Kokeile kuukausi maksutta

Kaaos työmailla ajoi Reno-Rakennuksen velkasaneeraukseen

Velkakierteeseen ajautunut tamperelainen korjausrakentaja Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy pyrkii velkasaneeraukseen. Yhtiöllä on elokuun lopun välitilinpäätöksen mukaan velkaa 5,96 miljoonaa euroa. Yhtiön varoiksi on velkasaneeraushakemuksessa listattu 6,89 miljoonaa euroa, joskin siitä suurin osa, 5,57 miljoonaa euroa, on yhtiön ilmoittamia myyntisaamisia.

Velkakierteeseen ajautunut tamperelainen korjausrakentaja Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy pyrkii velkasaneeraukseen. Yhtiöllä on elokuun lopun välitilinpäätöksen mukaan velkaa 5,96 miljoonaa euroa. Yhtiön varoiksi on velkasaneeraushakemuksessa listattu 6,89 miljoonaa euroa, joskin siitä suurin osa, 5,57 miljoonaa euroa, on yhtiön ilmoittamia myyntisaamisia.

image

Velkasaneeraushakemuksessa yhtiö listaa velkaantumisen syiksi kuusi tappiollista työmaata, jotka aiheuttivat alle 5 miljoonan euron kokonaistappion. Epäonnistumisten suurimmaksi syyksi nimetään kelvoton työnjohto, jota kritisoidaan rajusti. Helsingin kaupungin liikennelaitokselle tehdyssä Siilitien metroaseman remontissa kohteen johto ei ollut tehtäviensä tasalla, työsuorituksia on osittain purettu ja jouduttu toteuttamaan uudelleen. Kohteen työnjohtajat on erotettu. Lisäksi ”erittäin vaativa” tilaajakin laitetaan velkasaneeraushakemuksessa tappion syyksi.

Helsingin kaupungille tehdyn runsaan 8 miljoonan euron asuntokohteen työmaan vastuuhenkilönä ollutta projektipäällikköä on saneeraushakemuksen mukaan syytetty usean työmaan osalta tahallisesta vahingontuottamuksesta. Hän erosi hakemuksen mukaan virasta kesken työmaan. Huonosti meni myös Helsingin kaupungille tehdyn Porolahden peruskoulun saneerauksessa.

”Kohde on käynyt läpi useita työnjohtajia, ja kukaan ei ole onnistunut työmaan haltuunotossa. Yhdessä vaativan asiakkaan ja puutteellisen toteutuksen kanssa osaltamme projekti on epäonnistunut. Työmaalla on myös tapahtunut rikoksia. Kohteen työnjohtajat on erotettu tehtävistään, ja projektipäällikkö on yrityksen sisäisessä tutkinnassa”, saneeraushakemuksessa todetaan.

Kruunuasuntojen Helsingissä sijaitsevan peruskorjauskohteen vastuuhenkilöt eivät ole saneeraushakemuksen mukaan enää Reno-Rakennuksen palveluksessa, ja yhden osalta yritys harkitsee syytetoimia. Taaleritehtaan kohteen vastuuhenkilöistä on hakemuksen mukaan osa erotettu, osa eronnut.

”Mestareita pystymetsästä”

Reno-Rakennuksesta puolet omistava tuotantojohtaja Juha Salminenkin on ymmällä, miten näin pääsi käymään. ”Kun työmaita saatiin, niin mestareita otettiin pystymetsästä ja tehtiin virhearviointeja. Nyt on sitten vaihdettu paljon henkilökuntaa.”

Reno-Rakennuksen toimitusjohtaja Pekka Kiiski jätti yhtiön viime maanantaina, Salmisen sanoin ”hyvässä yhteishengessä”.

Salminen on kuitenkin luottavainen yrityksen tulevaisuuden suhteen. ”Yritystoiminnan jatkamiselle näyttää olevan mahdollisuus, koska käräjäoikeus niin totesi yrityssaneeraukseen haettaessa. Työkantaa kuitenkin on, ja tappioputki on saatu poikki. Viimeiset yli kymmenen työmaata ovat kaikki plussalla”, hän sanoo.

”Liian myöhään tuli reagoitua. Itse olen ollut varsinaisesti toiminnasta aika pitkälle sivussa, kun tuli nuo sydänjutut. Parina vuonna tuli niin rökäletappioita, että rahat kerta kaikkiaan vaan loppuivat”, Salminen lisää.

Reno-Rakennus on tehnyt runsaasti töitä julkisille tilaajille, esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien asuntoyhtiöille. Yhtiön verkkosivujen mukaan sillä on parasta aikaa käynnissä yli 15 kohdetta kaupunki- tai kuntaomisteisille tilaajille. Näkyvin kohde on kolme vuotta kestävä Kansallisoopperan urakka.

Reno-Rakennuksen viime vuoden liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan käräjäoikeus päätti viime viikolla Reno-Rakennuksen velkasaneerausmenettelyn käynnistämisestä. Selvittäjäksi asetetulla asianajaja Lassi Nyyssösellä on neljä kuukautta aikaa selvittää Reno-Rakennuksen varat, velat ja maksukyky. Näiden tietojen pohjalta hän laatii maksuohjelman, jonka toteuttamiseen hän arvioi yhtiön rahavirran riittävän. Velkojat saavat ottaa kantaa ehdotusluonnokseen, ja lopullisen ehdotuksen kohtalo ratkeaa velkojien äänestyksessä. Äänioikeus määräytyy saatavien mukaan ääni per euro periaatteella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Kaaos työmailla ajoi Reno-Rakennuksen velkasaneeraukseen”

  1. Halvalla saa sitä mitä tilaa. Herää vain kysymys, miksi kokeneet alan ammattilaiset ovat kortistossa, ja nulikat , joilla ei ole työkokemusta, ovat vallanneet työpaikat olemmalla hieman edullisimpia. Syy ja seuraus. Viidensadan kuukausisäästöllä saa aikaan miljoonien negatiiviset seuraamukset.
    Työnantajat, ottakaa järki käteen. Sitäpaitsi kompuutteritaidoilla ei edelleenkään tehdä tulosta, ei rahallista, eikä varsinkaan laadullista, ellei muuta ymmärrä !!!

  2. Onkohan kiertänyt ja kokenut itse kortistossa? Omien empiiristen havaintojen perusteella juuri nämä kiertäneet ja kokeneet ovat niitä jotka työmaat pahiten miinukselle saavat, kun ymmärtävät kaiken rakentamisesta, mutta eivät juurikaan miten kustannukset kertantuuvat

    1. Kiertänyt ja kokenut on ollut muka 23 vuotta kansainvälisissä projekteissa, joiden hinnat ovat pyörineet 200 milj. – yli miljardin euron välillä. Tämän perusteella voin kertoa, että niis hommissa ei fuskata, koska valvonta maailmalla on aivan eri luokkaa, kuin parinkympin miljoonan eu. kotimaan homissa.
      Lisäksi ilmoitan, että en ole koskaan elämäni aikana ollut kortistossa, en Suomessa, enkä muuallakaan maailmalla.
      Nulikat ottakaa oppia !!

  3. Nimenomaan nämä kiertäneet ja kokeneet henkilöt, jotka tietävät kaiken rakentamisesta ovat kaiken pahan alku ja juuri. ”Näin tämä on ennenkin tehty” -asenne ja kokonaisuuksien ymmärtäminen ei kuulu heidän ymmärtämyksensä piirin. Kun tilaaja sitten osaa valveutuneena vaatia, jotakin on hän heti hankala tai erittäin vaativa. Tuossa on myös yksi yleinen syy sille, miksi rakenteita pitää avata ja jo tehtyjä ratkaisuja uusia.

    1. Palkittiinko Reno-Rakennus tällä viikolla teräsrakennepalkinnolla Siilitien metroaseman työstä? Jos palkittiin, niin millä ansioilla ja jos ei, niin sekin tuntuisi omituiselta.

      1. Himmeleiden rakentamisesta tulee yleensä negatiivinen tulos.

        Hanke kuulostaa julkiselta projektilta joka ei varamasti ole rakennusliikkeen suunnittelema ovat saaneet palkinnon siitä että kyhäävät virityksen valmiiksi.

        Kustannusarviossa raudalle kilohinta ja palonsuojakäsittelyt, hankalat nostot, suojakset että saa lämpimäksi ja maalattua yms. jää jää laskematta ja niiden kustannusvaikutus x2

  4. Joo´o

    Itse olen tullut siihen tulokseen, että tietyissä olosuhteissa rakentaminen vaatii melkein yli-inhimillisä kykyjä, jotta hommasta selviää edes jotenkin kunnialla… Ongelmat lähtevät jo monesti (tai ongelmat on jo olemassa) ennenkuin kuokkaa on edes lyöty maahan… Tilaajan / rakennuttajan / urakoitsijan virhearviot ja kevytkenkäisyys ajaa vaikeissa kohteissa monesti tilanteen jo katastroofiin ennen kun mitään fyysistä vahinkoa on edes päässyt käymään kaikki alkaa vaan kulminoitumaan työmaalla ja varsinkin sen loppuvaiheessa.. Sehän on selvä, että työnjohtajista aina vika löydetään.. Itse en ole vielä tavannut yhtään täydellistä työnjohtajaa joka tekee kaikki hänelle asetetut tehävät yhtään oikomatta… Itse vaan toivon sitä rakentavaa palautettra, jota ei tule muualat kuin oman päänsisältä…

    1. Lenin-setäkin sanoi, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Eli kyllä tässä on pettänyt kontrolli ja ennusteet kokonaan. Vai eikö sittenkään, kun onkin ollut pakko ehkä ottaa töitä mihin hintaan hyvänsä ammottavan kassan paikkaamiseksi.Jos ei ole hajuakaan kuka työtä tulee vetämään laskentavaiheessa, on kyllä parempi jättää tarjous tekemättä kuin syyttää jälkikäteen mestareita.

  5. Vaikuttaa kiertänyt ja kokenut sellaiselta jäärältä johon ei uppoa minkäänlainen normaali ihmisten välinen kommunikointi, vaan heikolla itsetunnolla varustetun kaikentietäjän täytyy kaikin mahdollisin tavoin todistella omaa paremmuuttaan kertomalla luvuilla minkä suuruusluokan kansainvälisissä kohteissa ”hän” on työskennelyt ja samalla halventaen kaikki muut ”nulikoiksi”?!

    Todella ammattimaista!!

  6. Rakennusalaa pitkään vaivannut kupliminen alkaa lopultakin kulminoitua traagiseksi lopuksi. Kun meillä ei kertakaikkiaan ole enää rahaa rakentamiseen tai korjaamiseen, niin miksi rakennusala sallii edelleen välistävedot ja ylisuuret tulospalkkiot?

    Vastaavien mestarien kymmeniin tuhansiin yltävät tulospalkkiot eivät ole missään suhteessa rakentamisen laatuun ja ne rahat ovat peräisin rakennusten käyttäjien selkänahasta. On ihan ymmärrettävä, että tilaajat eivät haluaa käyttää rahaa rakentamiseen, koska sillä ei saa parempaa laatua – rakennusala vain suuremmat bonarit ja entistä useampi virolainen työmies tulee työmaalle BMW X5:llä.

  7. Suomalaiset oli aikoinaan Saksassa ns. ”rakentamassa”. Kaikki tulivat häntä koipien välissä takaisin joko konkan tehneenä tai muuten saaneena turpiinsa. Laatu ei kelvannut ”niskmanneille”. Herää kysymys, mikä on nykyään suomalaisen rakentamisen laatu. Huonompaa varmaan kun länsi naapurissamme. Senhän näkee heti jo Ruotsiin tultaessa. Venäjällä pärjää kun paskaa voi tehdä.

  8. Tilaaja yrittää muka saada ns. laatua ja aina valitaan halvin toteuttaja, jolla on tietysti halvimmat työntekijät, jotka eivät sitten ymmärrä mitä tehdään ja miten. Ja tietysti tehdään näennäisesti halvoista tarvikkeista. Turha siinä on pelkkää työnjohtoa syyttää, kun on valittu tämä linja. Rakennusmiehet, jotka eivät ymmärrä rakentamisesta mitään eikä valituilla tuotteillakaan laadukas rakentaminen ole mahdollista saatikka aikataulussa pysyminen. Pelkästään firman valitsema linja on ollut väärä, josta jo muiden urakoitsijoiden ja tilaajien pitäisi ymmärtää ettei kannata enää samaa yrittää.Sen siitä sitten saa.

  9. Minusta on lapsellisen vastuutonta syyttää vain mestareita virheistä.
    Työpäällikön ja toimitusjohtajan velvollisuus on tulla itse johtamaan työmaata,jos näyttää ettei asiat pysy hanskassa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat