Ympäristöministeriö varoittaa kuntia romahdusriskeistä – katso lista kohteista

Ympäristöministeriö on lähettänyt ELY-keskuksille kirjeen, jonka liitteenä on luettelo vaarallisia jännebetonirakenteita sisältävistä kohteista. Ongelmakohteet on rakennettu 1960-ja 1970 luvuilla ja niissä on käytetty jännebetonirakenteita, joissa on käytetty KA-jännemenetelmää ja saksalaista Sigma Oval jänneterästä. Viime viikolla Rakennuslehden uutisoima Lahden kisastadion on yksi listalla olevista kohteista.

Viime torstaina lähetetyssä kirjeessä ympäristöministeriö pyytää, että ELY-keskukset välittävät tiedon rakennusvalvonnoille, joiden alueella kyseisiä kohteita sijaitsee. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yhdessä kiinteistönomistajien kanssa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Ongelmarakenteen nosti esille Onnettomuustutkintakeskuksen Jyväskylän vesitornin sortumaa koskeva tutkimusseloste. Siinä todetaan, että eräät korkealujuuksiset teräslaadut ovat alttiita niin sanotun viivästyneen vetymurtuman aiheuttamalle säröilylle. Näitä teräslaatuja on käytetty rakenteissa ainakin KA-jännemenetelmää käytettäessä. Erityisesti on noussut esille saksalainen Sigma Oval -jänneteräs, jonka tunnistaa sen ovaalinmuotoisesta poikkileikkauksesta. Teräksen käyttö kiellettiin sekä Saksassa että Suomessa vuonna 1978.

Ohessa on ympäristöministeriön luettelo kohteista, joissa on mahdollisesti käytetty Sigma Oval -jänneteräksiä. Ministeriön mukaan luettelo ei ole täydellinen siinä on myös kohteita, joita on korjattu tai esimerkiksi poistettu käytöstä.

Riski koskee erityisesti kohteita, joissa jännebetonirakenteisiin voi mahdollisesti päästä vettä, koska ko. teräkset ovat poikkeuksellisen korroosioherkkiä. Kuivissa rakenteissa korroosioriskiä ei juuri ole.

Ympäristömininisteriön kokoma lista. KA-jännemenetelmän käyttökohteita Suomessa (rakennettu vuosina 1963-1978):

Asemakatos,
VR,          Kouvola

Kattopalkit, KOP, Lahti

Kallioankkurit, Pohjolan Voima Oy

Messuhallin vetotangot, Helsinki?

Kallioankkurit, Outokumpu Oy, Outokumpu

Herajoen meijeri, Herajoki

Sibelius-monumentti, Helsinki

Yhteisnormaalilyseo, Helsinki

Wärtsilä Oy, telakka, kallioankkurit,        Helsinki

HOP-Kestikartano, kallioankkurit, Helsinki

Kyläsaaren puhdistamo, Helsinki

Oy Alko Ab, kattopalkit, Helsinki

Katerman voimalaitos, kallioankkurit, Sotkamo

Helsingin kaupungin sähkölaitos, kallioankkurit, Helsinki

Elimäenkatu 20, kattopalkit, Helsinki

Kuopion kaupunki, kallioankkurit, Kuopio          

Suomalainen yhteiskoulu, kattopalkit, Helsinki

Nurmijärven vesitorni (1000 m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)

Hakunilan vesitorni (1000 m3), Vantaa (korjattu, TB-PALKKI ympärillä)

Tuusulan vesitorni (1000m3), Tuusula (purettu)

Kirkkonummen vesitorni (1000 m3), Kirkkonummi (korjattu, vanteet ympärillä)

Lammin vesitorni (1000m3, pilarit ulkokehällä),    Lammi

Lappeenrannan kirjasto, kattorakenne, Lappeenranta

Korson MJ-tornit (4×1000 m3), Vantaa, (korjattu, TB-PALKKI ympärillä)

Lauttakylän vesitorni, Huittinen

Keravan alavesisäiliö, Kerava

Tiefundamentti, Kipparlahti

Kausalan vesitorni (1000 m3, pilarit ulkokehällä), Iitti

Peratek, Alkon kallioankkurit, Lahti?

Klaukkalan vesitorni (1000 m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)

Kariniemen jätevesipuhdistamo, Lahti, KA- jälkijännityspannat liukuvalutornien ympärillä

TVL-Hämeen piiri, tukiseinäankkurit, Tampere?

YIT, Skjöldvik, laituriankkurit, Porvoo

Tammisaaren vesitorni (2000 m3), Tammisaari, (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)

Iisalmen vesitorni (2000m3), Iisalmi, 1976 (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)

Valio, pääkonttori, Helsinki, sisärakenne

Lahden urheilukeskuksen pääkatsomo, Lahti, katon vetotangoissa KA-menetelmä, kaupunki selvittää parhaillaan

Hiekkaharjun vesitorni (6000 m3), Vantaa (Pöyry pyytänyt tutkimustarjousta Contestalta)

Porvoon vesitorni, Hamar (2000 m3), Porvoo (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)

Rajamäen vesitorni (1000m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)

Paikallavalutorneja:                                      

Järvenpään vesitorni?, Järvenpää (p-valettu, jännemenetelmä ei tiedossa)

Joutsenon vesitorni (500 m3)?, Lappeenranta (Contesta tutkinut betonit 2 vuotta sitten, p-valu + jännitys)

Raision-Naantalin vesitorni?,      Raisio (Contesta tutkinut betonit 2 vuotta sitten, p-valu + jännitys)

Vesitorni?, Porvoo (Todennäköisesti ei  tehty KA-menetelmällä, p-valettu)