Asumisen liiketoiminta irrotettiin konsernista itsenäiseksi yhtiöksi Bonavaksi, joka listattiin Tukholman pörssiin 9.6.2016. Jakautumisvaiheessa NCC:n omistajat saivat Bonavan osakkeita aikaisemman omistuksensa suhteessa, mutta sen jälkeen yhtiöt elävät myös omistuksen suhteen omaa elämäänsä.
”Meidän on pystyttävä näyttämään pörssissä, että Bonava on itsenäinen yritys suhteessa NCC:hen”, Bonava Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hietanen sanoo.
Bonava tulee ruotsin kielen sanoista asuminen (bo) ja keskipiste (nav).
Itsenäinen yhtiö
Toistaiseksi Bonava on ostanut Hietasen mukaan Suomessa esimerkiksi hallinnollisia palveluja NCC:ltä ja toimii vielä samassa toimitalossa Helsingissä. Ovet entiseen konserniin ovat kuitenkin jo lukossa, ja edessä on muutto omiin toimitiloihin Sanomataloon.
Itsenäisyys tietää myös sitä, että NCC:llä ei ole enää minkäänlaista etuoikeutta Bonavan rakennuttamien asuntokohteiden rakentamiseen. Yhtiö hakee asuntojensa rakentajan vapaasti markkinoilta. ”Haluamme myös eri yhtiöitä toteuttamaan urakoitamme. Jos suosisimme yhtä, silloin emme saisi tarjouksia muilta urakoitsijoilta.”
NCC:n luopuminen asuntogryndauksesta on iso muutos, sillä konserni on ollut yksi Suomen suurimmista asuntorakentajista. Jakautumisen jälkeen on täysin mahdollista, että esimerkiksi Skanska tai YIT urakoivat aikaisemmin NCC:hen kuuluneen Bonavan rakennuttamia asuntoja.
Ei urakointia
Bonavalla ei ole urakointiorganisaatiota. Hietanen ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että yhtiö aloittaisi jossain vaiheessa asuntojen urakoinnin omiin kohteisiinsa.
”Nyt meillä ei ole urakointia. Ajan myötä kuitenkin katsomme, miten saamme urakkatarjouksia. Jos tarpeeksi hyviä tarjouksia ei tule, meidän on otettava itse vastuuta. Kiinteistökehittäjiltä ja kaupungin edustajilta olemme kuulleet, että urakkatarjouksiin saadaan tällä hetkellä vähän vastauksia”, Hietanen kertoo.
Nyt rakenteilla olevat Bonavan kohteet ovat NCC:n käynnistämää ja rakentamaa tuotantoa. Tämän vuoden alusta lähtien jakautuminen on jo otettu huomioon asuntohankkeita koskevissa sopimuksissa.
Tällä hetkellä Bonavalla on rakenteilla noin 2 000 asuntoa. Vuosituotanto on noin 1 600 asuntoa.
Hietasen mukaan Bonavalla ei ole asuntomäärään perustuvaa tuotantotavoitetta. Tällä linjauksella hän haluaa tehdä pesäeroa asuntojen gryndaukseen ja korostaa, että uusi yhtiö on kiinteistönkehittäjä.
Hänen puheissaan korostuvat tarve luoda asiakkaalle lisäpalveluja ja olla perusgrynderiä parempi kumppani asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Siksi asiakkaan kuunteleminen ja asiakastyytyväisyys on tärkeää.
Hietanen korostaa, että asiakkaan palvelusta puhuminen ei ole pelkkää sanahelinää. Painopiste ei ole tuotannossa vaan asiakaspalvelussa.
”Mietimme, miten voisimme tehdä hommaa asiakaslähtöisesti. Olemme tutustuneet kehitysyrityksiin maailmalla ja haluamme oppia myös muilta aloilta. Mietimme, voiko bisnestä jatkaa myös asunnon valmistuttua, ettei toiminta olisi pelkkää betonin valamista. Meillä on paljon tutkittavaa.”
Vaikka asuntomääräistä tavoitetta ei ole, Bonava tavoittelee suuruusluokaltaan nykyisen kaltaista tuotantoa.
”Edullisempia asuntoja”
Hietasen mukaan uuden yhtiön konkreettinen tavoite on rakentaa edullisia asuntoja. Toistaiseksi siihen tavoitteeseen ei ole Suomessa päästy.
”Haluamme tarjota edullisempia asuntoja.”
Saksassa Bonava on maan suurin asuntokehittäjä. ”Siellä jokainen talo on uniikki, mutta prosessi on viimeisen päälle hiottu. Sillä tavalla pystytään pudottamaan kustannuksia merkittävästi.”
”Mekin palkkaamme paljon väkeä, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei ole saatavissa, eikä tänne kannata muuttaa muualta kalliin asumisen takia. Tämän ongelman ratkaisemiseen meidän on löydettävä keinot. Satsaamme edullisten asuntojen tarjontaan. Tavoitteet ovat kovia, mutta siitä minä ja organisaatio nautimme. Haluamme muuttaa alaa.”
Hietanen viittaa myös viranomaisyhteistyön tärkeyteen asuntohintojen alentamisessa.
Hänen mukaansa yhtiö säilyttää oman asuntojen myyntiorganisaation. Se on välttämätön palautteen saamisen ja asiakaspalvelun kannalta.
Venäjän markkina epäselvä
Hietanen aloitti NCC:n Suomen asuntoliiketoiminnan maajohtajana vuonna 2015. Yhtiöiden jakautumisen myötä hänestä tuli Bonava Suomen toimitusjohtaja. Koko NCC:n Venäjän asuntoliiketoimintaa hän on johtanut jo 10 vuotta.
Bonavassa Hietanen vastaa Suomen lisäksi myös Venäjän eli Pietarin asuntoliiketoiminasta. Suomen ja Venäjän segmenteillä on oma johtoryhmänsä, ja kummastakin toiminnasta Hietanen raportoi Tukholmaan.
Venäjän asuntomarkkinatilanne on Hietasen mukaan epäselvä. Suurissa kaupungeissa, kuten Pietarissa ja Moskovassa, kauppa käy. Valtio tukee kansalaisten lainanottoa, ja korot ovat laskeneet. Epävarman tilanteen takia Bonava pitää kuitenkin riskitasot matalalla. Asuntoja kaupataan yksityisille kansalaisille, sillä Suomen kaltaista sijoittajakysyntää ei ole.
”Buumia ei tule, mutta Pietarissa ja Moskovassa on iso asuntojen tarve ja kauppa käy.”
Bonavan Pietarin vuosituotanto on nyt noin 850 asuntoa. Vaihteluväli on ollut 800–1 300 asuntoa.
Suomen liikevaihto 190 miljoonaa
Koko Bonava-konsernin liikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa. Henkilökuntaa on noin 1 400, heistä Suomessa noin 100. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Pietarissa, Virossa ja Latviassa.
Pietarissa ja Saksassa toimintojen eriyttäminen Bonavan ja NCC:n välillä oli pitkällä ennen yhtiöiden toimintojen jakamista, mutta Pohjoismaissa uusi yhtiö on joutunut palkkaamaan henkilökuntaa esimerkiksi hallinnon järjestämiseksi.
Bonava Suomen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 190 miljoonaa euroa.
NCC-konsernin liikevaihdosta asumisen liiketoiminnan osuus on ollut noin 19 prosenttia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “NCC ei gryndaa enää asuntoja konsernin jakauduttua”