Väestönsuojien rakentamista koskevia säännöksiä kevennetään

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on tarkistaa väestösuojien rakentamista koskevia säännöksiä

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on tarkistaa väestösuojien rakentamista koskevia säännöksiä

Hanke on osa asuntorakentamisen kustannuksien keventämistä, ja sillä toteutetaan hallituksen norminpurun kärkihanketta.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen höllentäminen liittyy Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisiin toimiin, joilla pyritään lisäämään asuntotonttituotantoa ja alentamaan rakentamisen kustannuksia. Tavoitteena on purkaa rakentamisen normeja esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta, jotta rakentamisen kustannukset ja byrokratia kevenisivät.

Hankkeessa valmistellaan tarpeelliset väestönsuojien rakentamista koskevat säädösmuutokset rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Säädösmuutokset koskisivat vain uusia rakennushankkeita ja niiden valmistelussa otetaan huomioon väestön suojaamisen edellyttämät välttämättömät tarpeet.

”Normien purkaminen on yksi hallituksen läpileikkaavista tavoitteista. Suomen on kuljettava ketterämpään suuntaan. Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen keventäminen vähentää rakentamisen kustannuksia. Uudistuksessa pidetään kuitenkin huoli myös väestön suojaamisen tarpeista”, sisäministeri Petteri Orpo kertoo.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitetta on yritetty keventää vuosien mittaan aikaisemminkin, mutta hanke on kaatunut sisäministeriön vastustukseen. Nyt tavoitteesta näyttää tulevan totta, kun asialla on ympäristöministeriön sijasta sisäministeriö, jonka tontille asia kuuluu.

Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2016. Muutetut säännökset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 aikana.

Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa

21 vastausta artikkeliin “Väestönsuojien rakentamista koskevia säännöksiä kevennetään”

  1. Hallituksen norminpurku käynnistyy yllättävästä suunnasta, nimittäin kaikkein vähiten rakentamiseen lisäkustannuksia aiheuttavasta normista.

    Olavi Syrjäsen ns. ARA-raportin mukaan väestönsuojien rakentaminen nostaa asunnon rakennuskustannusta 25…30 € asuinneliölle. Väestönsuojan saa siis vähemmällä kuin halvan parketin hinnalla.

    Vastavaavasti esimerkiksi esteettömyyden kustannuslisä on noin viisin…kuusinkertainen. Ja vaikkapa opiskelija-asunnot on tehtävä 100 % esteettömiksi, vaikka asukaskunta on poikkeuksellisen hyväkuntoista. Voi kysyä, käytetäänkö opiskelijoiden asumisen tukemiseen tarkoitetut varat vastuullisesti, jos vähintään yhdeksän kymmenestä opiskelijasta saa pyytämättä pikkuruiseen asuntoonsa ylisuuret eteiset ja kylppärit.

    Normienpurkuhankkeena väestönsuojien rakentamisesta luopuminen on siinäkin mielessä yllättävää, että SPEKin tutkimuksen mukaan (2015) peräti 70 % väestöstä kannattaa väestönsuojien rakentamista.

    1. Normit jäävät edelleen voimaan, niitä vaan muutetaan vähän. Ei tämä mitään normitalkoota ole. Seuraavan kerran pelastuslakia muutetaan 2017-2018, jolloin SOTE muuttaa pelastuslakia. Olisi vaikka odotettu siihen asti ja sitten mietitty mitä tehdään.

      pekka

  2. Naurettavaa pelleilyä. Rakentamista ymmärtämätön ministeri asettaa varmaan 10 henkisen työryhmän pohtimaan asiaa. Jäsenet saavat varmaan hyvät kokous- ym palkkiot ja tutustumismatka väestönsuojarakentamiseen tehdään mahdollisimman kauas. Työryhmässä on myös huomioitava poliittinen edustavuus. Tämäkö on oikeasti hallituksen normipurkutalkoiden tarkoitus, keskitytään aivan epäolennaisiin asioihin.

  3. aiemmin tähän asiaa sanottiin otettavan kantaa turvallisuuspoliittisessa selonteossa (tulossa keväälä 2016?). Onko kyse rakentamisvelvoitteen (pienempi koko) vai rakentamismääräysten (ohuemmat seinät) höllentämisestä

  4. Voiskohan kevytsuojan tehdä puurakenteisina, saataisiin samalla innovatiivinen vientituote.

  5. Normitalkoot edellyttävät turhien normien purkamista, eikä väestönsuojien rakentamissvelvoite / väestönsuojaaminen ole koskaan turhaa. Mikäli rakennusliikkeet voisivat antaa takuun loppukäyttäjälle asunnon hinnan alenemisesta voisi kustannussäästöihin löytyä jokin loogisuus nyttan väestönsuojaamiseen tämä ei tuo ratkaisua.
    Mamu

  6. Edellisen kerran VSS-rakentamisen normeja kevennettiin vuoden 2011 pelastuslailla nostamalla rakentamisvelvoitteen ylärajaa asuinrakennuksissa 1200 neliömetriin. Tämä pudotti rakennettavien väestönsuojien lukumäärää noin 40 %. Voisi arvella, että meneillään oleva hanke tähtää jälleen velvoitteen neliörajojen nostoon. Nykyinen raja on kuitenkin niin kriittinen, että pienikin muutos vähentää uusien suojien määrää radikaalisti. Tästä seuraisi muun muassa seuraavaa:

    – modernin väestönsuojelun antama turvallisuus Suomelle romuttuu juuri nyt kun kansalaiset kokevat turvattomuuden tunteen voimakasta kasvamista, eli hanketta toteutetaan kansan tahdon vastaisesti
    – muodostuu kokonaisia uusia asuinalueita, joissa väestönsuojia ei olisi lainkaan
    – Suomen markkinoille jää tilaa enintään yhdelle alan laitevalmistajalle, mikä on erittäin huono tilanne markkinoiden kannalta
    – alan yritysten karsiutuessa olemassa olevien suojien, myös puolustusvoimien ja siviiliviranomaisten johtokeskusten, huoltovarmuus vaarantuu
    – korkean teknologian osaamiseen kuuluvan väestönsuoja-alan vientiponnistelut vaikeutuvat
    – alan työllistävä vaikutus on vähintään 750 henkilötyövuotta ja näistä menetetään merkittävä osa
    – valtion saamat arvonlisäverotuksen verotulot vähenevät huomattavasti

    Tässä valossa ei kansalainen ja äänestäjä voi mitenkään ymmärtää, kuinka rakentamiskustannuksissa saavutettava 25 – 30 euron säästö asuinneliötä kohti kompensoisi kaikki nämä haitat. Onko päättäjille annettu täysin väärä ja tarkoitushakuinen kuva väestönsuojien rakentamisen aiheuttamista todellisista kustannuksista?

  7. Näillä normitalkoilla heikennetään kansalaisten turvallisuutta. 25-30 euron kustannus asuntoneliötä kohti on pieni kustannus turvallisuudesta.

    Vaikka välitön sotilaallinen uhka ei Suomeen kohdistuisikaan turvaavat väestönsuojat ihmisiä mm talviaikaan sähkökatkojen aikana. Useamman tunnin/päivän katkos jäähdyttää talot nopeasti n. 1 Celciusaste/ tunti. Muistamme varmasti Tapanimyrskyn v. 2011 aiheuttaman parin kolmen viikon mittaisen sähkökatkon muutama vuosi sitten. Aina emme voi luottaa hyvään tuuriin ja lämpöiseen talveen. Pitkien katkojen aikana väestönsuojien varavoimakoneet turvaavat sähkön ja lämmönsaannin myös näissä talviolosuhteissa .

    Valmistuksen lopettaminen Suomessa tuhoaa vientimahdollisuutemme maailmassa, joka on täynnä uhkia ja kysyntä suomalaiselle osaamiselle korkealla tasolla. Ainoa kilpailijamaa Sveitsi varmasti seuraa mielenkiinnolla tätä maamme kehitystä toivoen, että luovutamme heille nämä markkinat.
    Olemmeko valmiit tähän ?

    Mitä tulee maamme olemassa olevaan väestönsuojakantaan on ikävä todeta, että valmistuksen loppuessa, loppuu myös niiden huolto ja varaosien saatavuus ja suojakanta rapistuu käyttökelvottomaksi. Näin on käynyt mm naapurimaassamme Ruotsissa.

    Vielä ei ole mitään menetetty, jatketaan nykyisen lain edellyttämällä tavalla ja rakennetaan suojat turvaamaan kaikkia kansalaisia tasapuolisesti . Samalla turvaamme 750 työpaikkaa, kasvavan yli 20 miljoonan euron suuruisen viennin ja mukavat verotulot valtiolle.

  8. Varsin erikoinen ratkaisu sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta sisäministeriöltä. Toteutuessaan hanke heikentää oleellisesti kokonaisturvallisuutta, jonka kansalaiset itse maksavat. Vielä ei ole löytynyt tahoa, joka voisi selkeästi osoittaa sen, mikä on se todellinen säästö, jonka rajut turvallisuutta heikentävät toimenpiteet tuovat tullessaan. Normipurulla pyritään kokonaissäästöön, tässä tapauksessa lakkauttamalla väestönsuojien rakentaminen, mutta tällä toimenpiteellä tuo tavoite jää olemattomaksi. Samalla kansalaisilta viedään mahdollisuus suojautumiseen mahdollisessa vakavimmassa kriisitilanteessa. Hyvällä tehokkaalla suunnitelulla saadaan ja saataisiin tulevaisuudessakin aikaiseksi hyödyllisiä kaksoiskäyttötiloja. Tätä eivät tunnu arkkitehdit, rakennussuunnittelijat ja erityisesti kuntien rakennuslupaviranomaiset ymmärtävän. Tälläkin hetkellä kikkaillaan rakennusvalvonnan ohjauksessa kiertäen rakennusvelvoitteita, saaden sen seurauksena aikaan epäkäytännöllisiä tiloja. Varmasti on syytä ja tarpeen tarkistaa jollakin tavalla suojarakentamisvelvoitteita, mutta aivan turhaa on haikailla merkittävin säästöjen perään. Vahingot, jotka taloudellisessa mielessä syntyvät suojarakentamisen loputtua, tuntuvat olevan merkityksetön asia. Tätä seikkaa esille tuodessa tuntuu ymmärrys/järki loppuvan. Tässä asiassa olisi tarpeen kuulla myös kansalaisten mielipidettä, ei vain yhdelle ammattiryhmälle suunnattua, vaan sitä, jonka luotettava taho Suomen Pelastusalan keskusjärjestö on tehnyt.

  9. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/rl-uuden-asunnon-neliohinta-helsingissa-on-yli-6-600-euroa/EybwFhBb

    Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan Helsingissä vapaarahoitteinen asuntoneliö maksaa keskimäärin 6 650 euroa neliöltä. Keskimääräinen neliöhinta on kallistunut kuusi prosenttia vuodessa.

    Espoo–Kauniainen -alueella keskineliöhinta on 5 290 euroa, reilut viisi prosenttia vuoden takaista enemmän ja Vantaalla 4 274 euroa, laskua 0,4 prosenttia. (KL 9.5.2015)

    Mitä edellä mainituissa neliöhinnoissa on merkitystä 25,- euron säästöllä, kun ko. ”säästöllä” vielä menetetään rakennuksen elinkaaren ikäinen ”henkivakuutus” asukkaille, mahdollisessa aseellisen voimankäytön tilanteessa?

    Orpo ja muut asian puuhamiehet haaveilevat ilmeisesti, että tilanteen vaatiessa, Helsingin tulevilla asuinalueilla suojaudutaan jälleen jätevesitunneleihin likavesien sekaan, kuten viime sotien aikana mm. Kruununhaassa ja Kaisaniemessä?

  10. Väestönsuojelu on arvovalinta

    Väestönsuojat ja -suojelu ovat osa ihmisten turvallisuutta kuten sairausvakuutus ja sosiaaliturva. Väestönsuojista ei aiheudu tarpeettomia rakennuskustannuksia vaan päinvastoin tarpeellisia rakennuskustannuksia. Väestönsuojat antavat suojaa monenlaisiin vakaviin uhkiin. Ihmisten evakuointeja ei tarvitse pahoissakaan tilanteissa toteuttaa, jollon yhteiskunnan pyörät voidaan pitää pyörimässä ja vakavankin kriisin jälkeen palautua noramaaliin toimintaan.

    Ihmiset hyväksyvät tutkimusten mukaan väestönsuojien rakentamisen, v 2014 SPEK:n tekemän tutkimksen mukaan 70 % ihmisistä kannattaa väestönsuojien rakentamista vain 11 % vastustaa. Ihmiset siis haluavat hankkia väestönsuojien tuoman turvallisuuden ja ovat valmiit maksamaan siitä aiheutuvat suhteellisen pienet menot, joiden avulla saadaan aidon turvallisuuden lisäksi hyvinvointia ja työllisyyttä. Miksi ihmeessä tähän halutaan puuttua?

    Suomen väestönsuojelujärjestelmä on kokonaisuus jonka lähtökohta ihmisten turvallisuudentarve, mutta joka lisäksi ottaa huomioon taloudelliset reunaehdot ja järjestelmän jatkuvan täydentämistarpeen. Suojien rakentamisen taloudellisuutta (edullisuutta) kehitetään jokaisessa rakennuskohteessa, koska jokaisessa kohteessa mietitään kuinka kohde voidaan toteuttaa edullisemmin. Tässä on onnistuttu.

    Väestönsuojien toteutus on organisoitu Suomessa kansainvälisesti tarkastellen hyvin älykkäästi. Väestönsuojien toteutus tehdään itse itseään täydentävällä periaateella, koska suojien toteutus tehdään uudisrakentamisen yhteydessä. Suojien rakentaminen on hyvin integroitu muuhun rakentamiseen ja suojatilat ovat aina tehokkaassa tavanomaisessa käytössä.

    Nykyinen väestönsuojien lainsäädäntö on hyvin mietitty kokonaisuus, joka ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät näkökulmat, kiinteistökohtaiset tarpeet ja mikä tärkeintä ihmisen turvallisuustarpeen.

    Mahdollinen väestönsuojien rakentamisvelvoiteen keventäminen (asuinrakennusten rakentamisvelvoitteen neliörajojen muuttaminen suuremmiksi) johtaa tilanteeseen, jossa kasvukeskuskaupunkeihin muodostuu alueita, joissa väestönsuojien turvallisuutta ei ole. Kaupunkeihin muodostuu turvattomia alueita, joissa joudutaan miettimään evakunointeja turvallisuuden varmistamiseksi. Jos suojavelvoitteen neliörajoja suurennetaan käy niin että vain suuret kiinteistöt tarjoavat väestönsuojan tuoman turvallisuuden. Pienissä kiinteistöissä asuvat ihmiset jäävät turvattomksi.

    Väestönsuojien rakentamisvelvoitetta asuinrakennusten neliörajojen osalta pitää muuttaa jonkin verran nykyistä pienemmäksi. Näin parannetaan ihmisten turvallisuutta ja luodaan lisää hyvinvointia Suomeen.

    Jarmo Roinisto

  11. Todella pieni hinta turvallisuudesta, minkä suojarakentaminen aiheuttaa. Ja vieläpä maailman turvallisuustilanteen kehitys huomioiden. Kun seuraa uutiskuvaa meneillään olevien aseellisten selkkausten vaikutuksista, tekee pahaa katsoa jäljelle jääneiden ihmisten ilmeitä rauniokasojen liepeillä. Väkisin tulee ajateltua, kuinka monta uhria olisi säästynyt, mikäli heillä olisi ollut mahdollisuus hakea turvaa tarkoituksenmukaisesta väestönsuojasta. Ei ole syytä maalata sarvipäitä seinälle mutta tässä maailman tilanteessa, josta vakaus juurikin nyt on kaukana, ei todellakaan ole järjen häivää lähteä edes spekuloimaan asialla muutaman kympin takia…

  12. 1. Kuka sai alkujaan ujutettua tämän asian hallitusohjelmaan. Tuliko se virkamiesten (sm) esityksenä, vai jonkun muun tahon esittämänä (RAKLI), joka on voimakkaasti ajanut suojien rakentamisen lopettamista. Tällöinhän rahat jäävät rakennuttajan pussiin, sillä rakentamisen hinta ei takuuvarmasti laske tuota 25-30 € / m2, joka säästönä syntyisi.

    2. Kuunteleeko ministeri Orpo enemmän lobbareita, kuin omia virkamiehiään. Meillä on juuri tällä hetkellä yleisessä keskustelussa paljon asioita, joissa hallitus on kuunnellut enemmän lobbareita, kuin kyseisen aihepiirin asiantuntijoita. Lobbarit tuntuvat ajavan yksinomaa omia etujaan tavalla, jolla ei lopun perin ole mitään tekemistä normien purun kanssa.

    3. Kuka mahtaa olla se lobbari, joka on aikaansaanut tämän hankeen?

    1. HEI Matti

      Eivät virkamiehet ainakaan ole olleet aloitteellisia kyseessä olevaan muutosesitykseen. Asia oli hallitusohjelmassa ja erityisesti ympäristöministeriön virkamiehet ovat olleet väestönsuojien rakentamisen lopettamisen kannalla, vaikka heillä on poikkeusoloissa vastuu väestönsuojien rakentamisesta rakennuspoolin kautta. Tässä on tosi suuri ristiriita tehtävien ja toiminnan osalta.

      Mikäli ympäristöministeriön kerrosalan määräytymistä muutetaan niin, että maan päälle rakennettua väestönsuojaa ei lasketa kerrosalaan, tulee väestönsuojan rakentaminen pääkaupunkiseudulla lähes ilmaiseksi asuinrakennuksissa. Tähän voitaisiin vielä lisätä, että jos teet vapaaehtoisesti väestönsuojan, saat rakentaa saman verran lisää kerrosalaa. Näin yhteiskunta voisi palkita vastuullisen rakennuttajan.

      Rakentajat ja asukkaat eivät vastusta väestönsuojien rakentamista, vastustajia ovat suuret rakennuttajat. Ei asuntojen hinnat laske, vaikka väestönsuojien rakentaminen lopetettaisiin. Asunnon hinnan määrää sijainti, sijainti ja sijainti, eli raha jää rakennuttajan pussiin, kuten usealla eri taholla on todettu.

      Vuonna 2011 tehtiin iso remontti väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen, raja nostettiin kaksinkertaiseksi. Asuntojen osalta velvoitteen rajaa tulisi paremminkin laskea tai pitää ennallaan, teollisuudessa rajaa voitaisiin nostaa edelleen ja silti voitaisiin pitää nykyinen turvallisuustaso. Väestönsuojien rakentaminen kuuluu kokonaismaanpuolustukseen ja siksi siitä tulisi päättää puolustukseen liittyvien selontekojen yhteydessä. Suomella on mottona ” niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat rakennamme suojia”

      Uskon, että näistä asioista päästään hyvään ja kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Suomen on säilytettävä oma osaaminen väestönsuojien rakentamisessa huoltovarmuuden nimissä. Meillä on yhteensä 50 000 väestönsuojaa joista 10 000 on varusteiden puolesta korjauksen tarpeessa.

      1. Kiitokset Pekka vastuullisesta ajattelusta ja erinomaisesta avauksesta, liittyen kerrosala-ajatukseen. Tuo mainitsemasi kerrosala ajattelu pitäisi ehdottomasti huomioida, kun rakentamista koskevia säädöksiä uudistetaan. Se jos mikä on normipurkua ja hyödyllistä, kaiken lisäksi siinä huomioitaisiin kansalaisten turvallisuuteen liittyvät tarpeet.
        Pari KANSAN edustajaa on todennut minulle aivan viime päivinä, että väestönsuojat ovat aivan turhia, koska nykyään käytetään täsmäpommeja. Ovatkohan nuo samaiset kansanedustajat mahtaneet lukea uutisia tai vallankaan seurata tilannetta vaikkapa Syyriassa, jossa ihmiset ovat joutuneet pommitusten kohteeksi.

  13. Hulluimpia ja epäolennaisimpia hankkeita mitä hetkeen olen kuullut ! Väestönsuojat halpa henkivakuutus.

  14. Jos hallitus aikoo oikeasti laskea asuntojen rakentamiskustannuksia, tarttukaa seuraavaan ehdotukseen. Säädetään rakennusoikeudelle kattohinta, kuten ARA on tehnyt rahoittamiensa hankkeiden osalta. Korkein ARA:n hyväksymä hinta Helsingin keskustassa on 530 euroa/neliömetri. Tällä hinnoittelulla uusien vapaarahoitteisten asuntojen hinnat laskisivat pääkaupunkiseudulla 500-1000 euroa/asuntoneliömetrille ja kauppa kävisi, työtä löytyisi rakennusmiehille.

    Nyt nysvätään pikku asioita, kuten väestönsuojien rakentamisen lopettamista, jonka kustannusvaikutus on 25 €/m2. Kysynkin, miksi yhdelle taholle, tonttien omistajille sallitaan näin hyvä tuotto, rakennusliikkeet joutuvat hankkimaa työntekijänsä ulkomailta selvitäkseen tukassa kilpailussa.

    Pääkaupunkiseudun maan arvon nousuun on syyllinen Helsingin kaupunki, joka omistaa
    65 % kaupungin maa-alasta. Kaupunki kaavoittaa maansa, määrää rakennusoikeudelle markkinahinnan, pitää tontit itsellään ja perii siitä itse määrittelemän hinnan. Tätä sanotaan yleisesti monopoliksi. Tontin eli rakennusoikeuden osuus on pääkaupunkiseudulla yli 30% asunnon hinnasta. Porissa vastaavasti rakennusoikeuden osuus on 9 % , Raumalla 6%. Helsinki hankkii näin kaupungin kassaan 2 veroäyrin verran tuloja.

    Mikäli hallitus ei ryhdy lainsäädännöllisiin toimiin, voisi kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkia asiaa. Viimeinen vaihtoehto on, että kerätään 50 000 nimeä ja tuodaan sitä kautta laki eduskuntaan. Varmaan löytyy 50 000 ihmistä jotka haluavat asua halvemmissa asunnoissa. Markkinoita ei tietenkään kerralla kannata mullistaa, kun ARA on pystynyt rajoittamaa rakennusoikeuden hintaa, miksi sitä ei sitten toteutettaisi kokonaisvaltaisesti.

    1. Asiaa Pekka, toivottavasti joku viitsii lukea ja tekisi asialle jotain. Tähän saakka on ollut paljon puhetta mutta tekoja harvinaisen vähän. Suhtaudun valitettavasti asiaan tosi skeptisesti koska esim. tämä väestönsuoja-asia kertoo miten vähän ymmärrystä näillä asiasta päättävillä poliitikoilla on.

  15. Tämä keskustelu kertoo hyvin sen, miksi väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopuminen on nyt ja pitkään aiemminkin ollut yhtä vaikeaa kuin alkoholilainsäädännön uudistaminen tälle vuosituhannelle: Asiaa käsitellään enimmäkseen tunteella, lukuja heitellään summamutikassa ja kaikilla on oma näkemyksensä ”dynaamisista vaikutuksista”, jotka siis syntyvät välillisesti joko kustannusten alenemisesta tai rakennusten ominaisuuksien muutoksista.

    Tiedolliseksi lähtökohdaksi olisi hyvä ottaa vaikkapa väestönsuojien tarve: Suomessa ei tarvita väestönsuojia luonnokatastrofeja vastaan, kyseessä on siis puhtaasti maanpuollustuksellinen rakennelma. Sotilaallisesta uhkakuvasta keskusteltaessa olisi hyvä puhua asioista niiden oikeilla nimillä: Ainoa taho, joka voi muodostaa Suomelle sellaisen sotilaallisen uhan, jossa väestönsuojilla on mitään merkitystä tarkastelun kannalta mielekkäällä aikajänteellä on Venäjä, sillä se on ainoa valtio tällä alueella, jolla sotilaallinen toimintakyky massiivisiin mattopommituksiin. Toistaiseksi Suomen valtiojohto nykyistä puolustusministeriä myöten ovat sitä mieltä, että Venäjällä ei ole polittiista tahtoa sotilaallisen uhan muodostamiseksi, vaikkakin Venäjän poliittisen tahdon muutoksia ei yleensä haluta liikaa ennakoida sen arvaamattomuuden vuoksi.

    Jos taas mietitään väestönsuojien palvelutasoa tilana, ne ovat rauhan aikana yleensä varastoja, joiden rakentamiskustannukset ja ylläpitokustannukset ovat monikertaiset tavalliseen varastotilaan nähden. Sotilaallisen kriisin tapauksessa väestönsuojat toimivat siviilien turvapaikkana pommituksissa. Kaupunkitaistelun tapauksessa oletus on, että siviilit evakuoidaan, ja väestönsuojat vapautuvat sinkovarastoiksi. Lisäksi väestönsuojien on tarkoitus pelastaa suomalaiset ydinsodan tuholta, sillä väestönsuojan pakollisiin varusteisiin kuuluu myös joditabletit.

    Eli jos uhan muodostamaa suojelutarvetta ja siihen tarjottua teknistä ratkaisua verrataan toisiinsa, voidaan todeta, että väestönsuojilla on merkitystä ydinsodan, mattopommitusten ja kaupunkisodan tapauksissa. Mutta jos mietitään nykyaikaisia kriisien eskalaatiomalleja, ei väestönsuojan hyöty ole mitenkään kiistaton. Esimerkiksi Krimin ja Itä-Ukrainan mallin mukaiseen informaatiosota, hypridisota kapinoivia kansalaisia hyödyntämällä, nopea miehitys tunnuksettomilla joukoilla ja lopulta laittomalla kansanäänestyksellä alueen irrottaminen entisestä valtiosta ja mahdollinen liittäminen uuteen valtioon -tyyppiseen uhkakuvaan ei väestönsuojat tuo juuri puolustuksellista tai suojelullista etua. Ja taas jos ajatellaan päädyttävän Syyrian mallin mukaiseen sisällisotaan, jossa Venäjä tällä hetkellä pommittaa siviilejä, pitäisi Suomessa ensin ajautua tilanteeseen, jossa Suomen hallitus pyytää Venäjää pommittamaan suomalaisia.

    Tällaisen lyhyen analyysin mukaan sosiaalisen yhteinäisyyden edistäminen on paljon väestönsuojarakentamista tehokkaampaa turvallisuuspolitiikkaa. Jos siis asumiskustannuksia pystytään alentamaan, ja tarjoamaan mahdollisimman monille sosiaalisille ryhmille tuki hyvään elämään Suomessa, ja jos Venäjän propagandakoneistoa vastaan onnistutaan käymään tehokasta informaatiosotaa, ei väestönsuojille ole tarvetta. Sosiaalinen yhtenäisyys, toimiva talous ja uskottavat puolustusvoimat riittävät.

    1. @Jussi Savolainen, 1950 – 60 luvulla väestönsuojat olivat todellakin pelkkiä pommisuojia, nykyiset väestönsuojat suojaavat myös mahdollisia säteily- tai kemikaalionnettomuuksia vastaan. Ilmansuodatusjärjestelmät kykenevät erottamaan epäpuhtaudet pois sisään tulevasta hengitysilmasta sekä betoni + raudoitus + ovet muodostavat hyvän suojan suoraa säteilyä vastaan. Ydinvoimaloita on meillä suomessakin ja naapurissa vielä muutama lisää puhumattakaan kemikaalikuljetuksista tai laitoksista.

      1. Suojien käyttö kemikaali- tai ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä ei olisi järkevää pitkän käyttöönottoajan johdosta, valmius ei riitä.

Vastaa