Rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistämisestä tehdään selvitys

15 vastausta artikkeliin “Rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistämisestä tehdään selvitys”

1. Ei enää rakennusarkkitehtejä. Nyt kun arkkitehtikoulutuskin on surkeinta vuosisataan, niin ei pidä alottaa heikkolahjaisempien kouluttamista.

   Entinen laki rakennusarkkitehdeistä oli saada suunnittelijoita ”maatalous- ja muiden vähäisten rakennusten suunnitteluun”. Mitä tapahtui?

   – No, rakennusarkkitehdit lähti suunnittelemaan puucee-tason lisälsi kaikki homekoulut ja homekunnantalot.

   Nyt kun arkkitehtikoulutuskin pitäisi uudistaa pois sankariarkkitehtien paistattelusta ei saa alottaa heikkolahjaisten kouluttamista melekin-arkkitehdeiksi.

   1. Mikä on älykkyysosamääräsi?

2. ”Lähivuosina työelämästä poistuu satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä. Uudisrakentamisen lisäksi erityisesti korjausrakentamisen määrä kasvaa, ja rakennusalan palvelukseen tarvitaan lisää ammattitaitoisia suunnittelijoita nykyisin valmistuvien arkkitehtien lisäksi.”

   Hmm. Lähivuosina työelämästä poistuu satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä. Mutta ei sillä alalla silti mitään työvoimapulaa ole näkyvissä. Alalle tyypillistä on se, että alalla toimivista suunnittelijoista määrällisesti huomattava osa on muita kuin ”valmistuneita arkkitehtejä”. Suomessa on varmaan yli tuhat valmistumatonta arkkitehtiä suunnittelutöissä. Paperit ovat jääneet hankkimatta esim. diplomityön valmistumatta jäämisen myötä, mutta kyllä heillä silti osaaminen on, ja joku toinen toimistossa laittaa nimen sitten pääsuunnittelijan kohdalle. Muustahan suomalainen lainsäädäntö ei määrääkään kuin vain siitä, että pääsuunnittelijan pitää olla pätevä. Arkkitehtisuunnitteun saa muuten nykylakien mukaan tehdä kuka tahansa.

   Rakennusarkkitehtejä ei enää valmistu. Mutta kandin tutkinnon tekijöitä kyllä valmistuu. Sillä paperilla ei saa suunnittelijapätevyyksiä oikein mihinkään, mutta voi toimia suunnittelijana, kuten kuka tahansa, vailla pääsuunnittelijaoikeuksia.

   Rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen aloitus olisi aika jännä veto siltä kannalta, että EU:ssa ollaan uudistamassa ammattipätevyysdirektiiviä, tekemällä arkkitehdin tutkinnosta 6 vuotinen (5+1 tai 4+2 vuotinen, jossa jälkimmäinen luku on työharjoittelun vähimmäiskesto ennen ammattipätevyyden saamista).

   Uudet rakennusarkkitehdit eivät saisi jatkossa toimia pääsuunnittelijoina, jos 5+1 malli toteutuu, ja mikäli ammattikorkeatutkinnon mitoituspituus on esim. 3,5 tai maksimissaan 4,5 vuotta, joka on ammattikorkeatutkintojen nykyinen maksimipituus, sisältäen jo työharjoittelun (30-120 opintopistettä, tutkinnosta riippuen).

3. Nämä on näitä AMK-puuhamiesten aloitteita, pelkkää aluepolitiikkaa.

   Paljon järkevämpää ja halvempaa on Aallon, Tampereen ja Oulun sisäänottomäärien nostaminen. Niissä suoritetaan sitäpaisi nykyään jo kanditutkinto, jolla saa kandin tittelin ja pääsee työelämään 3-4 vuoden opiskelun jälkeen.

   1. On pätevyytta ja muodollista pätevyyttä. Moni Safa-arkkitehti on muodollisesti pätevä, mutta kun pitäisi hoitaa pääsuunnittelijan tehtäviä käytännössä, niin usein rakennusarkkitehdilta löytyy enemmän kokemusta, nöyryyttä ja käytännön osaamista keskusteluihin muiden suunnittelijoiden kanssa. Poikkeuksia toki on, mutta moni nimekäs arkkitehti haluaa olla pääsuunnittelija vain nimellisesti. Rakennusarkkitehdit ovat usein jo lähtökohtaisesti kiinnostuneempia käytännöstä, kun taas monelle Safa-arkkitehdille rakentaminen on vain välttämätön paha taiteen tekemisprosessissa. Aalto-yliopistossa rakentaminen karistetaan entistä kauemmaksi taiteesta.

      Hyvä rakennusarkkitehti on suunnittelijana parempi kuin huono arkkitehti. Erinomaisuus on enemmän korvien välissä kuin tutkintotodistuksissa. Esimerkiksi Tampereen suunnalta löytyy helposti vertailtavaksi kymmeniä taloja, joista suunnittelijaa tietämättä rakennusarkkitehdin kohde valittaisiin paremmaksi.

      Moni rakennusarkkitehti on ollut myös erinomainen suunnittelutoimiston vetäjä, jolla on saattanut olla alaisenaan kymmeniä Safa-arkkitehteja. Hannu Laitila lienee tunnetuin esimerkki.

      Ihan kuriositeettina voi vielä mainita, että Suomen ilmeisesti kovatuloisin arkkitehti on rakennusarkkitehti Vantaalla. Tosin kun oikeudenkäynnit ovat kesken, niin en tiedä harmittaako tuo Futura-Forman menestys arkkitehteja. Ehkä se kertoo kuitenkin siitä, että rakennusarkkitehti voi olla hyvin asiakaslähtöinen ja yhteistyökykyinen, mitä ei pidetä Safa-arkkitehtien parhaina piirteinä. Hehän eivät tee mitä asiakas haluaa, vaan jotain ”enemmän” (tai vähemmän).

      1. Aloittajan opisto/amk väheksyvään käyttäytymiseen törmää aina valitettavasti silloin tällöin.Alalla 15 vuotta olleena on tullut nähtyä hyviä ja huonoa henkilöitä koulutuksesta riippumatta.Monesti aloittajan kaltaiset pönkittävät egoaan halveksivalla suhtautumisella toisiin projektin osapuoliin. Erittäin surkea lähtökohta projektille. Kyseiset henkilöt soveltuvat parhaiten valtion /kunnan virkamiehiksi, joiden ei tarvitse olla muiden kanssa tekemisissä.Ainakin itse on ollut tapana palauttaa henkilöt maanpinnalle, jos eivät omaa edes alkeellisia käytöstapoja joita ihmiset kanssa toimiessa vaaditaan.

         1. EU:ssa on pohdittu arkkitehtuurikoulutuksen tunnustamisen kehittämistä. Vaihtoehdoksi on esitetty joko nykytilan jatkaminen – tai sitten tällainen malli, joka on ilmesesti myös saanut kannatusta:

            ”jotta arkkitehdit voisivat hyödyntää automaattista tunnustamista, heidän olisi suoritettava ainakin viisi vuotta kestävät akateemiset opinnot ja niiden jälkeen vähintään yhden vuoden mittainen jakso, jonka aikana he harjoittaisivat ammattiin liittyviä tehtäviä valvotusti, tai heidän olisi suoritettava vähintään neljä vuotta kestävät akateemiset opinnot ja sen jälkeen harjoitettava ammattiin liittyviä tehtäviä valvotusti vähintään kahden vuoden ajan. Näin täyden arkkitehdin pätevyyden saavuttaminen Euroopan unionissa kestäisi vähintään kuusi vuotta, ja pätevöitymiseen kuuluisi aina valvottua harjoittelua. ”

            Lähde: sivu 21 dokumentissa
            http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0367:FIN:fi:PDF

            Jos rakennusarkkitehtuurikoulutus aloitetaan uudelleen, sen pitänee täyttää tuo kriteeri. Nimittäin esityksen mukaan uusien koulutettavien kohdalla alempi ei antaisi oikeutta toimia tunnustettuna arkkitehtina (johon luokkaan luetaan nykyisin ammatitpätevyysdirektiivissä sekä arkkitehdit että rakennusarkkitehdit). Sellaista koulutusta ei kannata luoda, joka ei anna oikeutta enää toimia siinä tehtävässä, johon koulutetaan, vaan koulutus pitää mukauttaa vaatimusten mukaiseksi. Vanhoja rakennusarkkitehteja tai arkkitehteja uudet määräykset eivät koske. Mutta uusia ne voivat koskea, jos tuo ehdotus hyväksytään osaksi direktiiviä.

            1. Kuinkahan monta homepommia ( kouluja , päiväkoteja jne.) on lähtenyt rak. arkkitehtien käsistä esim. Espoossa .Pääosin ne ovat sommittelijain ( SAFA ) ja heikon rakennuttamissuorituksen aikaansaamia .Espoon Nöykkiössä on koko omakotialuetta rumentava 80 – luvulla toteutettu pyöröhirsinen omakotitalon lättänä .Kun kysyin hämmentyneenä omistajalta , että kuka on suunnittelija , niin hän ylpeänä vastasi , että on” oikea” arkkitehti ja vielä dipl.inssi . Suunnittelijoita on joka menoon peruskoulutuksesta riippumatta.

4. Miksiköhän tätä edes viitsitään vastustaa, ei AMK arkkitehdit mitään vaativia hankkeita pääse kuitenkaan suunnittelmaan.

   Kirjoittamattomat virkamiesten itse asettamat vaatimukset ovat varmistaneet tämän ammattiryhmän kohtalon PKS-alueen kaupungeissa.

   1. Rak.ark. koulutusta on aivan turha aloittaa.

      Ei ole yksinkertaisesti mitään tarvetta koko valtakunnassa.

      Ala on nyt niin alavireessä että tarvetta lisäsuunnittelijoille ei ole. Eikä ole jatkossakaan.

   2. Mielenkiintoista nähdä mitä entinen asuntoministeri tekee ongelmalle, oikeiden arkkitehtien järjestö ilmaisi kantansa HS 15.7

      ”Suo­men ark­ki­äteh­ti­liit­to Sa­fa vas­tus­taa tiu­kas­ti uu­den kou­lu­tuk­sen aloit­ta­mis­ta.”

5. Ihan turhaa aloittaa rakennusarkkitehtikoulutus. Jos arkkitehteja tarvitaan lisää, niin niitä voidaan kouluttaa nykyisissä korkekouluissa. Rakennusteollisuus ja insinöörit vain haluavat suunnittelijoita, jotka tekevät heidän mielensä mukaan – tervetuloa taas 70-luvun tyyliin elementtirakentaminen yms. Rakennusarkkitehtien erinomaisuudesta ja kokemuksesta puhuttaessa kannattaisi muistaa, että nykyisillä rakennusarkkitehteillä on käytännössä vähintään 20 vuoden työkokemus takanaan, kun koulutus on lopetettu 90-luvulla. Oli niin tai näin, niin molemmista ryhmistä löytyy varmasti sekä käytännön osaajia että ”taiteilijoita”.

   1. ”Rakennusteollisuus ja insinöörit vain haluavat suunnittelijoita, jotka tekevät heidän mielensä mukaan”

      ”Etujoukkoajattelun mukaisesti arkkitehdit totesivat, että suurin osa ihmisistä ei pysty valitsemaan mitään”

      Noissa kahden eri blogin lainauksessa lienee koko asian ydin.
      Tilaaja / maksaja ei vain ymmärrä ja pahimmassa tapauksessa on vielä insinööri.

      1. Tarvitaan hyviä käytännön toiminnat hallitsevia rakennussuunnittelijoita . Otan pari esimerkkiä huonosta suunnittelusta . Ajakaa vaikkapa Espoon Lippulaivan tai Tapiolan Stockmannin parkkikerroksiin , onnittelen jos saatte autonne kolhuitta ulos . Suunnittelulta tulee edellyttää esteettisen silmän lisäksi kykyä paneutua kulloiseenkin käyttötilanteeseen ja tarvittaessa kanttia asettaa tilaaja” oikeille raiteille” .

         1. Molemmat hallit on aina täysiä voisiko tuolla olla myöskin jotakin tekemistä ärsyttävältä tuntuvan pysäköinnin kanssa.

            Kaikki Tapiolan vanhat hallit on suunniteltu aikakautensa autoille muutamissa olen tila-autolla sompaillut ja usein on käynyt niin että toisten en ole mennyt.

            Itse asiassa tilaajaa viisaampi suunnittelija tekisi nyt pieniä ruutuja kun autot näkyvät palautuvan ekologisessa vimmassa takaisin 60-luvun tai mopoautojen kokoisiksi.