Kokeile kuukausi maksutta

Asuinrakennusten korjaustarve nousee miljardeilla lähitulevaisuudessa

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk selvittivät asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan ja -tarpeiden laajuuden.

Kuuntele juttu

Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun uuden Asko-mallin mukaan korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.

Trendinä on, että korjaustarve kasvaa seuraavalla kymmenvuotiskaudella, jolloin vuosina 2026–2035 se yltää 11,3 miljardiin euroon. Kasvu johtuu 1980-luvun rakennusten korjaustarpeen kasvusta.

Asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen ennakointimalli Asko laskee asuinrakennusten koko korjaustarpeen. Malli perustuu teoriaan, jonka mukaan korjaustarve, -toimenpiteet ja kustannukset ovat sidottuja rakennusosien ikään. Pitkään tyhjillään olleita ja tyhjenemisen uhan alla olevia rakennuksia ei kuitenkaan korjata.

Korjausvaje kasvaa omakotitaloissa

VTT:n ja Tamkin mukaan noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita.

Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen: esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain. Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä.

Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Jos tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, vuotuinen korjaustarve nousisi merkittävästi.

Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.

Ympäristöministeriön rahoittama VTT:n ja TAMK:n yhteishanke käynnistyi syyskuussa 2015, ja loppuraportti valmistui 2016 syyskuussa. Tutkimustuloksia pääsevät hyödyntämään korjausrakentamisen tuote- ja palvelukehittäjät sekä ympäristöministeriö, kun se suuntaa kosteusvaurioiden ja asuinrakennusten korjaustoimenpiteitä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asuinrakennusten korjaustarve nousee miljardeilla lähitulevaisuudessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat