”Työmailla tehdään pitkää päivää, vuorotyötä, joka on fyysisesti raskasta. Kahvi ei silloin välttämättä riitä. Dopingaineista voi saada lisää lihaksia, voimaa ja kestävyyttä. Piristeet antavat puhtia tekemiseen”, liikuntafysiologi Jukka Koskelo A-klinikkasäätiöstä sanoo.
Rakentaminen on Koskelon mukaan maskuliininen ala, jota leimaa äijäily. Raakaa voimaa ihannoidaan, ja se ulottuu myös vapaa-aikaan. Perinteisen käsityksen mukaan raskas työ vaatii raskaat huvit, mutta dopingaineiden ja alkoholin yhteiskäytöstä voi koitua isoja ongelmia.
Koskelo korostaa, että tilastoja käytön laajuudesta ei ole. Käyttäjät eivät hevillä käyttöä tunnusta, koska normaaliuden kulissit romahtaisivat. Poliisin dopingrikoksia tilastoivassa Patja-tietokannassa oli vuonna 2013 kaikkiaan 86 epäiltyä, joista 19 oli erilaisia rakennusalan työntekijöitä.
Ei mikään uusi ilmiö
Dopingaineiden käyttö työelämässä ei ole uusi ilmiö. Viime aikoina siitä on kuitenkin ryhdytty puhumaan enemmän. Koskelo toivoo, että tutkitun tiedon lisääntyminen ja asian tuominen julkisuuteen hillitsisi käytön laajenemista.
Tyypillisesti työntekijät hakevat intoa tekemiseen muun muassa efedriiniä ja kofeiinia sisältävillä lääkkeillä tai lääkeainejohdannaisilla. Koskelon mukaan amfetamiiniakin käytetään piristeenä.
”Piristeissä houkuttelee se, että niiden vaikutus näkyy nopeasti. Myös niistä voi tulla riippuvaiseksi. Siitä on lyhyt matka kovempiin aineisiin.”
Huippu-urheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä nimitetään kuntodopingiksi. Siinä on Koskelon mukaan usein kyse muustakin kuin yhden ihmisen halusta turvautua kemikaaleihin. Hän arvelee, että se kielii mahdollisesti myös erilaisista työelämän paineista.
Joskus dopingaineiden käytön takana voi olla vakaviakin ongelmia, esimerkiksi masennusta.
Nuori mies yleisin käyttäjä
Tutkimusten mukaan noin 40 000 suomalaista on joskus kokeillut dopingia. Koskelo arvioi, että näistä 10 000–15 000 olisi huippu-urheilun ulkopuolisia aktiivikäyttäjiä. Tähän ryhmään sisältyvät paitsi kuntodopingin myös työelämän käyttäjät.
Yleisimmin dopingaineiden käyttäjä on nuori mies, mutta käyttöä esiintyi kaikissa ikäryhmissä ja myös naisilla. Suurin ryhmä käyttäjistä huippu-urheilun ulkopuolella ovat ne, jotka haluavat muokata ulkonäköään. Jotkut tähtäävät alempaan rasvaprosenttiin ja nappaavat rasvanpolttoa nopeuttavia tabletteja.
Erityisesti lihasmassan ja voiman kasvattamisessa käytetään useampia aineita samanaikaisesti. Koskelon mukaan dopingaineita käytetään myös ennaltaehkäisemään ei-toivottuja vaikutuksia. ”On olemassa eräs rintasyövän hoitoon tarkoitettu aine, jota käytetään juuri tähän tarkoitukseen. Ne eivät ole mitään kalkkitabletteja.”
Netin kautta voi nykyään ostaa mitä vain. Koskelo varoittaa, että näissä aineissa koostumus on harvoin sitä mitä luvataan ja niiden vaikutus voi olla jopa kohtalokas. Haitalliset terveysvaikutukset voivat ilmetä välittömästi, käytön aikana tai jopa pitkän ajan kuluttua käytön lopettamisen jälkeen.
”Moni ei ymmärrä terveysriskejä, jotkut ymmärtävät, mutta ottavat silti riskin. Nyky-yhteiskunta on niin suoritus- ja ulkonäkökeskeinen.”
Perinteinen alkoholi näkyy enemmän
Työterveyshoitaja Rauni Malmirinta ei muista, että YIT:llä olisi törmätty piristeisiin tai muihin dopingaineisiin. Sen sijaan lähimenneisyydessä muutama ihminen on kertonut huumeidenkäytöstä terveystarkastuksessa oma-aloitteisesti. Heidät on ohjattu hoitoon ja seurantaan YIT:n päihdeohjelman mukaisesti.
”Ei se meillä ole ollut mikään ongelma. Perinteinen alkoholi näkyy enemmän.”
Monella isolla työnantajalla on jo käytössä huumetestit työhöntulotarkastuksen yhteydessä. YIT:llä huumetestejä tehdään toistaiseksi vain perustellusta syystä.
”Työnantaja voi ohjata testeihin, jos esimies epäilee esimerkiksi huumeiden käyttöä työntekijän muuttuneen käytöksen takia.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Doping vaivaa rakennusalaakin”