Kokeile kuukausi maksutta

Työryhmä esittää rakennusarkkitehtikoulutusta takaisin

Työryhmä esittää opetusministeri Krista Kiurulle 14. kesäkuuta luovuttamassaan muistiossa, että ammattikorkeakouluissa käynnistetään tutkintoon johtava, rakennussuunnitteluun painottunut koulutus. Koulutus johtaisi tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, johon liitetään tutkintonimike rakennusarkkitehti (AMK). Suomessa koulutettiin rakennusarkkitehtejä teknillisissä oppilaitoksissa vuoteen 1996, jolloin koulutus lopetettiin.

Työryhmä esittää opetusministeri Krista Kiurulle 14. kesäkuuta luovuttamassaan muistiossa, että ammattikorkeakouluissa käynnistetään tutkintoon johtava, rakennussuunnitteluun painottunut koulutus. Koulutus johtaisi tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, johon liitetään tutkintonimike rakennusarkkitehti (AMK). Suomessa koulutettiin rakennusarkkitehtejä teknillisissä oppilaitoksissa vuoteen 1996, jolloin koulutus lopetettiin.

Työryhmä arvioi rakennusarkkitehtikoulutuksen koulutustarpeeksi 80–120 aloittajaa vuosittain. Tutkinnon laajuudeksi tulisi 240 opintopistettä. Koulutuksen on kaavailtu käynnistyvän syksyllä 2014. Kansainvälinen vertailtavuus ja liikkuvuus otetaan huomioon siten, että käynnistettävän koulutuksen sisällöt täyttäisivät EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset.

Rakennusarkkitehtien koulutusvastuu voidaan työryhmän esityksen mukaan antaa ammattikorkeakoululle, jossa on vahvaa rakennusalan osaamista ja kiinteä yhteys muun rakennusalan koulutuksen kanssa. Riittävän suurten osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi koulutusta voitaisiin käytännössä antaa 2–4 ammattikorkeakoulussa. Rakennusarkkitehtikoulutuksen vaatimat voimavarat saadaan suuntaamalla ammattikorkeakoulujen nykyistä koulutustarjontaa uudelleen.

Työryhmä ehdottaa, että rakennusarkkitehtikoulutuksen tutkinnon osia voidaan hyödyntää sellaisinaan myös täydennyskoulutuksessa. Ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että aiemmin tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus päivittää tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi. Ammattikorkeakoulut tunnistavat ja tunnustavat tutkinnon ja työkokemuksen kautta saavutetun osaamisen.

Opetusministeri Krista Kiuru pitää tärkeänä, että korkeakoulujen tutkintorakenne ja koulutustarjonta vastaavat joustavasti yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä edellyttää tarvittaessa muutoksia tutkintoihin ja koulutustarjontaan.

”Työelämästä on poistumassa eläkkeelle satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä lähivuosina. Rakentamiseen kohdistuvat laatu- ja energiatehokkuusvaatimukset lisäävät suunnittelijoiden ja ammattiosaajien tarvetta. Nyt tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan turvata rakennussuunnittelun ammattilaisten saatavuus”, Kiuru toteaa.

”Käynnistettävän koulutuksen tulee olla profiililtaan erilaista kuin yliopistoissa annettava arkkitehtikoulutus. Tarkoituksena on kouluttaa nimenomaisesti työelämän tarvitsemia osaajia. Suunnittelun haasteellisuuden lisääntyessä tarvitaan kasvavassa määrin erikoistumista ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä.”

Työryhmän esitys lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa

15 vastausta artikkeliin “Työryhmä esittää rakennusarkkitehtikoulutusta takaisin”

  1. Pitäisi varmistaa ettei mafia keksi esteitä koulutettavien toimimiseen pääsuunnittelijoina.

    1. Hyvä, että esittävät. Kaksi arkkatasoa on hyvä asia. Homma pelaa insseillä, joten miksei arkkareilla.

      Näissä keskusteluissa tuppaa aina unohtumaan se, että opetus tai oppilaitos eivät yksin takaa lopputuotteen laatua. Opetuksen ja siihen liittyvien asioiden lisäksi opiskelun, oppimisen ja työharjoittelun tulee olla laadukkaalla tasolla. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko kilpailua hyvistä opiskelijoista ja sitä kautta panostusta opetukseen. Tutkintojen rajaus pariin opinahjoon lienee järkevää tässä mielessä.

      Opetus on yleisesti Suomessa vanhanaikaista, joustamatonta ja antajakeskeistä. Pitää kehittyä, jos meinataan päästä maailmalla töistä osallisiksi. Pääpaino siis opetuksen ja sen sisällön kehittämiseen. Arkka amk voisi perehtyä tarkemmin massatuotannon kustannuksiin, elinkaareen, tuotettavuuteen jne. Arkka yliopisto taas korkealentoisempiin juttuihin.

      Positiivista olisi, että myös aikuisopiskelijat huomioitaisiin paremmin jatkossa. Yliopistojen perustutkinnot on tehty nuorille, päätoimisesti opiskeleville vanhan ajattelun periaattein. Elinikäinen opiskelu ei toimi, jollet jätä päiväduuniasi. Yhdellä tutkinnolla taas ei enää välttämättä pysy töissä. Ei liene alalle pahitteeksi, jos opiskelija aloittaisi arkka amk -linjan kautta ja hankkisi kokemusta alalta, jonka jälkeen voisi halutessaan hakeutua arkka yliopisto -koulutukseen ja lisätä oppimääriään. Saattaisi syntyä laajempi näkemys aiheesta.

  2. ”Tutkinnon laajuudeksi tulisi 240 opintopistettä. Koulutuksen on kaavailtu käynnistyvän syksyllä 2014. Kansainvälinen vertailtavuus ja liikkuvuus otetaan huomioon siten, että käynnistettävän koulutuksen sisällöt täyttäisivät EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset.”

    En ihan äkkiä tuosta muistiosta ymmärtänyt, miten nuo kriteerit täyttyvät. Muistiossa todetaan ammattipätevyysdirektiivin edellyttävän jatkossa ilmeisesti vähintään 4 vuoden korkeakouluopintoja + sen päälle 2 vuoden harjoittelua tai 5 vuoden opintoja + 1 vuotta harjoittelua. Rakennusarkkitehtikoulutuksen laajuudeksi ollaan suunnittelemassa 240 opintopistettä, josta 30 opintopistettä harjoittelua. Varsinaisten korkeakouluopintojen laajuudeksi jäisi näin vain 210 opintopistettä, eli 3,5 vuoden opinnot.

  3. ””Tutkinnon laajuudeksi tulisi 240 opintopistettä. Koulutuksen on kaavailtu käynnistyvän syksyllä 2014. Kansainvälinen vertailtavuus ja liikkuvuus otetaan huomioon siten, että käynnistettävän koulutuksen sisällöt täyttäisivät EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset.”

    En ihan äkkiä tuosta muistiosta ymmärtänyt, miten nuo kriteerit täyttyvät. …”

    On oikein hyvä, että ymmärtää oman ymmärtämättömyytensä:
    EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset täyttyvät, kun opetusohjelma on vaatimuksia vastaava.

    1. Toivottavasti oppilaitokset rajataan kahteen eli Tampereella ja Helsinkiin. Vai näillä paikkakunnilla on opetuksen tukena riittävän laaja ja tasokas rakennustekniikan opetus ja tutkimus. Pahin uhkakuva on, että varsin suosituksi tiedetty koulutus johtaa pienten kurssien ripotteluun ympäri Suomen, jolloin rakennusarkkitehtien arvostus romahtaa ja Safan kriitiikki osoittautuu oikeaksi. Median ja kulttuurin puolella tuo virhe on jo tehty, kun maakuntien oppilaitokset ovat houkutelleet oppilaita niillä kursseilla, joille on kovin imu työllisyysnäkymistä välittämättä.

  4. Säilyykö uudiskoulutuksessa sentään tämä nykyinen insinööripuolelta tuttu ”pätevyysdirektiivi”, että AMK:sta valmistunut on välittömästi huomattavasti pätevämpi kuin 30 vuotta päivittäisessä ammattityössä ollut opistoinsinööri. Tämä tuntuu nimittäin olevan esim. FISE-pätevyyksiä jakavien organisaatioiden virallinen kanta.

    1. Varmaan saman periaatteen mukaan mennään. Opiskelu katsotaan suuremmaksi hyödyksi kuin pitkäkin työkokemus.Nykyään tuppaa olemaan sillä viisin, että osa di:t katsovat viistoon ins (amk) ja amk inssit opistoinssejä.Vain titteli merkitsevät, ei se mitä olet tehnyt pitkän aikaa elävässä elämässä.No, arkkitehtitoimistot saavat ainakin sitten tulevaisuudessa osaavia piirtäjiä.

  5. ”Arkka amk voisi perehtyä tarkemmin massatuotannon kustannuksiin, elinkaareen, tuotettavuuteen jne. Arkka yliopisto taas korkealentoisempiin juttuihin. ”

    Just kun kaikki kustannus- ja elinkaaritietoiset aravasuunnittelijat on saatu savustettua pois vastuullisista suunnittelutehtävistä aiotaankin kouluttaa uusia. Mikähän on realistinen tehtävä tälle ammattiryhmälle, isojen kaupunkien prosessit pakottaa tekemään toinen toistaan korkealentoisempia suunnitelmia.

    Aiemmin tämän koulutuksen aloittamisen perusteena oli että maatilarakennuksia, halleja yms, suunnitelleet rkm:t on jäämässä eläkkeelle.
    Monikohan amk arkkitehti pystyisi pitämään toimistonsa pystyssä navettoja suunnittelemalla väki kun pakkaa nykyisin kaupunkeihin.

    1. Eiköhän tuo jako suunniteltavan kohdeen vaativuuden osalta onnistu ihan samalla tavalla kuin insseillä, jos lisätään se RakMK A2:een. Suomessa pätevyys = koulutus + kokemus. Kokemuksen tulee vaikuttaa voimakkaasti suunnittelijan pätevyyttä arvioitaessa. Jos yliopistoarkat kokevat asemansa uhatuksi, lienee syytä varmistaa oma kilpailukyky selkeästi arkka amk:ta paremmaksi. Turha natista, jos tilaaja ei näe näiden välillä eroa käytännössä.

      Amk- ja yliopistoarkkareille löytyy varmasti sarka molemmille. Jälkimmäisten tulisi oikeastaan kilpailla jatkuvasti myös maailman markkinoilla, jotta yhteiskunnan investointi yliopistokoulutukseen tulisi hyödynnettyä kunnolla. Edellisille sopisi kotomaan perustuotanto ja yliopistoarkkarin vetämässä suunnittelutyöryhmässä toimiminen. Pätevyydestä riippuvasta työnjaosta tässä on kyse. Amk-tutkinnolla olisi se hyvä puoli, että halukas voi sen jälkeen edetä aina tohtoriksi asti, jos lukuhaluja riittää. Vanhoille rakennusarkkitehdeille jatkokoulutus on liian hankala tie. Täydentäviä opintoja tulee tolkuttomasti lisää.

      1. Pätevyysvaatimukset pitäisi kirjata selkeästi lakiin.

        FISE ja muut vastaavat autorisoijat käyttävät liian suurta valtaa vaatimuksia määritellessään nämä tehtävät kuuluisivat yhteiskunnalle.

        Samoin suurien kaupunkien ylimpinä virkamiehinä on korkeakoulututkinnon suorittaneita.

        1. Itse on tullut huomattua, että tilaajapuolen edustajan on helppo saada fise- pätevyyksiä, vaikka suoritukset eivät moisen puolesta puhuisikaan. Fise- pätevyyksien antajat ovat suurelta osin konsulttipuolen edustajia, eivätkä halua vaarantaa tulevia tilauksia jättämällä antamatta pätevyyksiä.Samoin tutulle samassa firmassa töissä olevalle annetaan helpommin pätevyyksiä, kuin toisessa firmassa olevalle tuntemattomalle.

          1. Totta puhut perustappa siinä vaikkapa kokeneena
            rakennusliikessä kannuksesi ansainneena insinöörinä rakennuttamis- ja valvontaputiikki jonnekkin maakuntien kasvukeskuksiin.

            Osaamista ja markkinoitakin olisi mutta kunnat ja valtio edellytävät pätevyyksiä julkisissa hankinnoissa.

            FISE:n luokituksissa rakennuttajan palveluksessa määrälaskijana toimiminen kelpuutetaan ja tästäkin ajasta henkilö on voinut olla pitkät tovit vanhempainvapaalla.

            Jos Kampin kauppakeskuksen rakennuttamista vetänyt projektipäällikkö yrittää RAP tai RAPS pätevyyttä tyrmätään hakemus ”kokemusta on mutta se on vääränlaista”.

            Käsittämätöntä että työnantajan päätoimiala toimii referenssien statuksen määrittäjänä eikä tarkempi tehtävä.

            Vielä kun yhdistää korkeakoulututkinnon suorittaneiden etuja valvovat ammattijärjestöt SAFA:n ja RIL:n sekä PKS alueen virkamiesten näkemykset pääsuunnittelijan koulutusvaatimuksista voi tulla lisää työttömiä AMK koulutuksissa.

          2. Ennen vaikkapa rakennusmestari eteni 20 vuoden jälkeen vaativiin projektipäällikön tehtäviin.Nyt sama henkilö ei kelpaa muuhun kuin suunnittelemaan kesämökin varaston, kun taas vasta valmistunut DI saa suoraan kaikki pätevyydet toimia vaativienkin hankkeiden projektipäällikkönä.Voisi kysyä, että mikä meni pieleen?

          3. ”Ennen vaikkapa rakennusmestari eteni 20 vuoden jälkeen vaativiin projektipäällikön tehtäviin.Nyt sama henkilö ei kelpaa muuhun kuin suunnittelemaan kesämökin varaston, kun taas vasta valmistunut DI saa suoraan kaikki pätevyydet toimia vaativienkin hankkeiden projektipäällikkönä.Voisi kysyä, että mikä meni pieleen?”

            Ensin rakennusmestarikoulutus lakkautettiin ja nyt käynnistyi uusiksi ei pärjättykään tekstiviestipohjalla.

            Järjestöiltä voisi ottaa pois niiden itselleen hamuaman julkisen vallan ja kirjata vaatimukset lakiin ja asetuksiin.

          4. Ei vastavalmistunut ole pätevä, sillä häneltä puuttuu yleensä tehtävän mukainen kokemus, jota laki vaatii. Pelkkä koulutus ei tuo pätevyyttä.

            Jos vastavalmistunut pääsee ilman tehtävän mukaista kokemusta vastuulliseksi toimijaksi, esimerkiksi vastaavaksi rakennesuunnittelijaksi, on kyse rakennusvalvontaviranomaisen päätöksestä. Asia voi toki olla ok yksinkertaisissa pientalohankkeissa, mutta ei juuri muualla. Toisaalta omakotitalokin on nykyään niin monimutkainen tuote, että kovin heppoisin eväin sinne ei pitäisi ketään hommiin päästää.

            Rakennusvalvonta on se instanssi, joka hyväksyy henkilöt päteviksi kulloisenkin hankkeen ja tehtävän asettamiin vaatimuksiin perustuen. On eri asia, jos puhutaan firmojen sisäisistä valinnoista, jotka eivät mene rakennusvalvontaan hyväksyttäviksi esimerkiksi rakennuslupiin liittyvinä pätevyyksinä. Firmoilla pitäisi olla siihen oma laatujärjestelmänsä, jota tilaajan on syytä tutkia.

            Jos jonkin rakennusvalvonnan linja lipsuu, on syytä tuoda tilanne julki, jotta pätevyys ei menetä merkitystään.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat