaiseksi viitteitä. Suomen Pankin raportin mukaan asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä huomattavasta yliarvostuksesta. Raportissa kirjoitetaan, että Suomen asuntomarkkinat näyttävät kehittyneen melko tasapainoisesti suhteessa talouden perustekijöihin.
Asuntojen hintakuplasta ei näy toistaiseksi viitteitä. Suomen Pankin raportin mukaan asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä huomattavasta yliarvostuksesta. Raportissa kirjoitetaan, että Suomen asuntomarkkinat näyttävät kehittyneen melko tasapainoisesti suhteessa talouden perustekijöihin.
Hintojennousu on seurannut Suomessa melko tarkalleen kotitalouksien tulojen kasvua. Vanhojen asuntojen hinnat suhteessa kuluttajahintaindeksiin ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuoden 2009 lopusta lähtien. Asuntojen reaalihinnat ovat kasvaneet huomattavasti vakaammin kuin esimerkiksi monissa Pohjoismaissa.
Hintojen ennustetaan nousevan myös lähivuosina suunnilleen samaa vauhtia kuin kuluttajahintojen. Arvio perustuu ennusteelle kotitalouksien tulojen heikosta kasvusta ja matalista koroista.
Asuntojen hintanäkymien kerrotaan olevan hyvin epävarmat. Kotitalouksilla oli viime vuonna velkaa lähes 120 prosenttia suhteessa vuotuisiin käytettävissä oleviin tuloihin. Suomen Pankin ennusteessa velkaantumisen odotetaan ainakin väliaikaisesti pysähtyvän.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Suomen Pankki: Asuntomarkkinoilla ei merkkejä hintakuplasta”
http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2013/06/ashi_2013_06_2013-07-26_kuv_005_fi.html
jos katsoo tuota tilastokeskuksen taulukkoa vähän muualtakin kuin tuolta 2009 vuoden kohdalta tähän päivään – niin eihän tuo kuplalle näytä? (ja joo, kyseisessä taulukossa on korjattu palkkojen ja elintason muut muutokset jo pois hinnoista)
Hätäistä tyynnyttelyä ennen deflaatiopeikon ilmaantumista.
Taulukon mukaan haarukoituna PKS ashi indeksi voisi hyvin olla 180. Jos hinnat lähtisivät laskuun niin voisi hyvin käydä alle tuon, joskin sitten olisi vakava aliarvostustilanne.
Missä viipyy ministeriön ideoima velkakatto yksityisille velallisille ja muut toimenpiteet.
Kuplat puhkeaa ikun lman velkaa nuorisolla ei ole käytettävissä rahaa ylihintoihin.
”Hintojennousu on seurannut Suomessa melko tarkalleen kotitalouksien tulojen kasvua”
Hyvä vitsi kun unohdetaan täydellisesti se, että ei tuloilla mitään osteta, vaan ostovoimalla eli _ylimääräisellä tulolla_.
Sen kehitys onkin tylysti negatiivinen kaikilla paitsi ylimmässä tulokvartiilissa ja siis hintakupla on aivan ilmeinen, täsmälleen samoilla perusteluilla kun SP väittää että ei ole.
Tyly fakta kuitenkin on että bruttotulolla ei asuntoa osteta missään muualla kuin pankin mainoksessa.
”Vanhojen asuntojen hinnat suhteessa kuluttajahintaindeksiin ovat pysyneet lähes muuttumattomina vuoden 2009 lopusta lähtien.”
Sitähän ei tarvitse sanoa että vuoden 1989 huippukupla on ohitettu jo 20 prosentlla tai että palkansaajien ostovoima (ns. tavallinen asunnon ostaja) on pudonnut melkein 20% samaisesta vuodesta 1989.
Eiei, ei mitään kuplaa ole: Kyllä suurpääoma pitää omistaan huolen, myös Suomen Pankissa.
Helppo olisi sanoa, että suurimmat syypäät korkeisiin asuntojen hintoihin ovat tavalliset suomalaiset, jotka pyytävät asunnoistaan kohtuuttomia. Hullu ei ole kuitenkaan se, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Monen on jopa pakko, sillä kysyntä ja tarjonta ratkaisevat. Tässä suhteessa asuntomarkkinat polarisoituvat vahvasti, kun ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikat eikä toisinpäin.
Helsingin niemellä on oleva aina niukkuutta asunnoista, koska enempää sinne ei mahdu ellemme ryhty rakentamaan ylöspäin. Se taas ei sovi, koska se häiritsee niemellä jo asuvien kauneuskäsityksiä. Kysykää vaikka Eiran arkkitehdeilta.
Tilaa ei ole kantakaupungin ulkopuolellakaan, sillä täydennysrakentaminen veisi tärkeät koirankusetuspuskat, ja pääkaupunkiin totta kai kuuluu laajat pellot, joilla voi poimia kukkasia ettei niitä joudu kaupasta hakemaan.
Vaikka kaikki joutomaa rakennettaisiin täyteen, niin Helsingin asukastiheys ei olisi vielä lähellekään Tukholman tai Kööpenhaminan tasoa. Mutta kuka noita kaupunkeja pitää viehättävinä, ehkä korkeintaan tanskalaiset ja ruotsalaiset itse?
Helsinkiin ei näistä syistä ole varaa enää muuttaa kuin varakkailla ja hyvätuloisilla. Mutta koska tietyt paskaduunit, kuten helsinkiläisten kotien ja työpaikkojen siivoaminen eivät enää kiinnosta helsinkiläisiä eikä valitettavasti muitakaan suomalaisnuoria, niin kaupunki on valmis kustantamaan asuntoja halpatöihin halukkaille siirtolaisille ja heidän perheilleen. Se on muutenkin tarpeen, jotta koko kaupunki ei näivettyisi Töölön tai Munkkivuoren tapaiseksi eläkeläisgetoksi.
Ruuhka-Suomen ulkopuolella tilanne on aivan päinvastainen kuin Helsingissä ja monen asunnon hinta on jo miinuksella. Sinne mahtuisi hyvin muuttajia edullisiin ja tilaviin asuntoihin, ettei kaikkien tarvitsi pakkautua Suomen kalleimpiin asuntoihin, mutta eipä ole tunkua. Ainakin köyhille eläkeläisille ja pysyväisesti työttömille jokin muu kuin Helsinki voisi kuitenkin olla selvästi edullisempi paikkakunta. Siellä olisi myös niitä helsinkiläisille niin rakkaita peltojakin yllin kyllin katseltavaksi.
Eli asuntokuplaa noin yleisesti katsottuna ei ole, mutta paikallisia kysyntä- ja hintaeroja sen sijaan on enenevässä määrin.