VM:n ennusteen mukaan rakentaminen kasvaa kunnolla vasta vuonna 2015

Ensi vuoden budjettiehdotukseen liittyvä ”Syksyn 2013 taloudellinen katsaus” sisältää valtiovarainministeriön laatimat, vuosien 2013–2015 taloudellisia näkymiä koskevat ennusteet. Lyhyen ajan talousennusteen ohella mukana on vuoteen 2017 ulottuva keskipitkän ajan kehitysarvio.

Katsauksessa perustellaan odotusta rakentamisen varovaisesta suhdannekäänteestä sillä, että tämän vuoden alkupuoliskolla rakennustoimintaan myönnettyjen lupien määrä lisääntyi 4 prosenttia. Eniten lisääntyivät liike- ja maatalousrakennusten luvat. Toisaalta asuinrakentamiseen myönnettiin 15 prosenttia vähemmän lupia kuin vuosi sitten tammi-toukokuussa. Kerrostalorakentamisen luvat lisääntyivät, mutta muiden asuntojen luvat vähenivät. Lisäksi suhdannetiedustelun mukaan rakentamisen suhdannenäkymien koheneminen pysähtyi kesällä ja tuotanto-odotukset heikkenevät edelleen jyrkästi. Koko tänä vuonna rakentamisen arvonlisäys supistuu edelleen lähes 4 prosenttia.

Viime vuonna rakentamisen arvonlisäys kääntyi VM:n mukaan 4,8 prosentin laskuun. Sekä talon- että maa- ja vesirakentamisen tuotanto supistuivat, jälkimmäinen jo viidettä vuotta peräkkäin. Korjausrakentaminen näyttäisi edelleen lisääntyneen viime vuonna, joten rakentamisen tuotannon lasku oli seurausta sekä asuin- että yrityksiä palvelevan uudisrakennustoiminnan supistumisesta. Erityisesti teollisuuden tarpeisiin aloitettiin viime vuonna edellistä vuotta vähemmän uudistuotantoa. Koko rakentamisen arvonlisäys on nyt supistunut viisi vuosineljännestä peräkkäin ja taso on lähes 9 prosenttia matalampi kuin vuoden 2011 lopussa, jolloin käänne huonompaan tapahtui.

Asuntoaloituksia 26 500–27 000

Talonrakennusinvestoinnit vähenevät VM:n mukaan tänä vuonna selvästi (-5,2 %). Ensi vuonna on jo lievää kasvua (0,3 %) ja vuonna 2015 investointien kasvuksi arvioidaan 2,7 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit vähenevät tänä vuonna arviolta 2,2 prosenttia, mutta kehitys on parempaa ensi vuonna (+0,5 %) ja erityisesti vuonna 2015 (+2,7 %). Muut talonrakentamisen investoinnit vähenevät tänä vuonna rankasti (-10 %), mutta ensi vuosi mennään jo nollilla ja vuonna 2015 kasvua on VM:n mukaan 2,6 prosenttia.

Hidas talouskasvu on näkynyt erityisesti toimitilainvestoinneissa, joissa aloitettujen rakennusten kuutiot ovat nyt lähestymässä finanssikriisin matalinta tasoa. Toimitilainvestoinnit laskivat vuonna 2012 noin 7 prosenttia. Nopein lasku näyttäisi kuitenkin olevan jo ohitse, ja uusia kohteita uskotaan aloitettavan varsinkin paranevaa lupakehitystä osoittavan liikerakentamisen puolella. Vaikka rakentamisen luottamus on edelleen heikkoa, se on kuitenkin kääntynyt jo parempaan suuntaan. Ensi vuonna toimitilarakentamisen ei odoteta enää supistuvan ja vuonna 2015 sen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia.

Asuntotuotannon volyymi osoittaa kasvun käynnistyneen jo tämän vuoden huhtikuussa. Erityisesti tämä näyttäisi johtuvan kerrostalorakentamisesta, jossa lupakehitys on ollut hyvää verrattuna heikkoon viime vuoteen. Pientä takapakkia voi vielä tulla, ja tämä on sisällytetty ennusteeseen. Asuntoja arvioidaan aloitettavan tänä vuonna 26 500–27 000. Ara-asuntoja aloitetaan hieman viime vuotta enemmän. Ensi vuonna asuntoinvestoinnit kasvavat hieman, mutta niissäkin varsinainen kasvu tulee vasta vuonna 2015.

Suhdannekatsauksessa muistutetaan, että asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen kireä Helsingin seudulla. Asunto- ja kaavatuotanto on jäänyt siellä selvästi aiesopimuksissa sovittuja määriä pienemmäksi. Tavoitteena on ollut 65 000 asunnon kaavoittaminen vuosien 2008–2012 aikana. Tästä kaavoitustavoitteesta on jäänyt puuttumaan lähes 17 000 asuntoa, niistä noin 3 000 olisi pitänyt olla Ara-vuokra-asuntoja.

Maa- ja vesirakennusinvestointien alamäki jatkuu, joskin loiventuen. Viime vuonna pudotusta oli 6,8 prosenttia, tämän vuoden arvio on -3,2 prosenttia, ensi vuoden arvio -1,0 ja vuoden 2015 arvio -0,4 prosenttia. Tänä vuonna maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuvat VM:n mukaan suhdannesyistä, kahtena seuraavana vuonna niitä supistaa erityisesti julkisten investointien määrän lievä lasku.

Kunnat suurimpia investoijia

Julkisista investoinneista noin neljännes on valtion investointeja ja kolme neljäsosaa kuntien investointeja. Investoinneista runsaat 40 prosenttia on maa- ja vesirakennusinvestointeja, vajaa 40 prosenttia talonrakennusinvestointeja sekä loput lähinnä kone- ja laitehankintoja.

Julkisten investointien volyymi oli viime vuonna samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten. Lähivuosina niiden määrän arvioidaan hieman alenevan vaikean rahoitustilanteen vuoksi.