Talous Talotekniikka Rakennuslehti Ei kommentteja

Pienet sähköurakoitsijat kärsivät kohtuuttomista maksuehdoista

Sähköistysalalla isot toimijat vaativat asiakkailtaan lyhyitä maksuaikoja mutta edellyttävät pieniltä toimittajiltaan pitkiä maksuaikoja itselleen, kertoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Stul.

Stulin jäsenistöstä valtaosa on pienyrityksiä, joille ripeät kassavirtakierrot ovat elinehto. Pienyrityksillä ei tyypillisesti ole kovinkaan kummoisia puskureita pärjätä tilanteessa, jossa tehdyn asennustyön laskun maksua vetkutellaan jopa usealla kuukaudella.

Liiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen tietää, ettei asia ole nyt ensimmäistä kertaa tapetilla.

”Maksuaikojen pituus on aihe, joka puhuttaa säännöllisin välein yrittäjiä, myös tällä sähköistysalalla. Vaikka kyseessä onkin selkeästi yritysten väliseen sopimusvapauteen liittyvä ehto, käynnissä oleva kehitys yhä pidempiin maksuehtoihin ei viime kädessä edistä kokonaisuudessaankaan alan etua”, Kyllönen toteaa.

Hänen mukaansa tyypillisessä tilanteessa sähköistysalalla ketjun vahvempi toimija vääntää pieneltä toimittajaltaan 60–120 päivän maksuaikoja ja vastaavasti myöntää itse urakoitsija-asiakkaalle maksimissaan 30 päivän maksuehdon. Kyseessä on siten sähköalan sisäinen, koko ketjun nollasummapeli, jossa varsinaiset voittajat löytyvät ulkopuolisista rahoittajista.

”Tilanne näyttää hyvältä vahvan toimijan taseessa käyttöpääoman osalta, mutta on tärkeää huomata, että kokonaisuus häviää. Pieni tavarantoimittaja ja urakoitsija maksavat rahoituksestaan tyypillisesti selvästi enemmän kuin iso vauras toimija. Näin koko ketjuun tulee lisää rahoituskustannusta, jonka ala maksaa.”

Toinen tyypillinen ongelma ovat isot huoltoa ja kunnossapitoa ostavat teollisuuslaitokset.

”Sähkölaitteistojen huoltoa toimittaville urakoitsijoille tarjotaan ota tai jätä -sanelulla kolmen, neljän kuukauden maksuaikoja. Tämän lisäksi erilaisin verukkein vetkutetaan laskujen hyväksyntää niin, että todellinen maksuaika on hyvinkin vielä kuukauden pidempi. Seurauksena tässä on, että rahoitus siirtyy osapuolelle, jonka ulkopuolisesta rahoituksesta maksama kustannus on suurempi ja sitä kautta koko ketjun rahoituskustannus kasvaa.”

Ongelma seurauksineen on selkeästi olemassa. Kyllönen ei näe helppoa tietä tilanteesta ulos.

”Maksuaikojen kohtuullistaminen edistäisi koko alan bisneksen hyvinvointia, mutta pelkäänpä, että sitä on turha yksittäisiltä isoilta yrityksiltä toivoa.”

”Jos valtiovalta haluaisi asiaan tarttua ja pienyrittäjän asemaa helpottaa, Euroopan unionin maksuaikadirektiivi antaisi sille mahdollisuuden nykyistä tiukemmin säätää maksimimaksuajoista.”

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia