Metsänhoitaja ja maa- ja metsätieteiden tohtori Lähtinen työskentelee Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikössä, ja työpiste on Seinäjoella osana siellä toimivaa eteläpohjalaista Epanet-korkeakouluverkostoa. Puurakentamiseen erikoistunut professuuri on uusi, ja Lähtinen aloitti työskentelyn syyskuussa.
Tehtävän auki saaminen oli pitkän työskentelyn lopputulos. Viisivuotisen toimen rahoittavat Vaasan yliopiston lisäksi Metsäsäätiö, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat Lakea, Teak, Kotasen Puutyö, Simons Element, Kannustalo, Insinööritoimisto Savela ja Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman.
”Toivottavasti voisin esimerkiksi edistää hybridirakentamisen uusia avauksia, joissa yhdistyisivät esimerkiksi puu-, teräs- ja betonirakentamisen parhaat ominaisuudet. Tavoitteenani on myös tunnistaa ja edistää niitä asioita, jotta puutuoteteollisuus voisi kehittyä esimerkiksi käyttäjälähtöisyydessä”, Lähtinen kertoo.
Rohkeita hybridejä
Lähtinen nostaa jo toteutuneiksi ja onnistuneiksi esimerkeiksi Helsingin Hernesaareen nousseen kahvila–ravintola–sauna-kokonaisuus Löylyn ja vuoden 2016 puupalkinnonkin voittaneen Pudasjärven hirsikoulukampuksen.
”Löyly on teräsrunkoinen puurakennus, jossa yhdistyvät puu, teräs, betoni, lasi ja rohkea suunnittelu. Puusta on tehty jotain ihan uutta ja siihen on yhdistetty eri materiaalit hienolla arkkitehtuurisella otteella. Samalla puun luoma tunnelmallisuus ja elämyksellisyys on säilytetty. Pudasjärvellä taas menestyvän hirsiteollisuuden ympärille on kehittynyt menestyvää puutuoteteollisuutta, osaamisen kehittymistä edistetään koulutuksella ja kunnassa on tehty selkeä arvovalinta hirsirakentamisen puolesta.”
Kolme kysymystä
1 Mitä kehittäisit voimakkaimmin? ”Rakennuttajien, rakennusyritysten ja näille teollisia puukomponentteja valmistavien yritysten välistä yhteistyötä. Teollisessa puurakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, mutta tarvitaan uusia toimintamalleja, jotka sopivat erilaisten teollisen puurakentamisen ratkaisujen toteutukseen.”
2 Miten tutkimusta voidaan hyödyntää? ”Haluan auttaa tutkimuksen keinoin käyttäjien parempaa huomioimista. Nyt asukkaat pääsevät mukaan suunnitteluprosesseihin vasta, kun valitaan pistorasioiden paikkoja tai pintamateriaaleja. Käyttäjien tarpeiden mukaan ottaminen jo aiemmin, esimerkiksi materiaalien käyttöön liittyvissä valinnoissa, olisi merkittävä muutos, kun puhutaan käyttäjälähtöisyydestä, käyttäjätarpeesta ja asiakasarvon luomisesta.”
3 Mistä pitäisi luopua? ”Pitäisi päästä juupas–eipäs-väittelyistä ja keskusteluista, mikä rakennusmateriaaleista on parempi. Materiaalit pitäisi valita parhaisiin käyttökohteisiinsa ja nostaa toimialojen yhteistyö uudelle tasolle. Turhaan kilpailemiseen menee resursseja ja aikaa hukkaan.”
Lähtinen muistuttaa, että hän ei halua puhua vain puurakentamisesta vaan katsoa asioita puutuoteteollisuuden laajemmasta vinkkelistä. Siihen kuuluvat myös sisustusmateriaalit, huonekaluteollisuus, piharakentaminen ja aluerakentaminen.
”Emme puhu vain rakennuksesta vaan ympäristöstä ja siitä, miten alueita suunnitellaan, miten rakennukset sinne syntyvät ja mitä esimerkiksi kasvavien kaupunkien asukkaat haluavat. Kaavoitus on tässä merkittävässä roolissa, jotta siinäkin ymmärrettäisiin minkälainen imagollinen merkitys uusiutuvasta kotimaisesta raaka-aineesta valmistetulla puukerrostalolla tai puutaloalueella voi olla.”
Kiinassa halutaan puuta
Globaaleilla puurakentamisen markkinoilla merkittävimmät asiat liittyvät tällä hetkellä kestävään kehitykseen. Lähtisen mukaan yritysten on syytä pohtia, miten ne vaatimuksiin vastaavat. Samalla kaupungistuminen ja väestön siirtyminen kasvukeskuksiin kiihtyy. Kolmas teema on ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi.
Lähtisen mukaan hyvinvoinnissa voi piillä seuraava suuri mahdollisuus esimerkiksi Kiinassa. Siellä tavoitellaan kovasti puun käytön merkittävää lisäämistä rakentamisessa.
”Tämän lisäksi on tarvetta puhtaalle energialle. Entäpä jos cleantech-teollisuus ja puurakentaminen löytäisivät tässä asiassa toisensa ja vientiin saataisiin kokonaisia kestävän asumisen ratkaisuja?”
Alan ulkopuolelta tullut Lähtinen näkee liiketoiminnan kehittämisen haasteena rakennusteollisuuden pitkät perinteet ja konservatiivisuuden. Uudistajien tie voi olla kuoppainen.
”Rakentamisen teolliset prosessit ovat kehittyneet pitkälti sen mukaan, että on tehty muista materiaaleista kuin puusta. Sitä kautta toimitusketjutkin ovat muotoutuneet. Mutta sopivatko nämä tavat puurakentamiseen parhaiten? Meidän on mietittävä esimerkiksi toimitusketjuja uudella tavalla ja löydettävä ne yritykset, jotka osaavat löytää puutuoteteollisuuden ja rakentamisen puolelta uudenlaiset tehokkaat rajapinnat. Näen, että siellä on jo muotoutunut hyviä toimittaja-asiakassuhteita.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puuprofessori etsii uusia bisnesmahdollisuuksia”