Rakentamisen ammattilaiset: Kiire johtaa pintakäsittelyvirheisiin
Rakentamisen ammattilaiset ovat huolestuneita rakentamisen kireistä aikatauluista, koska ne johtavat puutteellisten menetelmien käyttöön, virheisiin ja korjausvelan kasvuun. Tämä käy ilmi tuoreesta Tikkurilan Pintakäsittelyn ROI-barometrista.
Rakentamisen ammattilaiset ovat huolestuneita rakentamisen kireistä aikatauluista, koska ne johtavat puutteellisten menetelmien käyttöön, virheisiin ja korjausvelan kasvuun. Tämä käy ilmi tuoreesta Tikkurilan Pintakäsittelyn ROI-barometrista.
Barometrissa selvitettiin ammattilaisten käsityksiä pintakäsittelyn vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon. Vastauksissa korostui, että ammattilaiset törmäävät usein pintakäsittelyvirheisiin, jotka olisi voitu välttää paremmalla projektinjohdolla.
”Ammattilaisia turhauttaa, että rakentamisen kiire johtaa epärealistisiin tulostavoitteisiin ja aikatauluihin. Aikataulupaineissa työn laatu kärsii, kun päädytään oikaisemaan ja käyttämään aikatauluun paremmin sopivia, mutta puutteellisia pintakäsittelymenetelmiä. Yksinkertainen esimerkki ovat liian lyhyet kuivumisajat. Tämän jälkeen seuraava työvaihe ei voi onnistua”, Tikkurilan ammattilaisasiakkaista vastaava myyntijohtaja Jarkko Mattila kertoo.
Aikataulujen kireyttä lisää vaatimus pääoman nopeasta kierrosta. Virheet kuitenkin heikentävät pääoman tuottoa.
”Nopeassa rakennusprojektissa pääoma on aktiivisessa käytössä, mutta jos korjauskulut nousevat korkeiksi, on kaikki rahoitushyöty syöty saman tien. Uskon, että pääoman tuotto olisi parempi suunnitelmallisuutta lisäämällä ja kerralla oikein tekemällä.”
Aina ei käytetä päteviä ammattilaisia
Barometrin vastauksissa korostuu ammattiylpeys. Vastaajat kritisoivat sekä päätöksentekijöiden osaamista pintakäsittelyasioissa että monien tekijöiden pätevyyttä.
”Pintakäsittelyammattilaiset korostavat, että heidän tavoitteensa on nostaa kohteina olevien kiinteistöjen arvoa. Siksi on loogista, että he kaipaavat päätöksentekijöille lisää tietoa pintakäsittelystä. Noin 75 prosenttia vastaajista piti merkittävänä pintakäsittelyyn liittyvien ongelmien syynä myös sitä, että ei käytetä riittävän päteviä ammattilaisia tai laadukkaita tuotteita.”
Vastaajien enemmistö arvioi, että kymmenen miljoonan euron arvoiseen korjausvelkaiseen kiinteistöön pitäisi investoida 10 vuoden aikana 100 000–300 000 euroa eli 1–3 prosenttia kiinteistön arvosta, jotta sen arvo säilyisi.
Tikkurilan Pintakäsittelyn ROI-barometri toteutettiin elo-syyskuussa 2013. Selvitys tehtiin nyt toista kertaa. Barometriin vastasi 459 henkeä, joista 39 prosenttia oli suunnittelijoita, 22 prosenttia urakoitsijoita, 15 prosenttia tilaajia ja loput runsaat 20 prosenttia muita ammattilaisia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Rakentamisen ammattilaiset: Kiire johtaa pintakäsittelyvirheisiin”
”Nopeassa rakennusprojektissa pääoma on aktiivisessa käytössä, mutta jos korjauskulut nousevat korkeiksi, on kaikki rahoitushyöty syöty saman tien.
Tämä on kätevästi eliminoitu sillä, ettei mitään korjata, ollaan vain hetki korjaavinaan, vesivuoto korjataan akryylillä ja lateksilla, työnjohdon määräyksestä.
Virheet näyttävät johtuvan pikemminkin kiireen puutteesta kuin kiireestä. Pientäkin elemettitaloa rakennetaan vuosikausia, jolloin kosteus ja jää tekevät tehtävänsä keskeneräisissä ja suojaamattomissa rakenteissa. Esimerkiksi Vallilassa viisikerroksisen asuintalon rakentaminen näyttää kestävän noin kaksi vuotta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 1931 valmistunut yli 100-kerroksinen Empire State Building rakennettiin 14 kuukaudessa.
Kiire näyttää olevan vakioselitys huonoon laatuun. Minun mielestäni kysy on oikeasti huonosta aikataulusuunnittelusta. Työmaiden aikataulusuunnittelussa on paljon parannettavaa. Kun työmaa on aikataulussa niin sisätöihin ja viimeistelyyn jää riittävästi aikaa.
Nyt ollaan oikeilla jäljillä . Meillä ei hallita töitten suunnittelua ja osaajoitusta . Ruotsissa ollaan pidemmällä . Siellä työnsuunnittelija on erikoisasemessa työmaalla vähän kuin Ameriikassa mittainsinööri, joka työmaan ” supervaisorin” kanssa hoitaa koko homman apunaan kokeneet aliurakoitsijoiden hankkijat ( heille kuuluu myös näiden urakoitsijoiden työn sop.- aikataulu – ja -tekn . valvonta )
Ei taida kaikkia vastaavia vieläkään kiinnostaa aikataulujen suunnittelu, siinähän joutuisi itsekkin sitoutumaan ikäviin tavoitteisiin.
Aivan oikein. Mieluummin mennään saapaat savessa, hosutaan hirveästi ja ollaan olevinaan suuria rakentajia. Aikataulun ajattelu on raskasta työtä ja sen takia sitä niin harva tekee. Suomi on oikeasti työnsuunnittelun takapajula kun ei sitä kouluissakaan opeteta. Koulujen opettajat ovat teoreetikkoja jotka eivät ole itse joutuneet aikatauluttamaan työmaita. Kuinka siis opettaakkaan.
Mitäs jos sinäkin Kipa laittaisit ne saappaat jalkaan, työmaa näyttää ikkunan läpi katsottuna helpommalta kuin se on. Sen jälkeen siiheen aikataulusuunnitteluun, niissä sandaaleissa.
Olen korjausrakennuspuolella. Voin sanoa, että surkea laatu johtuu siitä että suunnittelijat eivät osaa suunnitella ja suunnitelmat tulevat liian myöhään. ”En oikein tiedä mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä, mitäs työmaa on ajatellut?” Tämä kyseinen lausahdus on kuultu aika monesti rakennesuunnitelijankin suusta. Työmaa on aikataulutettu ja suunnitelmista laadittu piirustusaikataulu ja puuttuvista suunnitelmista reklamoitu, mutta eipä tunnu kiinnostavan ketään.