Sunder esitelmöi Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n järjestämässä AEC Forumissa (Architecture – Engineering – Construction Forum), joka on osa World Building Congress WBC16 –tapahtumaa.
Yhdysvaltalainen Sunder johti tutkintaa, joka selvitti mitä tapahtui, kun kolme pilvenpiirtäjää romahti täydellisesti syyskuun 11. Päivä 2001. Romahdukset olivat seurausta terroristi-iskusta, jossa kaksi matkustajalentokonetta ohjattiin törmäämään kahteen 110-kerrosta korkeaan rakennukseen. Alueella ja korttelissa olevat muut rakennukset kärsivät lisäksi huomattavia vaurioita.
”Pelkästään lentokoneiden isku ei aiheuttanut tornien sortumisia vaan siitä seuranneet tulipalot vähensivät rakenteiden kuormitusten kestokykyä. Lentokoneen törmäyksen seurauksena sprinkler- ja vesijohtojärjestelmät vaurioituivat vakavasti. Törmäys levitti laajasti lentokoneen polttoainetta ympäri rakennusta ja lisäsi tulipaloja sekä lämpökuormitusta. Lisäksi helposti palavaa materiaalia oli runsaasti”, Sunder luettelee.
Sunderin mukaan rikkoutunut julkisivu ja ikkunat lisäsivät rakennuksen sisällä olevan ilman määrää, joka puolestaan kiihdytti tulipaloa ja levitti sitä nopeasti eri kerroksiin. Myös rakenteiden palonsuojaukset tuhoutuivat ja esimerkiksi rikkoutuneet kattorakenteet edesauttoivat palon leviämistä muihin kerroksiin.
WTC-rakennusten romahduksissa henkensä menetti 2 749 ihmistä, joten se kuuluu maailmanhistorian pahimpiin rakennuksissa tapahtuneisiin turmiin.
Alle tunti törmäyksestä
Kaksoistornit 1 ja 2 romahtivat aamupäivällä. Ensin romahti rakennus kaksi, 56 minuuttia törmäyksen jälkeen. Lentokone törmäsi siihen hieman kello yhdeksän jälkeen. Hieman myöhemmin romahti ensimmäisen iskun vastaanottanut rakennus yksi, 102 minuuttia törmäyksestä. Siihen lentokone törmäsi hieman ennen kello yhdeksää aamulla.
Iltapäivällä kello viideltä romahti rakennus seitsemän, noin kuutisen tuntia sen vieressä olevan tornin romahduksen jälkeen ja sen aiheuttamien tulipalojen ja rakenteisiin kohdistuneiden vaurioiden vuoksi.
”Aamulla rakennuksissa oli paikalla noin 17 400 henkeä, 1 ja 2 tornissa kummassakin reilut 8 400 ja 8 900 henkeä. Määrä olisi voinut olla suurempikin, mutta paikallisen vaalipäivän vuoksi osa ihmisistä oli vasta saapumassa työpaikoilleen”, Sunder kertoo.
Tutkimuslautakunnan loppuraportin mukaan 87 prosenttia ihmisistä pystyi evakuoitumaan onnistuneesti ja heistä yli 99 prosenttia oli iskujen sattuessa niiden alapuolisissa kerroksissa. Noin kuudella prosentilla pelastuneista eli noin tuhannella ihmisellä oli vajavainen liikuntakyky.
”Kakkostornista, joka romahti ensimmäisenä, mutta johon isku tuli toisena, evakuoitui yli 3 000 henkeä omaehtoisesti heti ensimmäisen rakennuksen iskun jälkeen noin 16 minuutin aikana. Se oli myös iskujen väliaika. Ihmiset pakenivat hisseillä ja liukuportaiden avulla”, Sunder selvittää.
Onnettomuudessa henkensä menetti myös yli 400 pelastustöissä olevaa palomiestä ja ensihoitajaa.
Lähes 200 tutkijaa
Tutkimuksen päävastuu kuului Yhdysvaltain National Institure of Standard and Technologylle (NIST). Sunder johti tutkimuksessa joukkoa, johon kuului 80 tutkijaa NIST:istä ja lähes 80 yksityisen sektorin asiantuntijaa pääasiassa rakennusteollisuuden alalta. NIST:in verkkosivuilla voi käydä tutustumassa onnettomuustutkinnan tuottamiin malleihin.
”Tutkimus tehtiin objektiivisesti ja täysin tieteelliset kriteerit täyttäen. Meidän tehtävämme oli selvittää miksi tornit romahtivat ja rakennus numero seitsemän romahtivat. Toinen osa tutkimuksesta oli selvittää mistä kuolemat ja loukkaantumiset eri rakennuksien eri osissa johtuivat. Kolmanneksi tutkimme 1960-luvulla suunniteltujen ja 1970-luvulla valmistuneiden kohteiden suunnitelmat ja rakentamisprosessit. Lisäksi tutkimme yritykset, jotka operoivat rakennuksia tai rakennuksissa. Kaikki tiedot ja tapahtumat inventoitiin ja selvitettiin”, Sunder kertoo.
Kummassakin kaksoistornissa oli 110 kerrosta. WTC 7 oli vain 47 kerrosta korkea.
Kulmaisku romahdutti nopeasti
Ensimmäinen lentokone lensi suoraan päin ykköstornia kerrosten 93-99 korkeudella. Se eteni suoraan kohti rakennuksen keskustaa pohjoisesta etelään. Romahduksen jälkeen koneen laskutelineet löydettiin rakennuksen etelässä sijaitsevalta kadulta juuttuneina eteläisen julkisivun teräsrakenteisiin.
”Toinen isku osui kakkostorniin läheltä sen kulmaa hieman alempana kerrosten 78-83 korkeudella. Iskua voisi kuvailla tilanteeksi, jossa nelijalkaisesta tuolista poistetaan kaksi jalkaa samalta sivulta”, Sunder kuvailee.
Sunderin johtama tutkimusryhmä teki yhteensä neljä laajaa analyysia tapahtumien kulusta. Ensimmäiseksi arvioitiin lentokoneiden iskut ja mitä ne aiheuttivat rakennuksille. Toiseksi tehtiin termodynaaminen arviointi tulipalojen aiheuttaman kuumuuden vaikutuksista rakenteille, kolmantena arvioitiin miten rakenteet muuttivat muotoaan kuumuuden lisääntyessä ja neljäntenä miten rakenteet kestivät rakennuksen aiheuttaman kuormituksen muutosten jälkeen.
Lue lisää perjantaina 17.6.2016 ilmestyvästä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Suomessa vieraileva johtava onnettomuustutkija: WTC-tornien romahdukseen johti kaksi syytä”
Se että tuli romahduttaisi ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa asbestilla suojattuja teräspalkkeja 3 eri kerrostalossa samana päivänä..
Vasinkin rakennus 7 oli tekstikirja rajäytystyö. Siitä se jäniksenkolo minulla alkoi.. *hymy*
http://www.ae911truth.org/
Tämä on uskottavampi.
2556 ”non-profit” arkitehtiä ja insinööriä.
Eric, tsekkasin tuon asbestisuojauksen NIST raportista, WTC7 rakennuksen osalta. NIST raportissa kerrotaan eristeen olleen ruiskutettavaa Monokote-5 kipsipohjaista vermikuliittia sisältävää materiaalia. Ei mainintaa asbestista. Mutta Googlettamalla selviää että tuotteen valmistaja Grace louhi vermikuliittinsa LIbbyn kaivoksestaan Kalliovuorilta. Libbyn kaivoskylä on Amerikan pahin asbestoosikatastrofialue. Kaivoksen vermikuliitti sisälsi asbestia. Kaivos on suljettu ja Grace konkurssissa kun yhtiön asbestiongelman peittely lopulta paljastui. No, WTC tornien hintavat asbestiremppaongelmat tuli kertalaakista kuntoon ja palovakuutuskin oli päivitetty sopivasti.