Kokeile kuukausi maksutta

Pia Viitanen aikoo syrjäyttää Aran Rossilahden lakia muuttamalla

Ympäristöministeriöllä on jo valmis hallituksen esitysluonnos Ara-laista, jolla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) aiotaan muuttaa päällikkövirastoksi, Suomen asuntovirastoksi. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen vastuulla olevaa uudistusta perustellaan sillä, että se tehostaisi ja selkiyttäisi viraston johtamisjärjestelmää. Taustalla on asuntoministeri Krista Kiurun käynnistämä hanke, jonka keskeisenä tavoitteena näyttää olevan Aran nykyisen ylijohtaja Hannu Rossilahden syrjäyttäminen.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Lakimuutoksen toteutuessa Araa johtaa valtioneuvoston nimittämä pääjohtaja. Nykyisen Aran ylin päättävä elin, johtokunta, lopetetaan ja korvataan se lähinnä keskustelukerholta vaikuttavalla neuvoa antavalla neuvottelukunnalla. Nykyisellä johtokunnalla ei ole lakiesityksen perustelujen mukaan ollut selkeää asemaa Aran ohjaamisessa, johtamisessa eikä sen toiminnan valvomisessa. Johtokunnasta luopumista myös perustellaan muilla hallinnonaloilla tehdyillä vastaavilla linjauksilla.

Keskeinen syy Ara-lakiin näyttää kuitenkin asuntopoliittisen johdon halulla vaihtaa Rossilahti toiseen henkilöön. Viraston toimenkuva näyttää pysyvän suurin piirtein ennallaan.

Asuntoministerinä toiminut Kiuru asetti keväällä 2012 oikeustieteen tohtori Olavi Syrjäsen selvittämään Ara:n toiminnan kehittämistä. Hänen tehtävänään oli arvioida, miten hyvin Ara pystyy vastaamaan asuntopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen sekä tehdä ehdotuksia Aran toiminnan kehittämiseksi.

Syrjäseltä tuli kriittinen raportti, jossa hän esitti isoja muutoksia Aran toimintaan ja organisaatioon. Hänen mukaansa virasto on uudistettava ja johto arvioitava. ”Viraston toiminnassa näkyy kykenemättömyys luopua vanhoista käytännöistä ja uusien painotusten mukaisten tehtävien priorisoimattomuus”, Syrjänen totesi raportissaan.

Syrjäsen mukaan Aran on valvottava tehokkaammin olemassa olevan Ara-asuntokannan käyttöä ja kehittämistä, jotta omakustannusperiaate ja asumismenojen kohtuullisuus toteutuvat erityisesti kasvukeskuksissa. Hänen mukaansa Suomessa on tarvetta vahvalle Aralle. Hän listaa 26 ehdotusta, joilla nykytilannetta voitaisiin parantaa. Keskeisimmiksi ongelmiksi nostettiin viraston johtaminen ja hankekäsittely.

”Oma linjaukseni on se, että turha kuvitella, että johtajuuden puutteeseen ei myöskin puututa”, Kiuru sanoi Syrjäsen raporttia koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Keskustan entisen kansanedustajan, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan johtama virkamiestyöryhmä työsti Syrjäsen ehdotusta eteenpäin. Kulttuuri- ja asuntoministeri Viitanen aikoo nyt viedä projektin päätökseen.

Johto vaihtoon

Nyt valmisteltu organisaatiouudistus antaa mahdollisuuden Aran johdon vaihtamiseen. Lakiesityksen vaikutuksina todetaan, että perustavaa laatua olevasta muutoksesta johtuen koko johtorakenne uudistettaisiin ja nykyisten ylimpään johtoon kuuluvien tehtävät järjesteltäisiin uusiksi siten, että kukaan ei jatkaisi entisissä tehtävissään. Uudistuksen myötä on tarkoitus laittaa uudet tehtävät avoimeen hakuun, tarvittaessa virkoina tai määräysmenettelyllä. Pääjohtajan kuitenkin nimittäisi valtioneuvosto 5-7 vuoden määräajaksi.

Esityksen toteuttamisella ei ole lakiesityksen mukaan muita henkilövaikutuksia. Aran palveluksessa on 54 henkilöä, jotka siirtyisivät viraston palvelukseen valtion virkamieslain mukaisesti.

Valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin mihin tehtävät siirtyvät. Määräaikainen virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteen keston ajaksi.

Araa koskevan muutoksen valmistelu on ollut pääteltävissä siitä, että johtokunnan toimiaikaa on jatkettu pätkissä jo 1,5 vuoden ajan. Nykyinen kausi päättyy ensi heinäkuun alussa. Normaalisti johtokunta nimitetään kerralla neljäksi vuodeksi. Ilman johtokuntaakin Ara voi jonkin aikaa toimia, jos tänä aikana ei ole johtokunnan käsittelyä edellyttäviä asioita.

Poliittiset intohimot Aran ympärillä eivät ole uutta. Aran roolia selvittänyt demarihenkinen Syrjänen toimi Asuntohallituksen pääjohtajana vuosina 1984-93, mutta menetti paikkansa, kun Asuntohallitus lakkautettiin ja Ara perustettiin. Silloin Aran ylijohtajaksi tuli keskustahenkinen Teuvo Ijäs. Myös Rossilahdella on keskustatausta.

Aran korvaamisesta asuntovirastolla kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Pia Viitanen aikoo syrjäyttää Aran Rossilahden lakia muuttamalla”

  1. Avoin hakua tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi hakea, mutta sopivin demari valitaan.

  2. Rossilahden aikana ARA on toiminut enemmän ”yleishyödyllisten yhteisöjen” edunvalvojana kuin niitä valvovana viranomaisena. Rossilahden ylijohtajuuden aikana ARA on osoittanut ylenmääräistä ymmärrystä mm. AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistajien ja johtajien kyseenalaisillekin toimille, joista on kirjoitettu paljon ja joista jotkut ovat sittemmin johtaneet lainsäädännönkin muutoksiin. Lisäksi ylijohtajan muisti on ”pettänyt” pariinkin otteeseen hänen antaessaan lausuntoja tiedotusvälineille. Rossilahden aikana ARAn ohjaus- ja valvontayksikkö lakkautettiin, mikä myös heikensi ”yleishyödyllisten yhteisöjen” valvontaa. ARAn sisällä tehtiin henkilöjärjestelyjä, joilla on myös ollut merkitystä valvonnan kannalta. Jne. Jne. ARAn jouduttua kritiikin kohteeksi moni olisi jo itse osannut vetää tietyt johtopäätökset ja hakeutua muihin tehtäviin, mutta Rossilahti ei. Hän on luottanut ja todennäköisesti (voi) luottaa edelleenkin siihen, että ”yleishyödyllisten yhteisöjen” suojeluksessa hän istuu virassaan kuin tatti, olivatpa Kiuru tai Viitanen mitä mieltä tahansa.

  3. Vaikea on tavoitteita toteuttaa kun poliitikot eivät linjaa mitään. Tässä odotellaan konstia edellisen asuntoministerin 12 euroa/m2 vuokriin uusissa taloissa. Kenties Kruunuasunnot näyttää esimerkkiä tästä.
    Ja luulisi että lähiökierrosten palautteita kansalaisilta on jo riittävästi koosaa nyt olisi tekojen aika.

    1. Kyllähän sinällään konstit tuohon tuli jo Kiurun aikana. 1%:n korko-omavastuu sinällään takaa jopa alhaisemman vuokran. Tontteja on vain puuttunut.

  4. No valtiolta ei ainakaan tontteja puutu on mielenkiintoista nähdä kohdistetaanko niitä Kruunuasunnoille. Puolustusvoimat Tuusulan Hyrylässä, Helsingissä …

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat