”Enää ei voi sanoa, että sekoittamispolitiikka toimii hyvin”, kaupunkitutkimuksen uaranuurtaja Kortteinen arvioi kohtuuhintaista asumista edistävän Kovan seminaarissa.
Kortteisen mukaan Suomessakin on pystytty osoittamaan, että kurjistunut alue vaikuttaa työttömään myöhempää työuraa heikentävästi.
Tutkimus koski lamavuonna 1995 pääkaupunkiseudulla työttöminä olleiden ansioiden kehitystä vuosina 1996-2000 (Kauppinen, Timo M. & Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara). Analyysi perustuu siihen, että Tilastokeskuksen aluetietokanta on yhdistetty laajaan, väestötilastoista poimittuun seuranta-aineistoon (N = 118 482).
Asuinalueiden lama-aikaisilla oloilla on selitetty monitasomallintamisen avulla yksilöiden myöhempää (tuloilla mitattua) työmarkkinamenestystä.
Korkean työttömyysasteen alueen työttömät pärjäävät työmarkkinoilla tuloilla mitattuna muita alueita heikommin, kun kaikki yksilölliset, työmarkkinamenestykseen vaikuttavat seikat vakioidaan. Rajapyykki on alueen 13 prosentin työttömyysaste. Kun tämä raja ylittyy, alue vaikuttaa selkeän huonontavasti työttömän työelämään.
”Tämän kovempaa ja luotettavampaa empiiristä perustaa sosiaalitutkimuksessa tuskin voi rakentaa”, Kortteinen toteaa.
Kortteisen tulkinnan mukaan korkean työttömyyden alueilla työttömät hakeutuvat toistensa seuraan. Tästä syntyy niin sanottujen kadunkulmien yhteisöjä. Nämä vaikuttavat haitallisesti sekä huono-osaisten terveyteen että heidän myöhempään työmarkkinamenestykseensä.
”Tästä syntyy huono-osaisuutta, joka on aiempaa syvempää ja vaikeammin hoidettavissa.”
Huono-osaisuus kasautuu
Noin 10 000 henkilöä koskeneen kyselytutkimuksen mukaan vaikutusyhteys kulkee ainakin raskaan juomisen, tupakanpolton ja huonon terveyskäyttäytymisen kautta.
Kortteinen viittaa pääkaupunkiseudun kehitystä koskevaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan alueiden kehitystä pienten alueruutujen kautta vuosina 1990, 2000 ja 2010. Alueruudut jaoteltiin sen mukaan, miten ne sijoittuvat vastaavien joukossa tulojen, koulutuksen ja työllisyyden osalta. Tarkastelu koski niitä, jotka ovat alimmassa viidenneksessä yhtä aikaa kaikkien näiden tekijöiden osalta.
Alueelliset erot kasvavat seudulla kolme kertaa nopeammin kuin väestön sisällä keskimäärin. Vuosina 1990-2010 kasautuneesti huono-osaisten naapurustojen esiintyvyys on yli kolminkertaistunut.
87 prosenttia kasautuneesti huono-osaisista naapurustoista sijaitsee Helsingissä Itäisellä Suuralueella, jonka väestöstä 41 prosenttia asuu tällaisella pienalueella.
”Kaikesta ehkäisevästä politiikasta huolimatta Hgin seudun kehitys noudattaa jälkijättöisesti mutta ripeästi kansainvälisesti tuttua mallia”, Kortteinen toteaa.
Helsingin seudun tarkastelu antaa Kortteisen mukaan kansallisesta tilanteesta liian hyvän kuvan. Metropoliseudun reuna-alueet eivät päässeet 1994 käynnistyneeseen nousuun mukaan vaan jämähtivät tasolle, jolle laman oloissa putosivat.
”Säästötoimet puuttellisesti laadittuja”
Vaikka tutkimusta tarvitaan vielä lisää, Kortteinen olisi hyvin varovainen hallituksen kaavailemien Ara-asuntojen tulorajojen ja asumisen määraikaistamisen suhteen. Toistaiseksi kertyneen näytön mukaan huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen on kasvualusta rakenteelliselle työttömyydelle.
”Kaikki sellaiset säästötoimet, jotka eivät ota tästä koituneita lisäkustannuksia lukuun, ovat puutteellisesti ja harhaanjohtavasti laadittuja. Emme juuri nyt tarvitse sellaisia erityisiä toimia, jotka kasvattavat rakenteellista työttömyyttä”, Kortteinen arvioi.
”Hyvätuloiset pois Ara-asunnoista”
Kovan seminaarissa mukana ollut valtiovarainministeriön finanssineuvos Mika Kuismanen kiisti jyrkästi Kortteisen esittämän syy-seuraussuhteen alueen vaikutuksesta henkilön työuraan.
Kuismasen mukaan verovaroilla ei pidä subventoida hyvätuloisia henkilöitä. Hänen mukaansa pitää miettiä, tarvitaanko Ara-asuntoja ylipäätään lisää, jos nykyiset asunnot kohdennetaan nykyistä paremmin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Synkkä tutkimustulos eriarvoisuuden lisääntymisestä lähiöissä”
Kuinka paljon hyvätuloisia mahtaa olla näissä Itä-Helsingin huono-osaisten keskittymissä? Tuskinpa kovin montaa miljönääriä siellä majailee. Jos pakolaisaalto iskee Helsinkiin, kaikki lähivuosina vapautuvat ARA-asunnot pitäisi antaa pakolaisille, sitäkö VM haluaa? Tiivistyykö huono-osaisuus entisestään?
Helsingin kaupungin asunnot Oy omistaa noin 47 000 ARA-vuokra-asuntoa (Hekan kotisivu). Toimittaja Marja Salmela pääkirjoitussivulla väittää, että 10 000 Hekan vuokralaista on hyvätuloisia. Uskomaton tutkimustulos!
Tilastolukemaa pitäisi avata: 10 000 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa hyvätuloista vai satunnaisissa hyväpalkkaisissa projekteissa työskenteleviä? Miten moni on jo hakenut pankkilainaa ja varautuu muuttamaan omaan? Onko mukana määräaikaisessa vuokrasuhteessa olevia, jotka odottavat omakotitalon / asunto-osakeyhtiön valmistumista?
Ymmärtääkseni sosiaalisen vuokra-asumisen status on niin matala, että pidän aikuisten satuna 10 000 hyvätuloista sosiaalisissa vuokra-asunnoissa.
Eikä hyvätuloset lähiöissä asu vaan muuttavat lähiöissä pois.hyviltä alueilta eivät muuta.sinne tulorajat