Helsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Asukkaat saavat siis alemman vuokran muodossa kaupungilta tulonsiirron.
Suomen Pankin ja VATT:n tutkijoiden Essi Eerolan ja Tuukka Saarimaan tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuren tuen kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat helsinkiläiset kotitaloudet saavat vuokrasäästön muodossa ja millaisille kotitalouksille tuki jakautuu. Tuen suuruus arvioitiin vertailemalla kaupungin vuokra-asuntojen vuokria sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaisiin vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin.
Tulonsiirto on vuokralla asuvaa kotitaloutta kohden keskimäärin 4 500 euroa vuodessa. Merkittävä osa tulonsiirrosta menee hyvätuloisille kotitalouksille.
Kaupungin asunnoissa asuvien saama vuokrasäästö on yhteensä 150 miljoonaa euroa vuodessa, tutkimus kertoo.
150 miljoonan euron tulonsiirto on samaa suuruusluokkaa kuin helsinkiläisille maksettavien valtion yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen kokonaismäärä.
Tutkimuksessa havaittiin, että asumistuki kohdentuu paljon selvemmin pienituloisille kotitalouksille kuin kaupungin vuokra-asuntoihin liittyvä vuokrasäästö. Kokonaisuutena 66 prosenttia asumistuesta, mutta vain 34 prosenttia vuokrasäästöstä kohdistui alimpaan tuloviidennekseen.
Tutkimuksen mukaan 22 prosenttia vuokrasäästöstä meni suurituloisimmalle puoliskolle kotitalouksista.
Ei estä eriytymiskehitystä
Kaupungin asuntoja pidetään tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä. Vuokra-asuntojen kautta jaettavan tuen kohdentamista myös hyvätuloisille voidaan perustella sosiaalisen sekoittamisen politiikalla eli halulla ehkäistä köyhien kotitalouksien kasautumista tietyille asuinalueille ja rakennuksiin.
Tästä syystä tutkimuksessa vertailtiin pienituloisten kaupungin vuokralaisten ja pienituloisten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien naapurustoja ja rakennuksia.
Vertailun tulos oli, että pienituloiset kaupungin vuokralaiset asuvat naapurustoissa ja rakennuksissa, joissa asukkaiden tulotaso on selvästi alempi ja joissa asuu vähemmän korkeasti koulutettuja.
Tuen kanavoiminen hyvätuloisille ei siis näyttäisi ainakaan nykymuodossaan olevan tehokas tapa ehkäistä asuinalueiden tai rakennusten eriytymistä.
Tutkimustulos eroaa selvästi kaupunkisosiologian professori Matti Kortteisen ja kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran tutkimuksista. Lue juttu heidän näkemyksistään.
Eerolan ja Saarimaan tutkimuksessa kaupungin asuntojen vuokrasäästö arvioitiin käyttämällä asuntokohtaisia tietoja asuntojen vuokrista, ominaisuuksista ja sijainnista. Asuntotiedot yhdistettiin Tilastokeskuksessa kotitalouksien rekisteriaineistoon.
Aineisto koostui 15 prosentin satunnaisotoksesta helsinkiläisistä kotitalouksista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 20 kertaa
20 vastausta artikkeliin “Kaupungin vuokralaisen vuosihyöty 4500 €, moni hyvätuloinen saajana”
Vai tulonsiirto. Jos kyseessä olisi oikea tulonsiirto tuo pitäisi laskea siitä paljonko nuo vuokratalot tuottavat tappiota, ei oletetusta vuokratulosta. Yksityisellä on varmasti korkeammat vuokrat, mutta onko asuntojen taso sama?
Eikös ne korkeat vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ole tulonsiirtoa asukkailta omistajille. On se kumma kun kaikkea ”halpaa” pitää korottaa mutta kallista ei voi laskea.
Tarkoittaa vain, että pääkaupunkiseudun asuntotilanne on p&¤#eestä.
Tuloraja on ehdottoman hyvä asia.
miten voi perustella, että lähes 10000e/kk tienannut Arhinmäki(nyt ainakin 6000e/kk), saa asua tuetussa vuokra-asunnossa.
Tässä maassa on yli 300k ulosoton asiakasta, 500k työtöntä, opiskelijat ja takuueläkeläiset.
Tottakai hyvätuloinen haluaa asua myös halvalla. Mutta miksi valtio sallii sen?
Arhinmäki kylläkin hankki ARA-rahoitteisen osaomistusasunnon silloin kun hän puolisonsa kanssa mahtui tulorajoihin. Sittemmin lunasti asunnon itselleen, niinkuin yleensä on tapana. Tällaiseen menettelyyn ei ole tarkoitus ymmärtääkseni edelleenkään puuttua, vaan tulorajoihin mahtuminen tarkistettaisiin vain asuntoa vaihtaessa. Siis jos olen oikein ymmärtänyt.
Tuommoisia kirjoituksia syntyy, kun ei ymmärrä valtion asuntotuotantotuen järjestelmästä mitään. Eikä mitään tahoa kiinnosta kertoa kansalaisille selkokielellä järjestelmän asiallisista ja hyvistä puolista.
Eipä silti, ei Arhinmäki myöskään kaikkea ymmässä, jos on oikeasti väittänyt, että valtion tuella tuotettu osaomistusasunto muuttuu 20 vuodessa Hitas-asunnoksi. Ei muutu.
Hitas on vain ja ainoastaan Helsingin kaupungin oma järjestelmä. Siinä asunnon ostaja ei saa kauppahinnan maksamiseen tukea kaupungilta eikä valtiolta. Helsingin kaupunki on muutoin pyrkinyt järjestämään Hitas-tuotannon muuta tuotantoa edullisemmaksi – esim. tontinvuokran ym. osalta.
Tulorajojen poistaminen kasvukeskuksista oli täydellistä tietämättömyyttä ja typeryyttä. Hyvin voisi ottaa tulorajat takaisin ja nimenomaan kasvukeskuksiin. Kuolevilla paikkakunnilla ei niistä ole hyötyä jos ei haittaakaan.
Silti vastustan jo asukkaiksi hyväksyttyjen tulorajojen tarkistuksia ja häätöjä vuokralaisen toimeentulon kohenemisen perusteella. Sopisiko sellainen huoneenvuokralain ja /tai ara-lakien muutos perustuslain henkeen ja kirjaimeen? Toki köyhyydestä ihmistä rangaistaan, mutta onko oikein rangaista esim. hyväpalkkaisen määräaikaisen projektin vastaanottamisesta ts. pyrkimyksestä kohtentaa toimeentuloaan? Se joka saa vakinaisen hyvätuloisen paikan luonnollisesti häipyy vuokratalosta oitis, jos on yhtään taloudesta tajua.
Pariskunta Eerola & Saarimaa vahvistettuna Määtällä ovat sekä teksteissä että muissa ulostuloisaan valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta tuoneet niin outoja ajatuksia ja ideoita esille, että en heidän tutkimukseensa lukematta luota.
Määtälle, Eerolalle & Saarimaalle markkinavuokra on Jumalan sana johon he lakisääteistä omakustannusperusteista vuokraa vertaavat. Monille meistä muista markkinavuokra muotoutuu keskiarvona vuokranantajien hihasta vedettynä. Sillä jokainen vuokranantaja kiskoo lompakkonsa niin pullolleen kuin vain nälkään tappamatta saa vuokralaisesta irti.
Miksi joku siis maksaa enemmän vuokraa kuin mitä ”sen kuuluisi maksaa”? En tajua ollenkaan. Joku viisas voisi valaista mua asiassa.
Ilmeisesti asunnon sijanti tai jokin muu syy arvotetaan niin arvokkaaksi, että korkea vuokra koetaan sen arvoiseksi. Vaihtoehtonahan on aina muuttaa halvempaan paikkaan, kuten esim. Kerava tai Mäntsälä.
Tutkimus ei lehtijuttujen perusteella täyttäne edes nollatutkimuksen kriteereitä. Niin omituisia ovat siinä käytetyt peruskäsitteet. Aravuokrat ovat omakustannusperusteisia, siis kaikki ”oikeat kustannukset” sisältäviä. Markkinavuokrien taso ei ole mikään mittari oikealle vuokralle eikä yhteiskunnan tuen määrittelylle ja mittaamiselle. Voidaankin sanoa, että kovanrahanvuokra-asuntojen asukkaat maksavat tavallaan liikaa. Näistä liikarahoista menee voittoina SATOn tapauksessa pian noin 75 % ulkomaille. Siinä samalla menee asukkaiden saama asumistuki. Toisen suuren ex-yleishyödyllisen VVOn vastaavat voitot menevät suurelta osin ammattiyhdistysliikkelle.
Hyvä kirjoitus! Ja tuosta ara-vuokrakiinteistöjen omistuksen luisumisesta ulkomaille sanon, että ulkomaiset omistajat eivät välitä ulostekikkareen vertaa Suomessa sijaitsevien vuokratalojen kunnosta. Esimerkkinä Siilinjärvellä kerrostalo, joka oli aravalainoista vapautumisen jälkeen myyty ulkomaalaiselle rouvalle. Rouva otti vastaan vuokralaisten / sosiaalitoimen maksamat vuokrat, mutta jätti sähkö- ja vesilaskut maksamatta, vuosikorjaukset ym. tekemättä.
Osaatteko arvata, mitä siitä seurasi?
Ja siitä, että jossain Malmössä ulkomaalaisten omistamiin vuokrataloihin on pesiytynyt rikollisjengejä. Kun ei kenenkään tehtävänä ole välittää eikä puuttua.
Olisi kyllä hienoa palata aikaan, jossa tutkijoiden ei tarvitsisi ensimmäiseksi mennä mediaan selittämään löydöksiään, kun ei toimittajilla ole juurikaan kompetenssia käsitellä asioita. Ylekin julistaa lööpissään ”Helsinki epäonnistunut asuntopolitiikassaan” kun ARA-asuntojen tulorajoistä päätetään ihan muualla kuin kaupunginvaltuustossa.
ARA-asuntoihin ei ole tulorajoja. Viimeiseksi ne poistettiin kasvukunnista. Vuokralaisia valittaessa etusijalle on asetettava kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, pienituloiset ja vähävaraiset vuokra-asunnon hakijat. ARA-aso-asunnot luovutetaan hakijoiden numerojärjestyksessä ja tarkistetaan, ettei hakijalla ole mahdollisuutta tarjolla olevaa aso-asuntoa vastaavaan muuhun asuntoon. ARA-osaomistusasunnon saa, jos on riittävän pienituloinen ja samalla kuitenkin tulot riittävät osaomistusasunnon vuokran eli hoito- ja rahoitusvastikkeen maksamiseen eikä ole varallisuutta vastaavan omistusasunnon ostamiseen.
Kaupungin vuokratontit ovat suoraa tukea kaupungin kassasta, sama kassa johon verotulotkin kerätään. Tutkimuksessa mainittu tuki koostuu muistakin elementeistä, mutta tämänkin tuen osuus on vuositasolla merkittävä.
Helsingissä kaikki kaupungin omistamat ARA asunnot rakennettaan tällaisille kaupungin omistamille vuokratonteille.
Vapaarahoitteiset asunnot taas sijaitsevat lähes poikkeuksetta omalla markkinahintaisella tontilla.
Miksi kaupungin omistamasta vuokratontista ei peritä markkinahintaa jos asunnot sattuvat olemaan ARA vuokra-asuntoja. Ja vieläpä samanaikaisesti korotetaan vanhojen putkiremonttia odottavien omistusasuntojen tonttivuokria.
Helsingissä on itseasiassa aika paljon rakennuksia kaupungin vuokratonteilla. Esim. kaikki hidas-tuotanto on vuokratonteilla. Omalla tontilla sijaitsevia rivareita saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Pitkässä juoksussa kaupungin kannattaa vuokrata tontti myymisen sijaan, sillä tulot ovat suurempia ja paremmin ennustettavissa.
niinhän se on miksi kaupunki ei peri hitaksesta markkinahintaista todelliseen tontinhintaan perustuvaa vuokraa.
Samaa tulonsiirtoa tämäkin
Siksi, että valtion asuntotuotantoa koskevissa laeissa edellytetään kohtuuhintaisuutta. Tontin vuokran on oltava sellainen, jonka ARA valtion viranomaisena hyväksyy, jotta uudisrakennushanke voi saada valtion tuen ja valtion takauksen lainoille.
Uuups! Vastaus koski ARA-tuotantoa. Hitas on Helsingin oma järjestelmä ja Helsingin päättäjät saavat siitä päättää mitä haluavat.
YTV määrittää pks-alueen tonttien hinnat enimmäishinnat ARA-tuotannosta, hintakäyrät löytyy YTV:n sivuilta.
ARA ei hyväksy kovin suuria ylityksiä, kyllä Helsinki voisi halutessasn vaikuttaa käyrästöjen hintoihin.
Perin teoreettinen tuo ”tuki”, jonka vuokralaiset muka saavan. Ara-kohteissa vuokrat perustuvat lakiin ja omakustannusperiaatteseen. Kaupungin asuntojen vuokrat ovat alhaisemmpia kuin muilla vanhemman asuntokannan vuoksi. Talot on rakennettu halvemmalla ja lainoja on pitkälti jo maksettu pois. Uusien kohteiden korkeita vuokria alennetaan vuokrien tasauksella. Muutoin vanhojen talojen vuokrat olisivat nykyistäkin alhaisempia. On aika absurdia nimittää tueksi vuokrien eroa vapaarahoitteeseen kohteeseen, jossa vuokrat perustuvat ylikysyntään eikä kustannuksiin. Maanvuokrat taas perustuvat asuntorahaston päättämiin enimmäishintoihin. Ara- ja Hitas- kohteiden markkinahintaa jonkin verran alhaisemmilla vuokrilla pyritään hieman hillitsemään asumislustannuksia. En ymmärrä tutkijoiden tulkintaa eri rahoitus- ja hallintamuotojen sekoittamisen epäonnistumisesta. Hehän sanovat sekoittumisen epäonnistuneen, kun vuokratalojen lähistöllä asuu muissakin kohteissa myös vähävaraisia. Eihän näillä asioilla ole tekemistä keskenään. On hyvä, että ara- taloihin voitaisiin sijoittaa myös tavallisia työssä käyviä, eikä vain kaikkein huonoimmassa jamassa olevia. Aika hassua olisi häätää perheitä kodeistaan vain, jos toimeentulo on kasvanut jonkin rajan yli. Kyllä hyvätuloiset osaavat ihan itse muuttaa omistusasuntoihin, onhan se pitkällä tähtäimellä toki edullista.
Hyvä ja selkeä vastaus. Valitettavasti on tutkijoita, jotka eivät viitsi perehtyä erityislakeihin. Jos ei tunne esim. sosiaalista vuokra-asumista ja valtion tuotantotukea koskevaa lainsäädäntöä, voi pelkkiä tilastonumeroita tarkastelemalla syntyä omituisia johtopäätöksiä.
Esimerkiksi HEKAn vuokra-asunnossa asuvalla hyvätuloisella voi olla neljä lasta ja puoliso. Lapsista kaksi voi olla erityishoitoa vaativia pitkäaikaissairaita ja puoliso työkyvytön. Kyllä siinä hyvätkin tulot palavat perheenjäsenten hoitokustannuksiin, ja vuokraan voi tarvita vuokratukea. Elämä on numeroiden takana, ei numeroissa.