Asumisoikeustuotantoa lisäävä päätös on osa hallituksen käynnistämää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskeva toimenpideohjelmaa. Myös Asuntorahaston käytössä olevien instrumenttien käyttöä tehostetaan. Peruskorjauksiin tarkoitetun käynnistysavustuksen myöntövaltuus vuodelle 2014 nostetaan 140 miljoonaan euroon. ASP-järjestelmän ehtoja kehitetään houkuttelevammiksi. Järjestelmän ehtojen yksityiskohdista päätetään budjettiriiheen mennessä.
Uusi muutosavustus
Pääkaupunkiseudulla otetaan uutena tukena käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus, jolla edistetään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön. Asuntopoliittiseen kokonaisuuteen todetaan liittyvän myös rakennusalan toimivan kilpailun varmistaminen.
Hallituksen ohjelmaneuvotteluissa vahvistettiin jo viime kehysriihineuvotteluissa tehty 20-vuoden korkotukimallia koskeva linjaus. Uusi tukimuoto toteutetaan ympäristöministeriössä jo valmistellun ehdotuksen mukaisesti kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Näyttää sille, että ensimmäisen kerran jo vuoden 2013 maaliskuun kehysriihessä sovittu tukimuoto saadaan lopultakin käyttöön vuoden 2015 alusta.
Höllennys yleishyödyllisyyteen?
Neuvotteluissa päätettiin selvittää tarvetta lainsäädännön muuttamiseen siten, että asuntorahastolla olisi velvollisuus hakemuksesta peruuttaa yleishyödyllisen yhteisön yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen sen jälkeen, kun käyttö- ja luovutusrajoitusaika on päättynyt. Tämä mahdollistaa asuntorakennuttajille kertyneen pääoman vapaan käytön kuitenkin sillä ehdolla, että osa käyttörajoituksista vapautuvasta pääomasta sijoitetaan uudelleen yleishyödylliseen asuntotuotantoon. Vaikka kyse on selvityspäätöksestä, asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan neuvotteluista annetun tiedotteen mukaan jo tänä vuonna ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Espoo hakee jo louhintaurakoijia
Hallitus lupaa tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurirakennushankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa. Edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimus neuvotellaan Helsingin seudun kuntien kanssa budjettiriiheen mennessä.
Hallitusneuvottelujen linjauksen mukaan valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumaan länsimetron jatkon rakentamiseen Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 miljoonaa euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.
Espoon kaupungin teknisen toimenjohtaja Olavi Loukon käsityksen mukaan valtio sitoutui nyt laittamaan 240 miljoonaa euroa länsimetron rakentamiseen Kivenlahteen saakka.
”Minun mielestäni ne hyväksyivät sen nyt. Meille sopii hyvin, että vieläkin laitetaan vauhtia asuntorakentamiseen”, Louko sanoo.
Hallitusneuvottelujen päätöksestä huolimatta Espoon ja valtion välillä on vielä tehtävä rahoitusta koskeva sopimus tai sitoumus. Siitä huolimatta Espoossa päätettiin jo tänään maanantaina, että louhintaurakoiden hankintailmoitukset laitetaan vetämään heti. Loukon mukaan urakkatarjouksiakin voidaan pyytää ehdollisina jo ennen kuin valtiolta saadaan sitova päätös rahoituksesta.
”Tämä on ainut iso hanke, jossa työt voidaan aloittaa heti, parhaassa tapauksessa jo lokakuussa”, Louko sanoo.
Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen.
Infahankkeita budjettiriihessä
Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet sekä perustienpidon tarpeet. Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin. Valtio osallistuu hankkeen toteuttamiseen suunnittelun valmistuttua arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa.
Uusi rakennuttajayhtiö?
Hallitusneuvotteluissa päätettiin myös selvittää valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarve ja edellytykset. Uusi yhtiö toimisi rakennuttajana kunnille hankkeissa, joissa huonokuntoisia kiinteistöjä (erityisesti kouluja) korjattaisiin tai korvattaisiin uudisrakennuksilla. Yhtiö omistaisi rakennettavat kohteet ja vuokraisi ne pitkäaikaisella sopimuksella kunnille.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Asumisoikeusrakentamisen jarru pois, hallitukselta länsimetron rahoituslupaus”
Uutisesta unohtui kpl: ”Uusi 20-vuotinen korkotukimalli toteutetaan kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Korkotukimallin keskeisimmistä kriteereistä sovitaan erikseen siten, että laki voidaan saada voimaan vuoden 2015 alusta.” Tutkiva journalisti olisi voinut kysyä, mitä ovat ”kohdekohtaiset rajoitukset” – ettei vain toisinto Vapaavuoren välimallista?
Valtion asuntorahaston varat koostuvat pienituloisten ja vähävaraisten maksamista aravalainojen lyhennyksistä ja koroista ja aravien ja korkotukilainojen valtion takuiden provisioista. Tällä menolla pienituloisten ja vähävaraisten maksamat varat lipuvat vähin erin kaikki yleishyödyllisyyden ulkopuolelle markkinaperusteiseen tarjontaan. Se ei liene laitonta, mutta moraalitonta se on.
Väärin sammutettu, voidaan sanoa hallituksen elvytysohjelmasta. Vain hometalojen osalta se puuttuu oikeaan ongelmaan eli korjausvelan poistamiseen. Infrapuolella sen sijaan korjausvelan annetaan kasvaa ja uutta korjattavaa tehdään lisää. Ensin pitäisi saada vanha infra toimivaksi.
On aika varma, että jos kepu voittaa seuraavat vaalit niin infrapaketti pannaan uusiksi. Helsingin Pisararadan suunnittelurahat menevät kankkulan kaivoon kun rahoja ohjataan maakunnan tiestön kunnossapitoon.
Melkein kaikki Stubbin minihallituksen hallitusohjelman toimenpiteet ovat seuraavan eduskunnan ja seuraavan hallituksen kaudella käsiteltäviä asioita. Monista näistä asioita ei ehditä edes päättää tämän hallituksen kauden aikana. Se tarkoittaa samalla sitä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeinen hallitus/eduskunta voi halutessaan lähes kaikki tuon hallitusohjelman esityksistä (joista puuttuu muutenkin hintalaput) muuttaa tai perua. Eli hallitusohjelman kirjausten kohtalo riippuu suurelta osin seuraavien eduskuntavaalien tuloksesta – ja siitä, kannattaako vaalien jälkeinen hallitus nyt esitettyjä asioita. Eduskunta on kesälomilla syyskuun alkuun asti. Syyskauden alusta seuraaviin vaaleihin on aikaa vain 7,5 kuukautta. Valiokuntakierrokset yms. vievät aikaa, ja vaalien alla moni kansanedustaja haluaa jo tehdä vaalityötäkin, joten saa nähdä, miten monesta uuden hallitusohjelman asiasta ehditään tehdä ihan oikeita päätöksiä tämän vaalikauden aikana. Ne asiat, joista ei päätöksiä ehditä tekemään, jäävät vain aiemman hallituksen hallitusohjelman kirjauksiksi, mikä ei sido millään tavalla seuraavaa hallitusta. Ja jo tehtyjä päätöksiäkin voidaan seuraavan eduskunnan toimesta muuttaa. Liikennehankkeissa pitää saada tämän kauden aikana nimet sopimuspapereihin, jos haluaa niiden olevan sitovia päätöksiä. Kirjaus hallitusohjelmassa ei ole vielä yhtä kuin sitova päätös.
länsimetron varat pitää käyttää rapistuvan tieverkoston kunnon hoitoon.muuten korjausvelka kasvaa mahdottomaksi hoitaa.länsimetron jatke on ajakohtainen kun espoon takametsiin saadaan ensin riittävästi asukkaita, eli joskus 20 vuoden päästä.
Espoon ”takametsiin”, eli 10-15 minuutin ajomatkan päähän Hgin keskustasta olisi tulossa rutkasti asukkaita, jos olisi rakentamiseen kelpaavaa tonttimaata tarjolla. Valtion tarjouksessa maksaa osa länsimetron jatkeesta olikin ehto, että asuntotarjontaa tulee lisätä rajusti.
Espoossahan on ehkä Kirkkonummen jälkeen hitain ja kankein kaavoitusmenettely, joka (mahdollisesti tarkoituksellisestikin) ylläpitää rakennustonttien kallista hintaa. Tonttien omistajat tai heidän kaverinsa istuvat kaavoituslautakunnissa ja joka kerta, kun Espoossa myydään rakennuspaikka, jäljelle jäävien hinta nousee. OKT-tontti kohtuullisella sijainnilla Espoossa ei irtoa enää alle 200K. Espoo on ylihinnoitellut itsensä ulos työtä tekevien saavuttamattomiin ja näin ollen perhettään perustavat valuvat ympäryskuntiin rakentamaan talonsa. Tämä porukka tukkii sitten joka aamu pk-seudulle johtavat moottoritiet. Oikea Matti Vanhasen unelma.
Jollain aikavälillähän tämä tulee aiheuttamaan tilanteen, jossa Espooseen jääneet entiset kovapalkkaiset eläkeläiset nostavat julkisia kustannuksia ja veronmaksajien suuri massa ovat kehyskunnissa. Sitten huudetaan, että koko Uudenmaan lääni pitää yhdistää superkunnaksi.