VATT: korjausrakentaminen on kannattavaa koko kansantaloudelle

Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta, ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle, käy ilmi VATT:n julkaisusta.

Korjausrakentamisella voidaan osaltaan vähentää energian kulutusta, ja se on myös kannattavaa koko kansantaloudelle, käy ilmi VATT:n julkaisusta.

Nyt julkaistu EU:n energiatehokkuusdirektiivin taloudellisia vaikutuksia koskeva tutkimus perustuu sekä kiinteistöalan energiankäyttöä kuvaavaan VTT:n Rema-malliin että VATT:n aluetason yleisen tasapainon Verm-malliin. Mallilaskelmien perusteella uusilla määräyksillä on lievä talouskasvua voimistava vaikutus bruttokansantuotteen kasvaessa 0,2 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Talouskasvu tasaa jonkin verran alueellisia eroja, sillä siitä hyötyvät erityisesti ne alueet, jotka tuottavat rakennusteollisuuden panoksia. Myös energiankäyttö vähenee rakentamissektorilla tavoitellusti. Koko kansantalouden tasolla myös päästöt vähenevät.

Rakennuksiin on sitoutunut huomattavan suuri osuus koko kansantalouden pääomakannasta. Sen kehityksellä ja ylläpidon kustannuksilla on suuri kansantaloudellinen merkitys sekä rakennuskannan tuottamien asumispalveluiden että yhteiskunnan varallisuuden kehittymisen kannalta. VATT:n tutkimuksen mukaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat nykyisellä tasollaan kustannustehokas tapa vähentää energian käyttöä. Vaikka uusien rakennusmääräysten noudattaminen aiheuttaa rakentamisessa ylimääräisiä kustannuksia, investointiaktiivisuuden nousu riittää kompensoimaan tämän menetyksen.

”Energiatehokkuusparannuksia tulee tarkastella yhtenä energia- ja ilmastopolitiikan keinoista. Tutkimuksemme perusteella se on kustannustehokas tapa vähentää energian kulutusta”, yksikönjohtaja Juha Honkatukia VATT:sta kertoo.

”Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Helpointa ja kustannustehokkainta energiatehokkuuden parantaminen on yhdistää muuhun korjaamiseen, eli silloin kun rakenne on joka tapauksessa uusittava”, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä sanoo.

”Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että rakennusten energiansäästö on kannattavaa myös koko kansantaloudelle, vaikka sen hyödyt ja kustannukset jakautuvatkin alueellisesti epätasaisesti”, rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä toteaa.

Koko niin sanotun korjausvajeen kurominen kiinni on laskelmien perusteella ongelmallinen ja ylimitoitettu toimi. Se aikaistaa korjausinvestointeja, mikä johtaa epäoptimaaliseen investointiuraan. Investointien taso laskeekin korjausjakson jälkeen selvästi perusuraa alhaisemmalle tasolle. Korjausjakson aikana kerrytetyt resurssit joutuvat vajaakäyttöön, mikä hidastaa talouskasvua.

Ympäristöministeriö toteutti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen kanssa uudenlaisen, teknistaloudellisen ja aluetaloudellisen lähestymistavan yhdistävän tutkimushankkeen. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää uusi menetelmä rakennuskantaan tehtävien korjausinvestointien kustannustehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden arvioimiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää energian loppukäyttöä 310 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Energiankäytön vähennystarve on 20 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Käytön vähentämisellä pystyttäisiin täyttämään EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet. Suorimmin tavoite koskee rakentamissektoria, joka vuonna 2012 voimaan astuneiden määräysten perusteella toteuttaa aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.

VATT:n tutkimus löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “VATT: korjausrakentaminen on kannattavaa koko kansantaloudelle”

Jätä kommentti