Kokeile kuukausi maksutta

Vain puolella virolaisrakentajista on ammattitutkinto

Kolmannes Viron ammattikouluista valmistuneista rakentajista lähtee valmistuttuaan Suomeen. Olot Suomessa ovat opiskelijoiden mukaan niin paljon paremmat, että harva haluaa jäädä, vaikka töitä olisikin. Vain puolella rakentajista on ammattitutkinto, mutta Viron rakennusliikkeiden liitto kirjoittaa lähtijöille, niin koulun käyneille kuin työssä pätevöityneillekin pätevyystodistuksia. Niitä kysytään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.

Haapsalun ammattikoulun rakentamisosasto on nähnyt parempiakin aikoja. Hakijoita oli parhaimmillaan kaksi yhtä opiskelupaikkaa kohti, kun nyt joitakin kursseja ei voida aloittaa hakijoiden puutteessa. Rakennusosaston johtajan Uve Uustalun mielestä syyt ovat yleisiä.

”Ennen lamaa vuonna 2006 hakijoita oli niin paljon, että opetimme kahta ryhmää rinnakkain. Talouskriisin aikana rakentamisen vähetessä oli vaikea löytää jopa harjoittelupaikkoja. Nyt tilanne on hiukan parantunut, sillä rakentaminen on piristynyt ja hakijoiden määrä on taas kasvamassa.”

Virossa on 14 ammattikoulua, joissa opetetaan rakentamista. Haapsalun ammattikoulussa opiskelee 150 koululaista talonrakentamista. Oppia saavat puusepät, maalarit, laatoittajat, pintakäsittelijät, betonimiehet, uunintekijät ja verhoilijat. Syksyllä alkaa peltiseppien koulutus, sillä rakentajat ovat valittaneet kehitysjohtaja Aile Nõupuulle pulaa peltisepistä.

Uustalu ja Nõupuu korostavat, että koulun oppilaille opetetaan rakentamista ensisijaisesti kotimarkkinoiden tarpeesta lähtien. Selvää kuitenkin on, että osa valmistuneista lähtee töihin Suomeen.  ”Noin kolmasosa”, Nõupuu arvioi.

Suomen kielen opetus kiellettiin

Aiemmin ammattikoulussa opetettiin rakennusalan opiskelijoille jopa suomea. Opetus loppui kuitenkin vuonna 2005, kun opetussuunnitelmat muuttuivat valtiollisiksi ja suomea ei saanut enää mukaan valinnaisaineisiin.

Suomessa kysyntää on eniten kirvesmiehille ja laatoittajille. Viljandin ammattikoulussa onkin erikoistuttu laatoittajien koulutukseen.

Haapsalussa yritettiin järjestää kurssi rakennuspuusepille, jotka vastaavat suomalaista kirvesmiestä. Opetusta ei voitu kuitenkaan käynnistää kiinnostuksen puutteen vuoksi.

Rakennusmiesten ammattikoulutus kestää kolme vuotta. Haapsalun ammattikoulu  (HKHK) tekee yhteistyötä Lahden Salpauksen ja Espoon Omnian kanssa.

Opiskelijoilla on harjoittelua varten käytössä oma halli. Tilassa on pystyssä puinen talon kehikko.

”Meidän kurssi on rakentanut talon”, Raplasta kotoisin oleva muurauksen opiskelija Rain Viirsalu kertoo ylpeänä.
Toisella vuosikurssilla oleva Viirsalu on lähdössä Portugaliin neljän viikon harjoitteluun.

Kolmannen vuosikurssin kolme naisopiskelijaa ovat olleet Lahdessa harjoittelemassa. Pintakäsittelijäksi valmistuva, Haapsalusta kotoisin oleva Keiu Sibul sanoo, että kokemukset Suomesta olivat hyvät. Silti hän etsii töitä ensisijaisesti Virosta.
Sen sijaan saman kurssin miesopiskelija Tanel Raba on varma, että hän ei jää Viroon valmistuttuaan. Hänen veljensä on rakennusmiehenä Suomessa ja järjesti hänelle kesätyöpaikan metrotyömaalta Espoosta.

”Haluan ulkomaille, koska siellä rakennusmiesten olot ovat toista kuin Virossa”, hän sanoo.

Rakentajilta puuttuu usein koulutus

Kehitysjohtaja Aile Nõupuu haluaisi, että kaikilla rakennusalan opiskelijoilla olisi Tanel Raban tapaan halu valmistua.

”Toivomme, että työnantaja arvostaisi koulutusta ja kysyisi todistuksia”, Nõupuu sanoo. Puolet rakennuksilla olevista rakennusmiehistä on vailla koulutusta.

Nõupuu ei pidä pahana, että oppilaat lähtevät valmistuttuaan ulkomaille.  ”Toivottavasti he joskus palaavat ja tuovat ulkomailta hankitun kokemuksen takaisin kotimaan käyttöön”, hän sanoo.

Pätevyystodistuksia hankitaan liiton kautta

Viron Rakennusyritysten liiton (EEEL) toimitusjohtaja Indrek Peterson on äärimmäisen pessimistinen koulutustilanteesta.
”Meillä on huutava puute ammattitaitoisista rakentajista. Jokainen valmistunut löytää töitä Virosta.”

Viron ammattikouluissa on rakennusalan aloituspaikkoja 1·200. EEEL:n mukaan niitä pitäisi olla tuplaten. Vuosittain kouluista valmistuu 900–1·000 rakentajaa, joista noin puolet katoaa joko ulkomaille tai muihin töihin.

EEEL:n toimenkuvaan kuuluu ammattitodistuksen antaminen rakennusalan ammattikoulun lopettaneille ja työn kautta pätevöityneille. Vuosittain EEEL kirjoittaa noin 300 ammattitodistusta.

”Ne ovat lähes poikkeuksetta ulkomaille lähtijöitä. Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa ne auttavat”, Peterson sanoo.

Hän pelkää, että ammattikoulujen rakennuslinjoilla hakijapula pahenee. ”Virolaiset nuoret eivät halua enää tehdä fyysistä työtä.”

Juttu on ilmestynyt Rakennuslehdessä 16.1.2014

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Vain puolella virolaisrakentajista on ammattitutkinto”

  1. Niin… Käydään täällä Peräreijässä (suomessa) harjoittelemassa ilman verokorttia, saadaan asunto halvalla, tehdään sekundaa, koska ei kukaan tule perässä kysymään, että mitäs teit, kun talo mätäni. Mitä välii… Samoin kävi Finnairin tekniikassa. Omat pois, kun olivat liian kalliita. Enkä todellakaan tarkoita niitä mekaanikkoja linjahuollossa, jotka ei osaa muuta, kuin ottaa rahat ja ovat olevinaan ammattilaisia. Ei ne korjaa esim. moottoreita. Ei ne osaa ja… EI NE SAA! Maltan lentokonekorjaamo kyllä hoitaa… Niin ja, Thaimaa ja Intia taitaa korjata lentokoneet Finnairille… Ei sillä, ettei he osaisi, (ei ainakaan ekakerralla) mutta siitä vaan Suomen lentolaitos…

  2. Valitettavasti näkyy, mutta on joukossa myös joitakin todellisia osaajia joita me tarvitsisimme enemmänkin. ”Gyproc-miehet” voisivat poistua….

  3. Ihmettelen täysin,ettie virolaisilta vaadita ammattitutkintoa? Miksi meidän suomalaisten pitää olla rakennusalan ammattilaisia pitkällä kokemuksella,jotta tulee valituksi??!!!!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat