FK esittää lakisääteistä asuntolainakattoa
Finanssialan keskusliitto (FK) esittää lakisääteistä asuntolainakattoa. FK:n mielestä lakiin pitäisi kirjata, etteivät pankit saa myöntää lainaa, joka ylittää 90 prosenttia vakuuden arvosta.
Finanssialan keskusliitto (FK) esittää lakisääteistä asuntolainakattoa. FK:n mielestä lakiin pitäisi kirjata, etteivät pankit saa myöntää lainaa, joka ylittää 90 prosenttia vakuuden arvosta.
FK:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan esitys on osa kokonaispakettia, jolla turvattaisiin lainanottajien yhdenvertaisuus sekä kannustettaisiin kotitalouksia ennakkosäästämiseen.
”Erityisen tärkeää on aina asiakkaan maksukyvyn tiukka arviointi ja sen huolellinen seuraaminen. FK on rakentanut mallin, joka olisi asiakkaiden kannalta mahdollisimman toimiva ja ennustettava.”
FK:n mielestä on tärkeää estää kokonaistaloudellista vakautta uhkaavien asuntohintakuplien toteutuminen. ”Vaikka nykyisessä taloustilanteessa tällaista uhkaa ei ole, olemme myös tietoinen niistä paineista, joita Suomeen kohdistuu kansainvälisiltä tahoilta lainakaton sisällyttämiseksi makrovakauden keinovalikoimaan”, Kauppi sanoo.
FK ei hyväksy ns. Tanskasen ryhmän esityksen mukaista mallia lainakatosta, jonka suuruutta voitaisiin muuttaa viranomaispäätöksellä. Ryhmä esitti, että Finanssivalvonnalle annettaisiin valtuus määrätä, miten suuri asuntolaina voi olla suhteessa ostettavan asunnon arvoon.
”Viranomaiselle annettava mahdollisuus muuttaa toistuvasti enimmäisrajaa aiheuttaisi kotitalouksille uuden epävarmuustekijän. Se sopisi huonosti asunnonostoprosessiin, joka on yleensä pitkäkestoinen”, Kauppi toteaa.
Ensiasunnon ostajat otettava huomioon lainakattomallissa
Erityisesti ensiasunnon ostajien tilanne on otettava huomioon lainakattomallissa. FK ehdottaakin, että lainakatto olisi ensiasunnon ostajille 95 prosenttia. Kaupin mukaan korkeampi raja myös vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta kärsivät helposti nuoret, joilla ei ole taloudellisesti vahvaa lähipiiriä.
Kiinteän lainakaton käyttöönotto edellyttäisi riittävän pitkää, vähintään 3 vuoden mittaista siirtymäaikaa.
”Kotitaloudet tarvitsevat aikaa sopeutumiseen, koska ennakkosäästäminen vie usein vuosia. Lisäksi riittävän pitkä siirtymäaika varmistaisi sen, että lainakaton käyttöönotto ei aiheuttaisi häiriöitä asuntomarkkinoilla. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi väljentämällä tuntuvasti säästämisen aloittamisen ala- ja yläikärajoja. Samalla on varmistettava, että enimmäislainamäärät ovat riittäviä suhteessa asuntojen hintakehitykseen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “FK esittää lakisääteistä asuntolainakattoa”
Erittäin järkevä ehdotus!
Siis tarkoittaako tämä sitä, että jos asunnon arvo on 100 000 ja pankin sille antama vakuusarvo on 70% eli 70 000, niin lainaa saisi antaa vain tästä 90% eli 63 000. Ensiasunnon ostajalla haave omasta asunnosta karkaa entistä kauemmas. Sekö on tarkoitus?
Niinpä niin.. Ensiasunnon ostajan ostohaave karkaisi ja jäisi asumaan vuokralle.
Sen sijaan sijoitusasunnon ostajalle ei kävisi kuinkaan. Ennestään olisi esim velaton omakotitalo, arvo luokkaa 300 000 ja sen vakuusarvo 210 00 eli voisi ostaa sen 100 000 sijoitusasunnon 100% lainalla.
Varmaan vuokra-asuntojen kysyntä kasvaisi kun ensiasunnon ostajien joukko pienenisi. Eli köyhät köyhtyisi ja rikkaille tulisi parempi mahdollisuus rikastua. Kannatan ajatusta.
Eiköhän tuo tarkoita sitä, että jos asunnon arvo on 100 000, niin lainanhakijalle ei saa myöntää lainaa kuin korkeintaan 90 000. Se 70 000 asuntoa vastaan ja 20 000, sitten muita vakuuksia vastaan.
Ei mitään hyötyä tuosta. Lainakatto pitäisi suhteuttaa tuloihin eikä ostettavan asunnon arvoon.
Nimimerkki Asuntovelallinen on oikeassa, koska puhutaan vakuuden arvosta eikä asunnon hinnasta.
Asunnon hankinta karkaa monilta ihmisiltä suunnitelusta tavoitteesta vuosiksi eteenpäin. Asuntokuplan puhkaisun kannalta se on hyvä asia, asunnon hankkijan kannalta huono.
Finanssialan Keskusliitto väittää, että asuntokuplaa ei ole, mutta ehdottaa silti asuntolainan kiristysehdon käyttöönottoa.
Pelkkää hurskastelua FK:lta, sillä asuntokupla on olemassa juuri tällä hetkellä Suomessa ja kiristysehto otetaan juuri sen vuoksi käyttöön.