Rakli varoittaa ylimitoitetuista nollaenergiatavoitteista

Rakennuttajia ja ammattimaisia kiinteistönomistajia edustavan Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikaisen mielestä Finzeb-ryhmän esittämät lähes nollaenergiarakentamisen tavoitteet ovat ylikireät. Jos taloihin tuodaan paljon uutta, kokeilematonta talotekniikkaa, pitää ainakin takuuaikojen olla huomattavasti nykyistä pidemmät.

”Mielestäni on huomattavasti fiksumpaa asettaa realistiset tavoitteet kuin aiheuttaa yliviritettyjen vaatimusten seurauksena asiaan liittyvien riskien laukeaminen. Tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, mikäli rimaa korotetaan ennen kuin edellinen korkeus pystytään ylittämään puhtaasti”, Laurikainen kirjoittaa Rakennuslehden Näkökulma-kirjoituksessa.

Takuuaika pidemmäksi

”Investoinnista päätettäessä on tärkeää voida varmistua siitä, että rakennus toimii valmistuttuaan suunnitellusti ja energiatehokkuustavoitteet saavuttaen. RAKLIn jäsenten kokemukset valitettavasti osoittavat, että yhä teknistyvien kiinteistöjen käyttöönottovaiheet pitenevät. Voidaan tarvita parikin vuotta säätämistä ennen kuin kaikki toimii niin kuin pitää – jos kaikilta osin silloinkaan. Tämä herättää mielessäni kysymyksen, suunnittelemmeko teknisesti liian monimutkaisia ratkaisuja. Ja toisaalta edellä kuvattu pistää väkisinkin epäilemään sitä, ettei nykyinen takuuaika ole riittävä. Yhteistyötä ja vastuunkantoa tarvitaan hankkeen osapuolten välillä vielä pitkään kohteen valmistumisen jälkeenkin.

Liian tiukat vaatimukset johtavat ongelmiin

Toimistorakennuksiin 40 prosentin energiankiristys

Rakennusteollisuuden, Talotekniikkateollisuuden ja ympäristöministeriön FinZEB-hanke ehdottaa Suomen lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksiksi 47 prosentin vähennystä ostoenergiankulutukseen (energiamuotokertoimilla painotettu E-luku) toimistorakennuksissa. Liikerakennuksissa kiristys olisi 40 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 11 prosenttia. Pientaloissa kiristys riippuu hyvin paljon talon koosta ja on tiukin, yli 20 prosenttia, yli 170 neliöisille taloille. Kiristys toteutettaisin pääosin uusinta talotekniikkaa käyttämällä ja myös paremmilla ikkunoilla ja paremmalla tiiviydellä. Eristemääriä ei esitetä lisättäväksi. Lähes nollaenergiavaatimukset tulevat lausunnolle 2016 ja niitä sovelletaan vuonna 2018.


Alalle on jo kertynyt paljon kokemusta energiatehokkaasta ja myös lähes nollaenergiarakentamisesta – sekä onnistumisista että epäonnistumisista. Tämän tietopohjan hyödyntäminen ja tunnistettujen riskien huomioon ottaminen on nyt lainsäädännön valmisteluvaiheessa välttämätöntä. On erittäin tärkeää välttyä liian tiukoilta E-lukutavoitteilta, jotka pahimmillaan johtavat yli-investointeihin, huonosti toimiviin ratkaisuihin ja sisäilmaongelmiin. Meidän pitää löytää monistettavia ja virheettömästi rakennettavissa olevia ratkaisuja, jotka toimivat myös käytännössä.

Kiinteistönomistajien investointipäätökset syntyvät tuotto-riski -arvioiden pohjalta ja toivon, etteivät nämä osoittaudu energiatehokkaan rakentamisen osalta mahdottomiksi. Ratkaisevaa on, muuttuuko laskennallinen energiansäästö todella toteutuneeksi elinkaaren aikana ja onko erilaiseen välineistöön investointi loppupeleissä kannattavaa.”

Lue koko kirjoitus Rakennuslehden blogista. Blogeissa on myös rakennusfysiikan professori Juha Vinhan kirjoitus, jossa hän arvostelee Finzeb-ehdotusta erityisesti kosteusriskien kannalta ja ehdottaa ympäristöministeriötä ottamaan mallia Ruotsista, joka on ilmastollisesti meitä lähin vertailumaa. Siellä ollaan paljon maltillisempia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakli varoittaa ylimitoitetuista nollaenergiatavoitteista”

  1. Raklin ja yleensä rakennusalan herääminen kesti tulkinnan tiukkuudesta riippuen 6-3 vuotta. Mutta parempi edes nyt. Ympäristöministeriö on viime vuosikymmenten aikana miehitetty ympäristöuskoa tunnustavilla henkilöillä. Poliitikot eivät omista lähtokohdistaan johtuen pysty muuttamaan vääränlaisen valmistelun kierrettä. Kestävä kehitys ansaitsee hyotyjen ja haittojen kokonaistarkastelun ja nyt tähän ei kyetä.

  2. Kritiikkiä ja palautetta sataa, mutta ympäristöministeriö jatkaa säännöstehtailuaan. Vapaavuori edellisen hallituksen asuntoministerinä paalutti tiekartan ja rakennusalaa on viime vuodet viety energiatehokkuuden nimissä kuin pässiä narussa kohti ongelmien oravanpyörää – ”karavaani kulkee ja koirat haukkuvat”.

    Tulee asettaa kriittiseen tarkasteluun, mitä meille tänne pohjan perukoille EU:sta suolletaan ja miten EU-tavoitteita ja -direktiivejä sovelletaan Suomen ilmasto-olosuhteissa – tarvitaan malttia. Energiatehokkuuden, kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden…kymmenen vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät muutostahdissa mukana ja ehditään varmistua uusien ratkaisujen toimivuudesta.

    Rakennusfysikaaliset tosiasiat ja Suomen ilmasto-olosuhteet on hyväksyttävä. Lämmitystä tarvitaan asumisviihtyisyyden ja rakenteiden kuivana pitämiseen. Nykyisin vaadittavalla tolkuttomalla lämmöneristämisellä rakennuksen energiatehokkuus paranee vain marginaalisesti ja energiansäästö hukkuu jäähdytykseen. Ihmisten käyttäytymisellä on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Kiinteistönhuolto tuskin pysyy perässä, jos jokainen rakennus pakataan täyteen talotekniikkaa ja se on samalla vielä energiantuotantolaitos.

    Kokonaisuuden hallinta ja materiaalitehokkuus on unohtunut energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen nimiin melskatessa. Maailmanlaajuinen ympäristön- ja ilmastonmuutos juontuu pitkälti väestönkasvusta ja kaikkinaisen inhimillisen toiminnan lisääntymisestä maapallolla, mihin ei yksin Euroopan saati sitten Suomen toimin paljon pystytä vaikuttamaan.

    Mitään järkeä ei ole siis pyrkiä Suomen ilmasto-olosuhteissa kulkemaan kohti riskialtista rakentamista ja lisätä erilaisten hilavitkuttimien määrää rakennuksissa. Energiantuotanto ja -jakelu sekä säästeliäs energiankäyttö on otettava vahvemmin tarkasteluun samoin kuin koko yhdyskuntarakenne. Panos ja tuotos on pidettävä aina mielessä samoin ihmisten käyttäytyminen. Arkista elinympäristöämme täyttävät kiihtyvällä vauhdilla energiaa käyttävät ja lämpöä tuottavat laitteet ja härvelit.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi