”Kaupunkien liikenneongelmia ei ratkaista rakentamalla lisää teitä”

Tulevaisuuden uudet liikenneratkaisut eivät ole sidoksissa siihen, minkä voimalla auto tai ilmassa leijuva kuljetin liikkuu. Sähköautot ja kuljettimet ovat vain yksi tapa kulkea paikasta toiseen. Elämme parhaillaan digitaalisessa murroksessa, jossa teknologia tekee mahdolliseksi koko liikenteen rakenteen muuttumisen.

Sampo Hietanen on älykkään liikenteen verkoston ITS Finlandin toiminnanjohtaja.

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin toiminnanjohtaja Sampo Hietasen mukaan tulevaisuuden liikenneratkaisut eivät enää perustu nykyiseen logiikkaan, joka on peräisin 1920-luvulta. Hietanen puhuu torstaina 2.10. Finnbuild-messuilla Rakennusinsinöörien ja Rakennuslehden yhteistyöseminaarissa: Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä. Ballroom-sali kello 14-16.00.

”Kun 1920-luvulla tarvittiin liikenneinsinöörejä eikä heitä ollut, liikenteen ongelmia ratkomaan kutsuttiin putki- ja viemäri-insinöörejä. He olivat tottuneet kuljettamaan paketteja putkessa, joten analogiaa liikenteeseen haettiin viemärijärjestelmistä”, Hietanen kertoo.

Tulevaisuuden analogia syntyy telepuolelta. ” Emme tarvitse enää yliohjaajaa, joka hallitsee kaikkea vaan markkinapohjainen hinnoittelu ja tulevaisuuden liikennepalveluoperaattoreiden palvelulupaus määrittelee sen, mitä infrastruktuurissa tarvitaan. Se vaatii täysin uudenlaisen ajattelumallin.”

Kulkupalvelu tulee

Hietanen arvioi, että eniten muutoksia lähivuosina aiheuttaa autojen automaatio, johon kukaan ei vielä täysillä jaksa uskoa. Muutama viikko sitten päättyneellä Yhdysvaltain vierailulla Hietanen kuunteli esimerkiksi General Motorsin pääjohtajan Mary Barran puhetta, jonka mukaan ensimmäiset automaattisesti kulkevat autot valmistuvat myyntiin vuonna 2017. Japanilaiset ovat ilmoittaneet vuodeksi 2020, ja Mercedez Benzin tiedetään ajattaneen jo autonsa ilman kuljettajaa läpi monimutkaisten reittien ilman hipaisuakaan vääriin paikkoihin.

”Automaattisesti kulkevien autojen avulla on ehkä mahdollista, että liikennekuolemat loppuvat. Silloin myös vanhukset sekä liikuntarajoitteiset pääsevät oikeasti liikkumaan kunnolla paikasta toiseen.”

Hietasen mukaan esimerkiksi internet-palvelujätti Google voisi hyvin tuoda pääkaupunkiseudulle 30 000 – 50 000 autoa ja tarjota niiden kautta kulkupalvelua. Esimerkiksi sadan euron kuukausimaksulla auto olisi käytettävissä tietyn määrän verran ja älypuhelimen nappia painamalla se olisi noutamassa viiden minuutin sisällä tilaajansa mistä pitäisi ja veisi kyyditettävän seuraavaan osoitteeseen. Ensimmäisiä vastaavanlaisia yrityksiä on jo ollut viritteillä ja kokeiltavana esimerkiksi Frankfurtissa Saksassa, jossa 48 euron kuukausimaksulla sai rajattoman taksin käyttöoikeuden. ”Kun tämä palvelu olisi mahdollista, jättäisitkö auton ostamatta?” Hietanen kysyy.

Markkinat hoitavat ruuhkat?

Ruuhkien hallintaan automaattiset autot tuovat oman ratkaisuinsa. Kehityskulussa on kaksi eri teknistä kehitystä, jossa autot muuttuvat toisiin autoihin yhteydessä olevaksi connected cars -järjestelmäksi ja kommunikoivat toistensa kanssa. Ne voivat esimerkiksi varoittaa liian lyhyestä turvavälistä. Infratason järjestelmät taas kehittyvät ja alkavat puhua oman toimintansa kannalta tärkeistä asioista kulkuvälineiden järjestelmien kanssa.

”En pidä tässä yhteydessä liikenteen hallintakäsitteestä, sillä palvelu ei tarvitse julkista hallitsijaa eli jotakuta kertomaan, että nyt saat mennä. Esimerkiksi infran osalta on kaikille selvää, että jos haluat olla aamulla yhdeksältä Brysselissä, valitset lentokoneen ja kalliimman lennon kuin esimerkiksi iltayhdentoista tilanteessa. Aivan sama logiikka tulee automatkoihinkin eli kun muutkin haluavat samaa tuotetta, esimerkiksi työhonmenoa kello yhdeksän, siitä joutuu maksamaan enemmän.”

Hinnoitteluvaihtoehtoja on luvassa lukuisia. Hietanen sanoo, että samalla on aivan päivän selvää, että kaupunkien liikenneongelmia ei voida ratkaista pelkästään rakentamalla lisää teitä. Ne eivät ratkea tehostetun ohjauksenkaan avulla vaan käyttäjien käyttötapojen muutosten kautta. Muutos muokkaa liikenneverkon.

”Operaattorit, jotka tulevaisuudessa tarjoavat liikkumispalvelua, osaavat paremmin hoitaa matkat paikasta a paikkaan b. Se tehostaa nykyverkon käyttöä, mutta nykyverkon pitää myös olla järkevämpi, jotta se pystyy vastaamaan uudenlaiseen kysyntään. Infrastruktuurin pitää olla osa  palvelutasovaatimusta täyttämässä”, Hietanen selvittää.

Tulevaisuuden kysynnän väheneminen näkyy eniten jo nyt nuorten kaupunkilaisten liikkumistottumuksissa. He eivät perusta liikkumistaan omaan autoon, se ei ole enää välttämätön pakko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ajokorttien määrä laskee jo nyt, samoin Suomessa. Tukholmassa 18-20-vuotiaista enää vain yhdeksän prosenttia hankkii ajokortin.

Lue lisää perjantaina 3.10.2014 ilmestyvästä Rakennuslehdestä numero 30/2014.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “”Kaupunkien liikenneongelmia ei ratkaista rakentamalla lisää teitä””

  1. Ruuhkiahan ei Suomessa varsinaisesti ole, mutta maailmalta voi tällaisella kalastella hommia pienelle asiantuntijajoukolle. Toivottavasti kehittelyä ei kustanneta suomalaisilla veronmaksajilla. Joka tapauksessa on hölmöläisten hommaa käyttää aikansa ajelemiseen paikasta toiseen. Työpaikkojen ja asuntojen tulisi sijaita lähellä toisiaan, mieluiten samassa pisteessä eli kotitontilla.

    Teknologia ei pysty korjaamaan luonnotonta ympäristöä. Suunta on käännettävä kokonaan, jos haluamme kehittyä ihmisinä ja luovina olentoina. Kannattaa olla rehellinen. Suuret investoinnit kasvukeskuksiin eivät ole enää pitkään aikaan lisänneet työllisyyttä. Luovuus, ajattelukyky ja aika häviävät betonin ja asfaltin tuoksuisessa kaupunkiympäristössä. Emme tarvitse lisää liikettä, vaan pysähtymistä. Vasta sitten pystymme arvioimaan, kenen ajatuksia olemme toteuttamassa, mitä oikeasti tarvitsemme ja haluamme. Lama auttaa pysähtymään. Vähemmän on enemmän.

    Luterilainen käsitys työstä on pitkään hallinnut maailmankuvaamme ja lasten kasvatusta. Tämä vaatii päivittämistä. Investointien ja toimintojen keskittämistä ”kasvukeskuksiin” tulee hillitä. Kaupunkikonseptia ei kannata kopioida maaseudulle, vaan kehittää ihan uutta ajattelua. Se ei vaadi paljoa teknologiaa, vaan oivalluksia, rehellisyyttä ja nöyryyttä. Tyhjiin jääville kaupunkikeskustoille keksitään kyllä jotakin käyttöä. Onnea matkalle!

Jätä kommentti