Lehtovuori sanoo, että Helsingin korkean rakentamisen into on kuin vaahtoa. ”Kyllä tänne korkeaa rakentamista mahtuu, mutta sen keskittyminen harvoihin projekteihin ei ole hyvästä. Olisi parempi, että tänne syntyisi usean arkkitehdin ja toimijan pilvenpiirtäjätyyppistä rakentamista. Helsingissä on nyt vireillä vain Pekka Helinin ja Zino Zucchin tornitaloja. Ne eivät tue toisiaan ja monimuotoista ilmettä, kuten esimerkiksi Lontoossa, missä on uniikkeja tornirakennuksia.”
Hän sanoo tuntuvan siltä, että korkea rakentaminen korvaa aiempia vallan symboleja, julkisia rakennuksia ja kirkkoja. Korkealla rakentamisella halutaan näyttää.
”2000-luvun kerrostuma mahtuu Helsinkiin. Nyt vireillä olevat hankkeet ovat vain syntyneet ilman keskustelua. Jokaisen rakennuksen pitäisi olla sellainen, että sitä voidaan rakastaa ja sillä on lempinimiä. Kalasatama ei näytä hyvältä kaupunkikuvallisena projektina. Siellä syntyy kuollutta aluetta, kun elämä menee sisälle.”
Lehtovuori heittää keskusteluun kysymyksiä. Jos kauppakeskus ei toteudu suunniteltuna, miksei suunnitelmia voisi avata niin, että alueesta tulisi urbaanimpi? Onko hyvä tehdä erillinen, kömpelö, ei-elegantti kansi? Entä jos siellä olisikin kapeita suikaleita, joiden päälle tulisi yksi tai kaksi tornia eikä isoa kakkumaista rakennelmaa?
Professori Panu Lehtovuori arvostelee yksitoikkoista tornisuunnittelua
TTY:n yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori arvostelee tapaa suunnitella Helsingin torneja. Kaupunkikuvasta tulee liian monotonista, kun tornisuunnittelu on vain muutaman suunnittelijan käsissä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Professori Panu Lehtovuori arvostelee yksitoikkoista tornisuunnittelua”