Kuntaliiton Kietäväinen kaipaa rakennusalalta uusia rahoitusmalleja peruskorjauksiin
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusalaa kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja etenkin kuntien vanhojen vuokrataloyhtiöiden korjausurakoihin. Hänen mukaansa tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla urakasta ei selvitä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusalaa kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja etenkin kuntien vanhojen vuokrataloyhtiöiden korjausurakoihin. Hänen mukaansa tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla urakasta ei selvitä.
”Toivomme Kuntaliitossa, että rakennusalan toimijat voisivat kehittää peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja public-private -pohjalta. Tällainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa peruskorjauksen avulla saatavat säästöt talon lämmityskustannuksissa ohjataan peruskorjauksen rahoittamiseen. Samoin kunnissa tullaan ottamaan lisääntyvässä määrin käyttöön erilaisia rakennusten elinkaarimalliratkaisuja, joissa rakentaminen ja ylläpito yhdistyvät”, Kietäväinen sanoo Puuinfon haastattelussa.
Hänen mukaansa kunnat eivät ottaisi tulevaisuudessa enää nykyisessä määrin riskiä huonosta rakentamisesta, vaan haluavat siirtää vastuun rakentamisen laadusta ja toiminnallisuudesta peruskorjauksen toteuttajaorganisaatiolle.
”Tässä mallissa myös toteuttajan intressissä täytyy olla hyvä, laadukas ja toimiva rakennus, jossa saavutetaan sille tavoitteeksi asetetut energian säästötavoitteet.”
Kunnissa haetaan myös muilta toimialoilta ratkaisuja, jotka eivät sido kunnan omia varoja, vaikka kunnat saisivatkin markkinoilta edullista rahaa. Kietäväisen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on välttämätöntä, koska liian harvassa asunto-osakeyhtiöissä tai edes kunnan omistamassa vuokrataloyhtiössä on varauduttu taloudellisesti edessä oleviin korjauksiin.
Kuntien vuokrataloyhtiöiden korjausvelkaa ei ole selvitetty kunnolla, mutta sen arvioidaan olevan noin parin miljardin euron luokkaa. Tämän lisäksi kunnilla on toimitilojen ja kunnallisteknisen infran korjausvelkaa muutaman miljardin verran.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kuntaliiton Kietäväinen kaipaa rakennusalalta uusia rahoitusmalleja peruskorjauksiin”
Herätkää kuntalaiset. Suomi ja Ruotsi on kansainvälisesti langattoman säteilyn huipulla. Kaikkien rakenteiden ja ihmisten läpi menee monen eri verkon säteilyä. Gsm ja muut mobiililaitteet viestivät säännöllisesti jopa sähkölinjojen kanssa ja synnyttävät saastetta. GSM sähkömittarit aiheuttavat putkirikkoja ja langattomien hälytinjärjestelmien vikoja. Tämä on yksi syy, miksi rakennusten homehtuminen on niin nopeaa ja miksi ihmiset sairastuvat vakaviin tauteihin. Ruoka-aineetkin pilaantuvat kauppojen hyllyillä ja tulee hävikkiä. GSM puhelimet suljettava kokonaan kaikissa joukkopaikoissa. Sakkoja sille joka pitää auki. Siis poistakaa langaton järjestelmä, sykkivät virtalähteet ja elohopeaa sisältävät valaisimet. Siirtykää valokuitukaapelitekniikkaan ja led valoihin. Erja Tamminen auttaa neuvoissa. Suomen sisällä pitäisi miettiä omavaraisuusratkaisuja. Elohopeaa sisältävät rakennusmateriaalit reagoivat gsm ja langattoman säteilyn kanssa. Ihmiset sairastuvat ja veronmaksajat vähenevät.