Kokeile kuukausi maksutta

Suomeen voi syntyä 30 000 energia-alan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä

Suomeen tuotiin vuonna 2012 energiaa 8,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Energiapolitiikan päivityksellä rahasta voitaisiin pitää Suomessa 20 prosenttia vuoteen 2020 ja jopa 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomeen voisi syntyä 30 000 energia-alan työpaikkaa vuoteen 2020 ja 90 000 vuoteen 2050 mennessä. Tiedot käyvät ilmi suomalaisen professorityöryhmän raportista ”Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla”.

Suomeen tuotiin vuonna 2012 energiaa 8,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Energiapolitiikan päivityksellä rahasta voitaisiin pitää Suomessa 20 prosenttia vuoteen 2020 ja jopa 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomeen voisi syntyä 30 000 energia-alan työpaikkaa vuoteen 2020 ja 90 000 vuoteen 2050 mennessä. Tiedot käyvät ilmi suomalaisen professorityöryhmän raportista ”Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla”.

Raportti vertaa energiapolitiikkaamme Ruotsin, Tanskan, Saksan sekä Itävallan vastaaviin. Suomen talouden energiariippuvuus on selvästi vertailumaita vahvempaa, ja sähkönkulutuksemme henkilöä kohden on kasvanut voimakkaammin. Vertailumaissa suositaan hajautettua energiantuotantoa sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa, meillä rakennetaan ydinvoimaloita. Vertailumaiden vaihtotase on positiivinen toisin kuin Suomen. Myös maiden työttömyysaste on Suomea alempi.

”Me satsaamme vanhaan tuontiteknologiaan, jonka markkinat eivät kasva”, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sanoo.

Suosi suomalaista

Suomalaista energiapolitiikkaa ovat 1970-luvun öljykriisistä alkaen ohjanneet energian hinta ja saatavuus. Myöhemmin tärkeäksi kriteeriksi on noussut hiilidioksidipäästöt.

”Nykyinen energiapolitiikka on vanhanaikaista. Energiayhtiöitä se palvelee hyvin, muttei koko kansakunnan etua. On aika kytkeä energia täysmääräisesti työllisyyden ja kasvun tukemiseen ja edellyttää satsausta suomalaisuuteen”, Lund sanoo.

Professorit ehdottavat uuden energiapolitiikan pohjaksi Suomelle ominaisten resurssien hyödyntämistä, energian saatavuutta ja varmuutta, energiantuotannon päästöjä sekä energiakustannuksia.

Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa raportin mukaan suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn. Kotimaisten energianlähteiden käyttö parantaa myös energiaturvallisuutta, energian saatavuutta ja varmuutta sekä vähentää päästöjä.

Vanhentuneet etuudet

Energiatuen ehtona pitäisi professorien mukaan olla energiatehokkuus ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntäminen.

”Yritystuet energiaan ovat 2,7 miljardia euroa vuodessa. Ne menevät pääasiassa vanhan ja tehottoman energian sekä tuontienergian tukemiseen. Toivomme, että poliitikot heräisivät katsomaan tällaisia vanhentuneita etuuksia”, Lund toteaa.

Energiaan vaikuttavat päätökset pitäisi työryhmän mielestä kerätä yhden ministerin alaisuuteen. Sääntelyjärjestelmästä tulisi tehdä ketterämpi, energiamarkkinat avata pientuotannolle ja älykkäiden sähkömittarien mahdollistama kysyntäjousto hyödyntää. Rakennuskannan energiatehokkuuden kohentumisestakin on huolehdittava.

”Alan yritysten mukaan rakennusten energiankulutuksesta voisi melko helposti nipistää 20–25 prosenttia. Tarvittavat ratkaisut tähän ovat olemassa, ja yritykset toivovatkin nyt tiukempia normeja luomaan kysyntää”, Lund sanoo.

Professorityöryhmään kuuluivat Peter Lundin lisäksi KTT Minna Halme, KTT Matti Liski sekä KTT Raimo Lovio, PhD Janne I. Hukkinen, FT Jouko Korppi-Tommola, TkT Jarmo Partanen ja KTT, DI Lassi Linnanen, TkT Jyrki Luukkanen sekä VTT Markku Vilenius. Työryhmän sihteeri oli Oskari Nokso-Koivisto. Hanke sai rahoitusta Caverionilta, Prolta, Taaleritehtaalta, TEK:ltä sekä St1:ltä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Suomeen voi syntyä 30 000 energia-alan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä”

  1. Täytyisi vaan päästä eroon vanhoista LVI- ja Sähkösuunnittelijoista, tai pakkokouluttaa uusien innovaatioden hyödyntämiseen suunnittelussa.
    Kilpailutuksessa tulisi myös pisteyttää uudet tekniikat
    painoarvoltaan 50%.
    Eipä muuta tartteis!

  2. ”Raportti vertaa energiapolitiikkaamme Ruotsin, Tanskan, Saksan sekä Itävallan vastaaviin. Suomen talouden energiariippuvuus on selvästi vertailumaita vahvempaa, ja sähkönkulutuksemme henkilöä kohden on kasvanut voimakkaammin. Vertailumaissa suositaan hajautettua energiantuotantoa sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa, meillä rakennetaan ydinvoimaloita. Vertailumaiden vaihtotase on positiivinen toisin kuin Suomen. Myös maiden työttömyysaste on Suomea alempi”

    Tässä kai se ongelman villakoira on.. Suomessa on liikaa sitouduttu ja uskottu ydinvoimaan (sitäkin kyllä toistaiseksi tarvitaan). Ydinvoimalaitoksen saaminen tuotantoon on osoittautunut ylivoimaisen hitaaksi. Olkiluoto myöhästyy ainakin 5 vuotta ja Pyhäjoki menee tuotantoon aikaisintaan 10 vuoden päästä. Kuitenkin meillä on sähköntuotannossa valtava vaje. Kaikki munat on pantu yhteen koriin eli ydinvoimaan ja tässä on tulos. Jopa näillä Rakennuslehden sivuilla jotkut vannovat maalämmön nimiin. Kuitenkin maalämmön suhteen hyötysuhde on vain luokkaa 2,6.2,8 eli lähes 40% maalämmöstäkin on sähköä. Suomessahan ei ole käytössä ns. geotermistä energiaa eli maakuoren alla olevaa energiaa, jota käyttämällä hyötysuhde saataisiin sinne luokkaa 4-5. Mutta kun Suomen maaperä ei ole vulkaanista kuten on asia esim Islannissa.

    Olen samaa mieltä, että Suomen tlisi nyt panostaa kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan. Näistä parhaita ovat puu eri muodoissaan ja biokaasu (Vapolle kehitysrahaa, jotta Kemin biokaasulaitos saadaan rakennetuksi) Aurinkoenergia on myös ihan hyvä lisä, mutta sen ongelma on, että sen tuotto Suomessa ajoittuu aivan väärin kahdellakin tavalla. Ensin aurinko ei paista Suomessa kunnolla muuta kuin kesällä. Tämä siis makroympäristössä. Sitten mikroympäristössä aurinko paistaa kesälläkin ”väärään” aikaan eli keskipäivällä, jolloin ihmiset ovat töissä eikä kuluttamassa. Lämpöä voidaan toki jonkin verran varastoida, sähköä paljon huonommin. Kaiken kaikkiaan auringosta saatava hyöty jää Suomessa kovin pieneksi. Mutta haasteita kehittämiselle riittää. Tuulienergia on siinä suhteessa hieman parempi: tuulla saattaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tuulienergia on vain liiaksi pyörinyt valtion tuella. Pitääkä valtion avustukset lopettaa, että se pääsee kehittymään hinnaltaan kilpailukykyiseksi?

  3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n kehittämisohjelmille ja hankkeille ei ole löytynyt koekentamiskohteita koska korkotukituoto on mitätöntä.

    Valtio-omisteinen A-Kruunu pääomitettiin poistamaan asuntopulaa ja toteuttamaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
    Jatkossa yhtiöstä tulee erittäin merkittävä toimija ja nyt olisi hyvä tilaisuus tutkia aidoissa hankkeissa miten ARA:n kehitysohjelmat toimivat käytännössä.

    Luulisi että valtio-omisteinen yhtiö valitsee suunnittelijatkin julkisen hankitamenettelyn kautta ja tällöin Ekomiehen mainitsema pisteys olisi pelkää hintakilpailua kestävämpi periaate.
    Alan etujärjestöt voisivat ottaa kopin ja muuttaa idean oikeudenmukaiseksi pisteytysmalliksi SAFA:n esimerkkien mukaillen.

    1. Puu ja energiatehokkuusa.
      Onko puu kyy ja energiatehokkuus vaskitsa? Kansalaiset ovat ainakin pyssy.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat