Valmiina juhlimaan itsenäisyyttä
Presidentinlinnan kaksivuotinen remontti on nyt valmis. Tänään itsenäisyyspäivänä valtionsali ja linnan muut tilat joutuvat tositestiin. Hiki ei pitäisi enää tulla, sillä ilmanvaihtoa on remontissa huomattavasti parannettu.

Presidentinlinna täytti Suomen itsenäistyessä suurin piirtein sata vuotta; alkuperäinen rakentaminen ajoittui vuosiin 1813–1820. Linnoitussuunnittelija Pehr Granstedtin piirtämä rakennus oli vuoteen 1837 asti kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin hallussa asuntona sekä liike- ja varastotiloina. Kun tämä myi talonsa keisarikunnalle, talo virtaviivaistettiin keisarisuuriruhtinaan asunnoksi kelpaavaan kuntoon. Nämä muutostyöt valmistuivat vuonna 1843, jolloin linnaan varustettiin muun muassa tanssi- ja ruokasalilla sekä tiloilla ortodoksisille kirkonmenoille.
Vuoden 1863 valtiopäivien avajaisia varten tanssisali muutettiin Valtiosaliksi, jonne sijoitettiin keisarin valtaistuin. Kolmetoista vuotta myöhemmin järjestettyä Helsingin teollisuusnäyttelyä varten linnaa korjattiin ja sinne tehtiin uusia taidehankintoja. Talossa tuolloin vieraillut keisarillinen seurue oli niin suuri, ettei se mahtunut asumaan saman katon alle. Tämä toimi kimmokkeena laajennushankkeelle, joka kuitenkin käynnistyi vasta vuonna 1906 arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnitelmien mukaan.
Ensimmäisen maailmansodan aikana talo toimi sotasairaalana, Venäjän vallankumouksen aikana sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan komitean päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana taloon majoittuivat saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten joukkojen esikunnat. Sisällissodan jälkeen talossa toimi itsenäisen Suomen ulkoasiainministeriö, kunnes rakennus vuonna 1921 ehostettiin Presidentinlinnaksi. 1970-luvun alussa talo entisöitiin arkkitehti Sirkka Tarumaan suunnitelmilla, jotka korostivat talon pietarilaista empiretyyliä, talon historiallisista tyylisuunnista painokkainta.
1970-luvulla kunnostettiin ja ajanmukaistettiin talotekniikkaa. Tuolloinen remontti oli tähänastisista toiseksi laajin ja ensimmäinen kunnostustyö, jonka aikana itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestettiin muualla. Nyt valmistunut remontti on remonteista laajin. Sen aikataulu oli puristettu niin tiukaksi, että itsenäisyyden juhlijat selvisivät nytkin yhdellä evakkovuodella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Valmiina juhlimaan itsenäisyyttä”