Kostaman mukaan on selvää, että jos kaukolämmön kilpailukyky romutetaan lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä, vaikeutuu myös uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen lämmityksessä merkittävästi.
Hallituksen halu vähentää Suomen energiantuotannon päästöjä hiilidioksidiveroa kiristämällä ei ole Kostaman mielestä kustannustehokasta. ”Hallituksen esityksen yhteydessä ei ole huomioitu, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on päästökaupan piirissä”, Kostama sanoo.
”Päästökauppasektorin päästöt vähenevät joka tapauksessa sille asetetun tavoitteen mukaan, minkä vuoksi tällainen päällekkäinen vero-ohjaus on tehotonta.”
Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto: joka toisen suomalaisen asunto lämpiää kaukolämmöllä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa oli jo 31 prosenttia vuonna 2014.
Lakimuutoksella olisi vaikutusta myös maakaasun käyttöön
Kostaman mukaan metsäenergiamarkkinoiden kehityksen sekä aurinkolämmön ja geotermisen lämmön teknologisen kehityksen myötä uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa voi nousta jopa yli puoleen 2020-luvulla. Jos kaukolämmön kilpailukyky ennenaikaisesti romutetaan poliittisilla päätöksillä, vaikeutuu myös tehokas uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto merkittävästi.
Esitetty lakimuutos vaikuttaa suorasti maakaasun käyttöön ja välillisesti bioenergian käyttöön sekä bioenergiaan perustuvien energian tuotantoinvestointien syntymiseen. Kostama huomauttaa, että Suomi ja EU investoivat voimakkaasti maakaasun saannin varmistamiseen ja tuontimahdollisuuksien monipuolistamiseen. Samaan aikaan hallitus esittää energian tuotantoon käytettävälle maakaasulle merkittäviä verojen korotuksia, jotka vaarantavat sen käytön.
”Maakaasu on tärkeä polttoaine ja infrastruktuurista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää siirryttäessä hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Samaa maakaasuinfrastruktuuria voidaan hyödyntää myös vähitellen lisääntyvän biokaasutuotannon jakeluun”, Kostama toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Energiateollisuus: Hiilidioksidiveron kiristys ei ole kustannustehokasta”
Viimeistään tässä taloustilanteessa tarvitaan rohkeutta ottaa Suomen kilpailukyvyn kannalta uusi asenne yleiseen hiilijalanjäki -mantraan. Me olemme jo Terran mallimaita ja tämän touhun pitäisi olla mittakaavassa muuhun tekemiseen.