Osa miljardien tuista huijariyrittäjille lainsäädännön puutteiden takia

Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan verorahoja valuu vilunkiyrittäjille, kun viranomaiset eivät saa julkiset velvoitteensa laiminlyöneen yrityksen lähipiiristä tietoja tai eivät voi käyttää niitä päätöksen perusteina.

Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan verorahoja valuu vilunkiyrittäjille, kun viranomaiset eivät saa julkiset velvoitteensa laiminlyöneen yrityksen lähipiiristä tietoja tai eivät voi käyttää niitä päätöksen perusteina.

Tieto taustoista olisi tärkeää, sillä velat seuraavat yrittäjää.

Viranomaiset arvioivat yritysten luotettavuutta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä esimerkiksi myöntäessään erilaisia yritystukia, valtionavustuksia tai tehdessään julkisia hankintoja.

Esimerkiksi julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain yli 30 miljardia euroa verovaroja.

Yhteiskunnan kannalta olisi välttämätöntä, että varat ohjautuvat velvoitteensa ja yhteiskuntavastuunsa hoitaville yrityksille. Jos yrityksen liiketoiminta on hajautettu useaan eri yhtiöön, onnistunut viranomaisharkinta edellyttäisi, että viranomaisilla olisi oikeus saada tietoja yritysten ja niiden lähipiirien toiminnasta. Yritysten korkea rypästymisaste on osoittautunut yhdeksiharmaan talouden riskitekijäksi.

Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut yritysten lähipiirin kytkentöjen vaikutusta yritysten luotettavuuteen ja toimintaedellytyksiin. Selvitysten perusteella taustahenkilöiden aiemmat häiriöt vaikuttavat yritysten luotettavuuteen ja toimintaedellytyksiin negatiivisesti.

”Lähipiirin verovelka ja konkurssit nostavat huomattavasti sidosyritysten riskiä verovelkaantua ja joutua konkurssimenettelyyn. Eli velat seuraavat yrittäjää”, selvityksessä todetaan.

Selvitysyksikkö on havainnut lainsäädäntöä kartoittaessaan, että muun muassa tukia myöntävien viranomaisten yritysten lähipiiriä koskevassa tiedonsaannissa on edelleen puutteita.

Lisäksi tiedonsaantioikeuksistakaan ei ole apua, jos jos riittämättömän lainsäädännön takia viranomaiset eivät voi perustaa päätöstään tietoihin esimerkiksi yrityksen lähipiiristä ja siihen kytkeytyvän tahon julkisoikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnistä.

Selvitysyksikön mukaan julkisen rahoituksen myöntämistä koskeva lainsäädäntö ei tällä hetkellä säädä yksiselitteisesti, että julkista tukea tukea tai rahoitusta myöntävä viranomainen voisi perustaa harkintansa muun ohella yrityksen tai sen lähipiirin julkisten velvoitteiden hoitamiseen. Esimerkiksi valtionavustuslaissa ei ole säännöksiä, joiden mukaan avustus voitaisiin jättää myöntämättä, jos hakija ei ole huolehtinut veroistaan ja muista julkisoikeudellisista maksuistaan.

Laiminlyönnit ei estä yritystukien myöntämistä

Vastaava tilanne on yritystukien osalta. Niitä säätelevässä laissa ei ole nimenomaisesti todettu, että että yritystuen myöntämisen edellytyksenä olisi hakijan verojen ja muiden julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitaminen.

Selvityksen mukaan onkin tarve täsmentää päätöksentekoprosesseja ja lainsäädäntöä siten, että viranomaiset voivat ottaa päätöstensä perusteissa huomioon yritysten lisäksi myös siihen kytkeytyvien läheisten tahojen julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamisen.

Viranomaisten tiedonsaantioikeus pitäisi laajentaa kattamaan myös tiedot yritysten lähipiiristä ja niiden julkisoikeudellisten velvoitteiden hoidosta myös salassa pidettävien viranomaistietojen osalta.

Selvitysyksikön mukaan EU-lainsäädännön edellyttämä viranomaisvalvonta edellyttää nykyistä laajempia tiedonsaantioikeuksia, jotta viranomaiset voisivat hoitaa valvontatehtäväänsä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Osa miljardien tuista huijariyrittäjille lainsäädännön puutteiden takia”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi