Rakennusarkkitehtikoulutus alkaa uudelleen
Rakennusarkkitehtien koulutus starttaa uudelleen. Valtioneuvosto muutti 26.9. ammattikorkeakoulusta annettua asetusta uudella asetuksella, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Muutoksessa rakennusarkkitehti (AMK) -nimike lisätään tutkintojärjestelmään.
Rakennusarkkitehtien koulutus starttaa uudelleen. Valtioneuvosto muutti 26.9. ammattikorkeakoulusta annettua asetusta uudella asetuksella, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Muutoksessa rakennusarkkitehti (AMK) -nimike lisätään tutkintojärjestelmään.
”Ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat haettavana. Siinä yhteydessä koulut voivat ilmoittaa, ovatko ne halukkaita järjestämään rakennusarkkitehtikoulutusta. Luvat ratkeavat itsenäisyyspäivään mennessä, joten periaatteessa koulutus voisi käynnistyä ensi syksynä”, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Hannu Sirén sanoo.
Rakennusarkkitehtikoulutus toteutuu sellaisena, mitä edellisen opetusministerin Jukka Gustafssonin (sd.) asettama työryhmä esitti kesäkuussa. Koulutus käynnistyy 2-4 ammattikorkeakoulussa. Sopivaksi aloittajamääräksi työryhmä katsoi 80-120 henkeä ja koulutuksen laajuudeksi 240 opintopistettä.
Uusi tutkintonimike tuottaa voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman A2-mukaisen A-luokan pätevyyden rakennussuunnittelussa. Koulutus järjestetään niin, että se täyttää EU-direktiivin arkkitehdin koulutusvaatimukset.
Metropolia kiinnostunut
Tampereen ammattikorkeakoulu on kiinnostunut rakennusarkkitehtikoulutuksen järjestämisestä. Rehtori Markku Lahtinen sanoo, että rakennusalan järjestöt ja yritykset ovat toivoneet koulutuksen käynnistämistä.
Myös Metropolia ilmoitti toimilupahakemuksessaan, että se haluaisi järjestää rakennusarkkitehtikoulutusta.
Jos halukkaita ammattikorkeakouluja on useita, opetusministeriö katsoo, mitkä niistä täyttävät parhaiten korkeatasoisen koulutuksen järjestämisen edellytykset.
Lue lisää 3.10. ilmestyneestä Rakennuslehdestä
Tätä artikkelia on kommentoitu 24 kertaa
24 vastausta artikkeliin “Rakennusarkkitehtikoulutus alkaa uudelleen”
”Rakennusarkkitehdit eläköityvät, koulutetaan äkkiä lisää ennenkuin loppuvat kesken!” Miksi ei lisätty resursseja yliopistotason arkkitehtien koulutukseen, millä olisi vältytty kokonaan ”uuden” koulutusohjelman perustamiselta? Miten vältetään arkkitehtuurin osaajien ylitarjonta, kun arkkitehtien sisäänottoja yliopistoihin on lisätty (ainakin TTY:llä) ja RA-koulutuksen uudelleenkäynnistys lähes tuplaa vuosittaisen sisäänoton? Rakennusarkkitehtien koulutus ei ole minulta pois, mutta hölmöltä ratkaisulta tämä tuntuu.
hyvä, että koulutetaan lisää.ala kaipaa kovempaa kilpailua hinnan ja laadun suhteen.
Sellaista asiakaslähtöisyyttä voisi ottaa molempien opintosuunnitelmiin muutaman viikon.
Täysin samaa mieltä. Perukaa nyt nopeasti tälläinen torso päätös! Taas tehtiin tälle hallituskaudelle aivan poskettoman järjetön ratkaisu ”tuosta vaan” Olen itse rakennusarkkitehti, enkä voi käsittää miksi lisäpaukkuja ei voitu laittaa tasokkaan kaksiosaisen arkkitehti koulutuksen kehittämiseen yliopistoissa? Tässä samaisessa rakennuslehdessä on nähtävissä jo nyt rakennusarkkitehtien onneton palkkakehitys. Uuden päätöksen mukaan se tulee olemaan jatkossa vielä onnettomampi. Toki Ria saa jäseniä myös tulevaisuudessa ja taloteollisuus rakennusarkkitehtejä ”piirtäjiksi”, mutta muuta hyvää tässä ei olekkaan. Jotenkin jäi taas historia ennen päätöstä tutkimatta. Vuosikausia on yritetty saada rakennusarkkitehdeille jatkokoulutusväyliä, mutta eipä se ole kiinnostanut sen enempää ministeriötä, liittoja kuin yliopistojakaan. Jokainen taho on ollut omassa Tornissaan horjumaton. Mikä on ettei voitu edes kysyä aikaisemmin valmistuneiden rakennusarkkitehtien käsitystä tilanteesta? Sen myötä oltaisiin varmasti päädytty muuhun ratkaisuun.
Asiaa!!! Yliopisto arkkitehdit on aivan turhia taivaanrannanmaalareita joilla ei ole minkäänläistä todellisuuden tajua oikeista hommista
Valitettavasti varsinainen oppiminen tapahtuu vasta työelämässä, asenteet ja työtapa poimitaan siitä yhteisöstä.
Miksi pitäisi lisätä yliopistotason koulutusta, kun tehtävät amk-raksatehdillä ovat aivan erilaiset? Sehän on sama ko menisit ja sanoisit, et miksei koulutettas pelkästään dippainssejä sen sijaan, että koulutetaan sekä DI että amk-inssejä. Vastaus molempiin on yhtä selkeä.
Aika samanlaisia hommia käytännössä tekevät sekä rakennusarkkitehdit että arkkitehdit, usein rakennuspiirtäjätkin. Ei tällä ratkaisulla ainakaan alan arvostusta ja palkkatasoa nosteta.
Minusta kyllä ihan hyvä asia. En nyt sen tarkemmin ole perehtynyt siihen miksi rakennusarkkitehtikoulutus aikoinaan lopetettiin, mutta olisin ennemmin hakenut opiskelemaan sitä kuin rakennusinsinööriksi. Rakennusarkkitehdin koulutus riittäisi minusta aivan hyvin pientalopuolelle ja miksei myös kerrostalorakentamiseen, joihin mielestäni yliopistotason arkkitehti on jo hieman ”ylikoulutettu”. Yliopistoarkkitehdit voisivat keskittyä suuriin ja muihin enemmän taiteellista silmää vaativiin rakennuksiin. Voisin jopa yrittää hakea opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi, jos elämäntilanne sallii. Yliopistotason arkkitehtikoulutuksen ennakkotehtävät ja pääsykokeen tehtävät sisälsivät minun hakuaikanani jotain Einsteinin juhlavuosiastiaston suunnittelua tai hajuvesipullomallin tekemistä, tuntui vähän liian taiteelliselta minun makuun.
Minusta korkeakouluissa järjestettävä arkkitehti koulutus voitaisiin lopettaa kokonaan. Saataisiin Suomeen terveempi rakennuskanta.
Parasta tietysti olisi, jos Olemassa jo olevilta arkkitehdeiltä kiellettäisiin kaikenlainen toimiminen rakennusteollisuudessa. Voisivat alkaa vaikka tauluja maalaamaan.
Insinöörillä asiaton ja asiaa tuntematon kommentti arkkitehdesita.
Hyvä
SAFAlle on saatava vaihtoehto
Hölmöläisten hommaa!
Opiskelin aikoinaan hetken Lahdessa ja siirryin Otaniemeen. Lahden koulutuksella oli pitkät perinteet ja hyvä laatu. Opettajani Lahdessa kannusti vaihtamaan, ilman muuta.
Sitten koulutusta alettiin antamaan myös Vaasassa ja Kuopiossa. Samaan aikaan haettiin opiskelijoita ja opettajia, laatu jäi siis täysin torsoksi. Onneksi koulutus lopetettiin!
Lahdessa samaan aikaan aloittaneista kurssikavereistani lähes kaikki alalla työskentelevät jatkoivat korkeakoulussa ja hankkivat Eu-tasoisen arkkitehdin pätevyyden.
Nyt tehdään taas sama virhe uudelleen. Aloitetaan ja kun lopputulos huomataan, niin lopetetaan päällekkäinen matalatasoisempi koulutus vaivihkaan.
Samaa poukkoilua on ollut DI-koulutuksesssa, heistä on nyt pulaa!
Mielestäni koulutuksen aloittaminen on hyvä asia. Näin mahdollisesti hintaso tippuu nykyisistä kiskurihinnoista, jolloin tavallisella omakotalorakentajilla ei ole varaa palkata arkkitehtia. Toivottavasti tulevaisuudessa näemme hintojen tiputtua monipuolisempa ja mielikuvituksen käyttöä myös omakotitaloissakin, kun kaikki on liian samasta muotista tehtyjä.
Riittävän kauan lobbaamalla saa tuhoisia päätöksiä aikaiseksi! Montako arkkitehtisuunnittelijan paikkaa on tällä hetkellä avoimena, ja montako niistä on sellaisia jota voisi rakennusarkkitehti edes hakea? Työpaikkoja ei tosiasiassa ole, eikä niitä edes tule lisää. Vanhat rakennusarkkitehdit poistuvat paikoilta, joita ei täytetä uudelleen rakennusarkkitehdeilla. Ihme homma kun muualta vähennetään aloituspaikkoja niin rakennusarkkitehtejä pitää saada lisää. Ko. asian päätökseen johtanut prosessi olisi hyvä tutkia tarkemmin eri tahoilla. Ei voi olla vain niin, että joidenkin tahojen intressit toteutetaan koko kansantalouden kannalta kestämättömillä ratkaisuilla.
Käytännössä tuo on piirtäjäkoulu. Ei rakennusarkkitehdin papereilla kelpaa edes autotallin pääsuunnittelijaksi isommissa kaupungeissa, ja pienempiin kaupunkeihin ei tulevaisuudessa rakenneta mitään.
Jos tuosta hyviä puolia pitää etsiä, niin saavatpahan arkkitehtitoimistot päteviä cadin pyörittäjiä, detaljien piirtäjiä ja työselitysten kirjoittajia. Kaksivuotinen suunnitteluavustajan ammattitutkinto ei enää riitä arkkitehtitoimistossa työskentelyyn, sen verran tietointensiiviseksi on homma mennyt.
Rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen käynnistämisen vaikutukset arkkitehtikunnan työllisyyteen, toimistojen kannattavuuteen ja palkkatasoon ovat tietysti negatiiviset. Harvalla alalla kysynnän ja tarjonnan laki määrää palkkatason niin täsmällisesti kuin arkkitehtisuunnittelussa.
Suunnitteluavustajan provokaatiota? Itse asiaan, rakennusinsinöörinä näen tuossa hyvän mahdollisuuden opiskella arkkitehtuuria lisää. Kynnys päästä yliopistoon on turhan korkea. Olettaisin myös, että tutkinnon päivittäminen käy hieman sujuvammin kuin aloittaa yli viisivuotinen arkkitehtiopiskelu.
Pientalosuunnittelu tehdään nyt pääasiassa insinöörivetoisesti. Rakennetun ympäristön kannalta olisi hyvä edes vähän ujuttaa arkkitehtuuriosaamista tähän osa-alueeseen.
Talopakettien suosio pientalon rakentamistapana on kasvattanut tasaisesti suosiotaan vuosi vuodelta. Talopakettitoimituksena toteutettujen pientalojen osuus on yli 76% (Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy 1.7.2013).
Aika pieni siivu on itseasiassa yksilöllisesti suunniteltuja pientaloja.
Perustetaan myös sairauslääkärikoulutus (AMK) ja lakijuristikoulutus (AMK) sekä opetusluokanopettajakoulutus (AMK). Saadaan todellisia käytännön osaajia!
Täysin käsittämätön hanke. PIIRTÄJIÄ Suomessa tarvitaan oikeiden arkkitehtien lisäksi, eikä b-luokan suunnittelijoita.
Ihan turhaa aloittaa rakennusarkkitehtikoulutus. Jos arkkitehteja tarvitaan lisää, niin niitä voidaan kouluttaa nykyisissä korkekouluissa. Rakennusteollisuus ja insinöörit vain haluavat suunnittelijoita, jotka tekevät heidän mielensä mukaan – tervetuloa taas 70-luvun tyyliin elementtirakentaminen yms. Rakennusarkkitehtien erinomaisuudesta ja kokemuksesta puhuttaessa kannattaisi muistaa, että nykyisillä rakennusarkkitehteillä on käytännössä vähintään 20 vuoden työkokemus takanaan, kun koulutus on lopetettu 90-luvulla. Oli niin tai näin, niin molemmista ryhmistä löytyy varmasti sekä käytännön osaajia että ”taiteilijoita”.
Ottamatta kantaa rakennusarkkitehtikoulutuksen tarpeellisuuteeen, totean että ainakaan rakennusarkkitehteja ei voi syyttää kaupunkisuunnittelumme mokista, kuten elementtilähiöistä. Kaj Nyman ja Raimo Markkanen ovat lähiörakentamisesta kertoneissa kirjoissaan (Sinisilmäisyyden aika ja Susihukkia ja Punahilkkoja) tuoneet hyvin esiin Safa-arkkitehtien keskeisen roolin betonielementtislummien syntymisessä.
Varsinkin arkkitehdit Kirmo Mikkola ja Juhani Pallasmaa olivat kiivaita tiiviin rakentamisen kannattajia ja ajoivat esimerkiksi Vantaan Koivukylän neliömäärien kasvattamista. Siltamäen tyyppinen matala kerrostalorakentaminen ei sopinut Kannelmäenkään esikuvaksi vaan neliömääriä lisättiin rutkasti.
Kompakti kaupunki on kontaktikaupunki, oli vasemmistohenkisten arkkitehtien ja liikennesuunnittelija Pentti Muroleen suosikkislogan. Pääoma ja vasemmistoideologia löivät tässä kättä toisillensa ja kompaktikaupunkeja alkoi syntyä mm. Helsingin Merihakaan, Tampereen Hervantaan, Oulun Rajakylään ja Turun Varissuolle.
Etujoukkoajattelun mukaisesti arkkitehdit totesivat, että suurin osa ihmisistä ei pysty valitsemaan mitään – he ovat onnellisia, kun saavat asunnot. Miljöön merkityksen unohtivat silloin muutkin kuin leimalliset grynderiarkkitehdit, joita heitäkin riitti paljon. Muutama sai lisänimen Kultasormi näistä taloudellisista ansioistaan. Vantaan nykyinen lahjussotku on pientä siihen peliin verrattuna mitä 1960- ja 1970-luvuilla ja ja Tammiston kohdalla vielä 1980-luvullakin harjoitettiin.
Aluerakentamisinto imaisi aikoinaan mukaan liki kaikki merkittävimmät arkkitehtitoimistomme. Arvostelu jäi vähäiseksi, sillä kukapa omaa pesäänsä likaisi. Kritiikki jäi vain niiden silloin vielä lähes nimettömien arkkitehtien huoleksi, joita ei näihin isoihin hankkeisiin kelpuutettu.
Koska Suomessa ei ollut varaa rakentaa todellisia puutarhakaupunkeja, Tapiolaa lukuun ottamatta, sysättiin lähiöt kauaksi metsiin ja toivottiin luonnon korvaavan tiiviydestä ja kustannusten minimoinnista aiheutuneet puutteet.
Auli Blomstedtissa arkkitehdit saivat elementtirakennusten pelkistetyn estetiikan ideologisen isän ja teoreetikon. Rakennusliikkeille minimalismi sopi kuin nyrkki silmään, sillä se helpotti kustannusten minimointia.
Arkkitehdit alkoivat arvostella kompaktikaupunkia vasta, kun rahat oli saatu tilille eikä uusia hankkeita ollut enää näköpiirissä.
RKL on laittanut Helsingin vanhoihin jugentaloihin kilpiä kertomaan siitä, ketkä rakennusmestarit ovat niitä aikoinaan suunnitelleet. Epäilenpä, että Safalle ei tule samanlaista halua liimailla kilpiä lähiörakennuksiin.
Jos ra-koulutuksella halutaa parantaa käytännön työelämän taitoja, on se kannatetttavaa.
Perinteisesti detaljitaidot on opittu työelämässä opiskeluaikana Nykyään pikaopiskelijat valmistuvat mukapätevinä ilman käsitystä kuinka luomuksensa toteutetaan ja taysi palkkakin piäisi saada.
Ra-koulutuksen sijaan voisi tietty yliopistokoulutuksta muuttaa siten, että kandilla olisi edellytykset toimia kevyemmissä suunnittelutehtävissä.
Samalla sisäänkarsintaa tulisi muuttaa siten, että kympin taiteilijalukiolaiset eivät kansoittasi kaikkia paikkoja.
Parasta olisi, että koulutettaisiin tarpeesta puolet BA- ja puolet MA-tasolle ja siten, että BA-tasolla opetetaan rakentamisen konkretiaa enemmän.
Käsittämätöntä poukkoilua. Olin aikoinaan ottamassa kantaa rakennusmestarikoulutuksen uudelleenkäynnistämisestä, pidin sitä silloin järjettömänä. Miksi ei voitu kehittää tuotantopainotteista insinöörilinjaa korvaamaan rakennusmestarit, kun pääsyvaatimukset ovat kuitenkin käytännössä samat.
Myöhemmin kuitenkin päädyin opiskelemaan rkm (amk) -tutkinnon.
Tästä herää saman tyyppisiä ajatuksia, miksi ei voitu kehittää rakennusinsinöörikoulutukseen sopivaa suuntautumisvaihtoehtoa, jossa teknisen osaamisen rinnalle olisi tuotu hiukan enemmän arkkitehtiosaamista ja jätetty rakennesuunnittelusta terävin kärki pois.
Rakennusarkkitehtikoulutuksesta oma ideani olisi sellainen, että koulutus pitäisi järjestää yAMK tai aikuiskoulutusmuodossa, eli jatkokoulutuksena insinööreille. Tämä on tietenkin vain minun ideani.
huhuh