Kokeile kuukausi maksutta

Materiaalitutkimuksesta nousee vientituote

Satakunnan ammattikorkeakoulun vuonna 2012 alkaneessa Hygtech-projektissa on tutkittu vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä erilaisten kosketuspintojen bakteeripitoisuuksia. Tarkoituksena on ollut löytää keinoja tautien leviämisen estämiseksi sekä luoda perustaa uudelle antibakteerisiin tuotteisiin perustuvalle liiketoiminnalle. Isku, Abloy, Oras ja Merivaara tarjoavat yhdessä antibakteerista tuotekokonaisuutta.

Iskun Hygiene-konseptin mukaisiin tuotteisiin kuuluu kuparilla ja hopealla antibakteerisiksi pinnoitettuja kalusteita.

Projektissa tutkittiin erilaisia hanoja, poresuuttimia ja verkostomateriaalin vaikutusta veden laatuun sekä kupari- ja messinkipintojen sekä hopeaioneja sisältävien Active-pintojen vaikutusta mikrobikantaan. Ilmanvaihtotutkimuksessa haluttiin selvittää erityyppisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmissä viihtyvien bakteerien nykytilanne käyttämällä mikrobien DNA-analyyseihin perustuvaa qPCR-menetelmää.

Tutkimuskohteina olivat raumalainen toimistokiinteistö, kankaanpääläinen päiväkoti ja yli 50-vuotias omakotitalo Eurajoelta.

Pintamateriaalilla on väliä

Tulosten mukaan kuparista tai kupariseoksesta valmistetuilla pinnoilla oli vähemmän mikrobeja kuin verrokkipinnoilla. Hygtech-raportissa todetaan, että umpikuparisissa tuotteissa antimikrobiset ominaisuudet ovat luonnostaan, mutta jos esimerkiksi hopeaa käytetään vain pinnoitteena, se saattaa kulua ajan myötä pois.

Myös kosketusvapaa hana voi parantaa hygieniaa, jos hanaa käytetään oikein. Hygtech-päiväkodista insinöörityönsä Satakunnan ammattikorkeakouluun tehnyt Silja-Maria Pukaralammi huomasi, että päiväkodissa oli aluksi ongelmia kosketusvapaiden hanojen kanssa: hauska tuote sai lapset leikkimään hanalla ja itse käsienpesu unohtui. Pukaralammin mukaan kupari- ja messinkituotteiden ulkonäkö jakoi käyttäjien mielipiteitä.

Sisäilmatutkimuksissa ei havaittu suuria eroja sisäilman kokonaisbakteeripitoisuuksissa eri pilottikohteissa. Saatuja sisäilmatuloksia on tarkoitus käyttää ilmastointilaitteiden hygieenisien ratkaisujen kehittämisessä.

Hygtech-hankkeessa ovat olleet mukana Abloy, Aurubis Finland, Boliden Harjavalta, Cupori, Oras, Scandinavian Copper Development Association, Tampereen teollisuussähkö ja XerChem. Tutkimukseen on saatu myös Tekes-rahaa.

Tutkimuksesta liiketoiminnaksi

Hygtechin tuloksiin nojaten Isku, Abloy, Oras ja Merivaara kehittivät Hygiene-konseptin: yritysten tuotteista saa rakennettua antibakteerisen kokonaisuuden esimerkiksi julkisiin tiloihin, sairaaloihin, kouluihin ja lastentarhoihin.

Isku toimittaa kokonaisuuteen kuparilla ja hopealla antibakteeriseksi pinnoitetut kalusteet, Abloy hopeaa sisältävällä maalilla käsitellyt Active-sarjan painikkeet ja muut helat sekä oviautomatiikan. Merivaara vastaa sairaalasängyistä, joiden kaiteet ja pääty ovat hopea- ja kuparipinnoitettuja. Oraksen tuotteita ovat kosketusvapaat automaattiset hanat.

Yritykset ovat laskeneet, että Hygienellä on kymmenien miljoonien eurojen vientipotentiaali. Ratkaisua tarvitaan, kun taudit leviävät työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa, ja pelkästään Euroopassa saa sairaalainfektion vuosittain kolme miljoonaa ihmistä, joista WHO:n mukaan vuonna 2011 kuoli 37 000.

”Vaihtamalla keskeisimmät kosketuspinnat antibakteerisiksi voidaan bakteeripitoisuutta vähentää 80–100 prosenttia ja kosketuksen kautta tarttuvien infektioiden määrää 40–60 prosenttia”, Hygiene-kokonaisuutta kehittänyt tutkija, FT Kari Soljamo sanoo.

Abloyn Rakennushelat-liiketoimintayksikön johtaja Jaakko Meriläisen ja Oraksen Health & Care -yksikön tuotepäällikkö Lassi Lahden mukaan Hygiene kiinnostaa maailmalla.
”Hygienia-asiat nousevat esiin entistä useammin, ja terveysteknologialle on kasvavaa kysyntää. Suomessa ja ympäri Eurooppaa on lukuisia sairaalaprojekteja menossa, niin uudisrakennuksia kuin perusparannuskohteitakin”, Lahti sanoo.

”Abloy vie tuotteita yli 80 maahan. Lähi-itä on yksi painopistealue, jossa tiedetään olevan sairaala- ja kouluprojekteja”, Meriläinen toteaa.

Meriläisen ja Lahden mukaan Hygiene-yritykset markkinoivat ja myyvät omia tuotteitaan kokonaisuutta korostaen.

”Jokaisella yrityksellä on omat myyntikanavansa. Hygiene-konseptissa on kuitenkin tarkoitus tarjota kokonaisuutta, vaikka tuotteet kulkevatkin omia reittejään. Se paikka, missä nämä tuotteet kohtaavat, on suunnittelijan pöytä. Hygiene-konsepti on tässä vaiheessa enemmänkin markkinointiyhteistyötä”, Lahti sanoo.

”Yhteisesti olemme esillä erilaisissa messutapahtumissa. Ensi vuoden alussa olemme yhteisosastolla Dubaissa Arab Health -messuilla”, Meriäinen kertoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Materiaalitutkimuksesta nousee vientituote”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat