Uutiset Seppo Mölsä 50 kommenttia

Rotankolot vain paljastivat Turun betoniongelmat – todellinen ongelma on betonin lujuus?

Turun sairaalatyömaan onni oli se, että yhteen valuun tuli betoniautoon liian kauaksi aikaa jääneen betonimassan takia rotankoloja. Ne paljastivat betonin laajemman lujuusongelman. Ne saattavat koskea pääkaupunkiseudullakin kahta isoa kohdetta.

NCC:n pysäköintihallityömaa lähellä Turun linnaa. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Rakennuslehden lukijat ovat aktiivisesti kommentoineet lehdissä olleita kuvia Turun sairaalatyömaan rotankoloista. Ne on pantu kelvottoman betonityön piikkiin. Tästä ei ole ollut kyse vaan pehmeäksi jääneestä betonista ja ehkä myös ylikireistä aikatauluista.

Lukijat ovat arvelleet pelkkien kuvien perusteella, että betonia olisi pudotettu kolmen metrin korkeudelta, jolloin se olisi erottunut matkalla eikä alaosa olisi tiivistynyt ollenkaan. Myös vibraamisen laatua on epäilty. Tämän kokeneen betonityönjohtajan haastatteluun perustuvan tekstin poistimme nettisivultamme, koska se perustui tietojen puutteesta johtuneesen ilmeisen väärään tulkintaan.

Anturatkin ovat pehmeitä

Totuus on paljon ihmeellisempi, sillä ilman noita rotankoloja ei olisi paljastunut, että työmaan muissakin betonirakenteissa anturoita myöten on vakavia lujuusongelmia. Anturoilla on leveyttä ja korkeutta 2,5 metriä.

VTT selvittää parhaillaan myös (korjaus: ei Ruduksen) betonielementtien lujuutta. Pahimmassa tapauksessa kaikki joudutaan purkamaan ja tekemään uudestaan.

Pahimmillaan betoni on ollut hauras kuin sokerikeko. Betonin lujuus oli vain 22 megapascalia, kun se tuossa vaiheessa olisi pitänyt olla jo 45. Kyseisessä seinärakenteessa yläosan hyvältä näyttävän betonin lujuus ei ollut merkittävästi isompi kuin alaosan selvästi huonosti vibratulta näyttävän betonin.

NCC:n kohteessa kaunis valu, heikko betoni

Samanlaista lujuuden vajausta havaittiin myös NCC:n pysäköintitalotyömaalla Turussa. Siellä herättiin sairaalatyömaan tapauksen perusteella tutkimaan betonin lujuutta. Pilarit ovat silminnähden hyvin valettu, mutta betonin lujuus oli vain 60-70 prosenttia vaaditusta. Valut oli tehty pääosin syys- ja lokakuun aikana.

”Teemme töitä, jotta saamme selvyyden millaista betonia se loppujen lopuksi on. Haluamme Ruduksen kanssa selvittää syitä, mistä tällaiset mahdolliset laatupoikkeamat johtuvat, jotta saamme tietää ongelman laadun”, NCC:n Varsinais-Suomen aluejohtaja Esa Lehmusvuori sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Mielestäni kaikki viittaa siihen, että massassa on jokin vika. Se onkin mielenkiintoista, että tehtaan laadunvalvonta ei ole havainnut ongelmaa. Tämän hetken tiedon mukaan työvirheeseen ei viittaa mikään.”

Vakavia epäilyjä muuallakin

Rakennuslehden tietojen mukaan samanlaiseen pehmeään betoniin on törmätty myös pääkaupunkisedulla kahdessa varsin suuressa jo valmistuneessa betonivalukohteessa. Betonia poranneet työmiehet olivat ihmetelleet miten poranterä painuu betonin läpi.

Tukesin tiedossa on myös kaksi muuta työmaata (kerrostalo Pirkanmaalla ja omakotitalotyömaa pääkaupunkiseudulla), joissa on ongelmia pehmeän betonin kanssa.

Tukes on aloittanut tutkinnat, jossa selvitetään, mikä tuotteessa (valmisbetoni) ja sen tuotantoprosessissa on mahdollisesti mennyt vikaan vai onko. Rudus ainakin on jo kiistänyt oman vastuunsa Turun tapauksissa.

Masuunikuonaa epäillään?

Yksi epäily kohdistuu masuunikuonan käyttöön uusissa seossementeissä. Ruduksen sisaryritys Finnsementti kiistää, että tämä olisi voinut hidastaa betonin lujuuden kehittymisestä.

Ruduksen edustaja Turusta arvioi kuitenkin, että seossementti vaatii huomattavasti totuttua enemmän ainakin betonin jälkihoidolta.

Työmaalla on usein kiire nopeaan muottikiertoon. Se tarkoittaa sitä, että muotit puretaan heti, kun se vain voidaan. Betoni ei tässä vaiheessa ole kovinkaan lujaa, mutta kestää yleensä jo jäätymisen. Pakkaskelillä valu pitäisi kuitenkin peittää pressulla sillä varsinkin seossementeillä lujuuden kehittyminen voi hidastua kylmyydessä.

Masuunikuonaa saatetaan lisätä betoniin myös tarkoituksella, jotta voitaisiin hillitä betonin lämmönkehitystä suurissa valuissa. Turun tapauksessa Rudus on kiistänyt masuunikuonan käytön, mutta Rakennuslehti on saanut asiasta toisenlaistakin tietoa.

Masuunikuonaa käytettäessä betonin lujuuden kehitys hidastuu normaalista 28 vuorokaudesta yli 90 vuorokauteen, kertoo toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

Mikä Turun valuissa meni pieleen?

Betonimassa kannattaa tehdä yhteistyössä suunnittelijan, työmaan ja betoninvalmistajan kanssa, jotta se olisi kohteeseen oikea. Turussa tähän olisi ollut erityistä tarvetta, sillä kohde oli mitoitettu junan törmäykselle, joten raudoitus oli hyvin tiheä. Kovin isot kivenmurikat eivät mene siitä läpi.

Betonin suunniteltu kiviaineskoko oli maksimissaan 16 millimetriä. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksessa vastaavanlaisissa isoissa valuissa raekoon maksimiksi on määrätty 8 milliä, jotta betoni menisi joka väliin. Tällaiselle raekoon pienentämiselle Lemminkäinen ei nähnyt tarvetta.

Kyseisen seinän valutyössä oli mukana kuusi aliurakoitsijan miestä vibraamassa noin 75 kuution betonimassaa. Heidän kansalaisuudellaan ei ole merkitystä, koska kaikki ovat työskennelleet vuosikausia Suomessa.

Seinällä on paksuutta 70 senttiä ja lisäksi siinä on metrin paksuinen palkki. Pituutta sillä on 16 metriä ja korkeutta yli kolme metriä.

Raudoitukseen oli valuletkua ja sen päässä olevaa teräsputkea varten tehty aukkoja, joilla putki saatiin laskettua reilun metrin korkeudelle pohjasta. Tältä korkeudelta betonin ei pitäisi erottua.

Se mikä työmaalla meni pieleen, oli se, että valu tehtiin betonimassalla, joka oli jäänyt yli edellisestä valusta. Se oli ehtinyt seisoa säiliössä kaksi ja puoli tai kolme tuntia ja oli siten jo jäykkää. Tästä päätöksestä vastuu on viime kädessä pääurakoitsijalla.

Äärimmäisen kireä aikataulu

Yksi tekijä, jolla on voinut olla vaikutusta työmaan laatuongelmiin, on se, että aikataulu on ollut äärimmäisen kireä junaliikenteen vuoksi. Radalta oli valutöiden vuoksi sähköistys pois illasta 22:45 aamuun 5:30. Ne tulivat takaisin olivat valut sitten valmiit tai eivät. Lisäksi työmaa oli luvannut, että työt ovat valmiit 12. syyskuuta ”hinnalla millä hyvänsä”.

Lujuusongelmat alkoivat pohjoisesta

Betonin lujuusongelmat alkoivat jo kesällä pohjoisessa. Rovaniemellä yksi mies kuoli kesäkuussa, kun työmaalla ei ymmärretty, että muutaman päivän ikäinen, kylmässä ja vesisateessa ollut sokkeli ei vielä kestä suuren betonielementin painoa.

Kemijärvellä VR Track joutui kesällä purkamaan siltatyömaan valun, kun betonin lujuus osoittautui teräksiä jännitettäessä liian heikoksi. Siinäkin betonitoimittaja oli Rudus ja käytössä oli masuunikuonaa sisältävä sementti. Kemijärvellä epäillään, että myös valmisbetonin pitkä kuljetusmatka ja pakkasenkestävyyden parantamisessa käytetyillä lisähuokoistusaineilla on voinut olla vaikutusta heikkoon lujuuteen. Tutkimukset ovat kuitenkin vielä kesken.

Luottamus betoniin katosi

Luottamus betonin lujuuteen on nyt niin matalalla tasolla, että rakennusliikkeet ovat alkaneet tehdä kimmovasaratestejä kohteissaan ja ne ovat ottaneet myös poranäytteitä.

Ruduksen aluejohtaja Jari Lehtonen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että heidän betoninsa on standardien mukaista ja täyttää viranomaisten vaatimukset.

”Sitten taas rakenteista otetut koekappaleet poikkeavat näistä. Sitä nyt selvitetään, miksi näin on”, hän sanoi

Lehtosen mukaan mikään muutos tuotannossa tai laadunvalvonnassa ei selitä tilannetta.

”Tilanne on se, että betonin lujuutta arvostellaan tässä rakenteesta irti otetulla koekappaleella. Tähän menettelyyn ei ole riittävää ohjeistusta, jotta vertailu olisi mahdollista. Jos betonin laadunvalvontaa halutaan tehdä poranäytteillä, siihen tarvitaan alalle yhteinen ohjeistus.”

Vielä joskus 80-luvulla työmaa teki itse testikuution massasta. Tarvittaessa tehtiin jopa kuutio, jossa otettiin huomioon myös olosuhteet. Enää tätä ei tehdä vaan ollaan tehtaan tekemän testikuution varassa.

Voi olla, että nykyiset tapaukset johtavat työmaakohteisten testikuutioiden paluuseen. Niillä saadaan selville se, onko massa ollut kelvollista vielä työmaallakin eikä vain tehtaassa.

Työmaalla ja laboratoriossa eri tuloksia

Tämän päivän iso mysteeri on miksi työmaiden ja tehtaiden testitulokset eroavat niin paljon toisistaan. Betoniteollisuus on vaatinut yhteisiä pelisääntöjä ennen kuin testit riistäytyvät käsistä. Työmailla puolestaan ihmetellään, voiko tehtaan erinomaisissa olosuhteissa tehdyt testit antaa oikeaa kuvaa siitä, mikä on betonikuution lujuus työmaaolosuhteissa.

Pitkän uran betoniteollisuudessa tehnyt diplomi-insinööri toi esiin yhden syyn, joka voi selittää teollisuuden ja työmaan erilaisia mittaustuloksia. Tehtaan testausolosuhteet eivät hänen mukaansa vastaa työmaan tilannetta.

”Ennen pystyrakenteissa ja korkeissa valuissa oli määritetty tietty nostokorkeus yleensä reilusti alle puoli metriä, jota pienempinä kerroksina valu täytyi kerroksittain suorittaa. Niin varmistettiin, että massaan jäänyt ilma ja ylimääräinen vesi ehtivät poistua ennen uutta valukerrosta.

Nykyisin betoni pumpataan suoraan muottiin. Ahtaissa muoteissa ja pitkissä pumppauslinjoissa käytetään usein ns. nesteytettyä betonia. Pystyvaluissa ja kapeissa muoteissa (pilarit, seinät) valun nousunopeus pumpattaessa kasvaa helposti suureksi, jolloin massaan mahdollisesti joutunut ilma ei pääse poistumaan valusta. Näin käytännön olosuhde ei aina vastaa betonin laadunvalvontaolosuhdetta. Betonin testausolosuhde tehtaalla vastaa tuota ennen-tilannetta.”

Keskustelu artikkelista: 50 kommenttia

  • Syitä voi olla monia. Esim. Ilma-määrä 8% tai yli . Annoskoko pielessä kuutio ei vastaa kuutiota. Todelliset vesimäärät runkoaineissa pielessä. Lisä-aineet annostellaan samaan aikaan myllyyn jne. Tuossa mm. Muutama esimerkki. Jo yksistään noista syistä yksikin aiheuttaa lujuuskatoa. Saatikka jos useampi ongelma päällä.
    T. Betonilaborantti.

    Vastaa
    • Hep. Itselle tulee mieleen se, että Syys-Lokakuussa betonoitujen rakenteide lämpötilahistoria pitää olla tarkkaan tiedossa, että voidaan arvioida työmaalta otetun kappaleen kypsyyttä. Ilman muuta tietoa käyttäisin apuna paikallisen säähavaintoaseman tallenteiden vuorokauden keskilämpötiloja. Puuttuva kypsyysikä pitää saada varmuudella palikkaan ennen sen puristusta. On laadunvalvonnassa käytettävä arviointi-ikä sitten mikä hyvänsä.

      Vastaa
  • Kai tuollaisilla työmailla kontrolloidaan betonin laatua myös työmaan puolesta. Ei koskaan pidä luottaa betonin toimittajan lujuustesteihin. Ts. laadun valvonta on pettänyt työmaalla. Vastaavasti asfalttityömailla koostumusta tarkkaillaan määräajoin säännöllisesti .

    Vastaa
    • Talonrakentamisessa ja infrapuolella on erilainen käytäntö. Talopuolella näitä omia työmaakuutioita ei enää tehdä, korkeintaan kimmovasaralla naputetaan jos epäillään jotain. Voi olla että nämä tapaukset johtavat tässä asiassa muutoksiin.

      Vastaa
      • Vieläkin tietämätön

        Toivottavasti kiviä ei jätetä kääntämättä ja asia selvitetään.

        Laitetaan täältäkin postia jossain vaiheessa.

        Vastaa
  • Luottamus hyvä. Kontrolli parempi.

    Vastaa
    • Se oli Stalin.

      Vastaa
      • Luottamus hyvä, kontrolli parempi, väitetään Leninin opettaneen hallinnon periaatteita bolševikkitovereilleen. Oppi vietiin sittemmin neuvostovaltion rakennustyössä huippuunsa Leninin työn jatkajan Josif Stalinin johdolla.

        Vastaa
        • Kyllä! Venäjällä on aina osattu kysyä ”Kto Vinovat?”, Kuka vastaa? Stalinin aikana tosin vastaajat oli tiedossa ennen kuin tekokaan oli kaivettu esiin. Mutta vastuussaolijoiden kohtalo oli selvä. Tässä tapauksessa vastuuta pakoillaan työkseen ja selitellään. Mitään todellista vastuuta ei ole kenelläkään. Jos oikeudenmukaisuus toteutuisi alkaisi kohta ”päitä putoilla” tällaisesta sabotööraamisesta ja tihutyöntekemisestä. Mutta selittäjillesen kun palkka juoksee, olit sitten aiheuttanut kuinka suuren kuprun tahansa.

          Mitä ”vastuuta” Rudukslla on vaikka koko valtakunta vajoaisi savipeltoon? -Ei mitään. Ja Rudus toimittaa osingot Irlantiin kuten ennenkin.

          Vastaa
  • Kyllä edelleen on kyse Ruduksen vastuunpakoilusta.

    Vibrattu tai ei – tuollaista lujuuskatoa ei betonirakenteeseen tule, vaan vika on vain ja ainoastaan massassa.

    Valuolosuhteet, jäätyminen – kelit ovat olleet lähes täydellisiä tänä vuonna, eikä näissä tapauksissa pakkasista ole tietoakaan.

    Mainittu on mm. runkoaineen vesimäärä – kannattaa tutustua betonitehtaiden toimintaan nykyään, se on kovin erilaista kuin 80-luvulla…

    Ilmamäärä – liian nopea valun nosto ja/tai huono vibraus voisi olla osasyyllinen, mutta sellaista ei näillä suurilla työmailla tapahdu, valusuunnitelmat yms. kunnossa ja tekijät oikeasti osaavat. Eikä niistä Ruduksen pumppuautoista edes saa kuraa läpi niin nopeasti että tuon kokoiset muotit täyttisivät.

    Pudotuskorkeus – voisi olla teoriassa mahdollista, mutta se näkyy aivan toisenlaisena, ei myöskään ole ammattimiesten kanssa ongelma, joku voi kotonaan oikaista ja koittaa täyttää seinämuottia yläreunasta, mutta ei ole todellisuutta rakennustyömailla.

    Kansallissosialismi nostaa päätään – täällä kilpaa moititaan ulkolaista ja nuorta työvoimaa, muttei tajuta, että itse tähän on maa jamaan ajettu. Palkat ovat pieniä, eläkeikää nostetaan jatkuvasti jne. Ei oikein rakennusmiehen työ ole enää houkuttelevaa. Laatu maksaa ja on hidasta tehdä, mutta rakennusala kilpailee edelleen kaikesta vain hinnalla ja lopputuotteen laatu on ainoana teollisuudenalana lakisääteistä minimitasoa, eli niin vähän kuin määräykset antavat periksi.

    Tekijöitä on toki joka lähtöön, mutta normaalisti betonia voi valaa lähes kuka tahansa ja silti lopputulos on kelvollista, se on betonin perusajatus.

    Esiin tulleista syistä ja syyllisistä jää siis jäljelle enää vain Rudus ja betonimassan resepti. Sitä ei ole kukaan paljastanut, ei analysoinut tarkemmin, ei tehnyt lisätestejä…

    Vastaa
  • Betonien ongelmat saattavat johtua sementtiin lisätyistä jäteaineista

    Sementtiin lisätään tuhkaa ja masuunikuonaa jostakin syystä. Ne käyttäytyvät kuivana kovin eri tavalla kuin varsinainen kiviperäinen sementti.
    Tuhka on kevyttä ja hienojakoista sekä ”liukasta”. Se saattaa lajittua sementtisiiloissa kevyenä oikean sementin päälle ja jossakin vaiheessa tämä kerros tulee sitten valuun mukaan ehkä kovin erilaisena ”sementtinä”.

    Humuspehtoori Oy toi parikymmentä vuotta sitten pari laivalastillista virolaista sementtiä saven massastabilointiin. Se käyttäytyi oudosti. Se liikkui laivassa irtotavara kuljetettaessa kuin vesi. Laiva meinasi kaatua monen kertaan. Lastattaessa kiviainespitoinen sementti jäi toiselle reunalle ruumassa ja laiva oli kaatua jo laiturissa.

    Saven massastabiloinnissa tuhkapitoinen sementti käyttäytyi oudosti. Lujittumien oli osin hyvää ja osin paljon heikompaa. Arvelimme syyksi käyttämämme sementin laadun vaihteluita. Varastoinnissa ja kuljetuksissa ei sementinsekoitusta voitu järjestää.

    Onkohan nyt kyseessä sama ongelma näissä betonin laadun vaihteluissa?

    Vastaa
  • Pehtoorille tiedoksi, että tuhkaa ei laiteta koskaan samaan siiloon sementin kanssa, vaan sille on oma siilonsa.

    Ylipäätään tuhkaa ja kuonaa mustamaalataan (toivottavasti tietämättömien toimesta) aivan suotta.

    Lentotuhka on kivihiilen sisältämää savea, joka käy läpi voimalaitoksen kattilassa samankaltaisen polttoprosessin kuin sementtiuunissakin.

    Samoin masuunikuona on teräksen valmistuksen sivutuotteena malmista jäänyttä syntynyttä sulanutta kiveä ja kalkkia. Myös siinä syntyprosessi on samankaltainen kuin sementillä.

    Kyse ei ole jätteistä, vaan molemmille tuotteille on selkeät laatuvaatimukset.

    Näiden sementin seosaineiden koostumus ei ole yhtä optimaalinen kuin vartavasten valmistetun sementin, joten myös niiden lujuuskehitys on jonkin verran hitaampaa.

    Näiden seosaineiden hyödyntäminen on järkevää jo ihan luonnovarojen säästön takia. Betoniin käytetään näitä aineita noin 350.000 tonnia vuosittain, mikä on melko suuri määrä.

    Vastaa
  • Kaikki ovat oikein ammattitaitoisia paitsi se joka päättää valaa eri betonilla mitä kohteeseen on suunniteltu, kun sitä sattui jäämään autoon pariksi tunniksi. Kuhan ei olisi koko ketju samantasoisia ammattiosaajia mylläristä vibramieheen?

    Vastaa
  • Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että saman toimijan nimi nousee uudestaan ja uudestaan esille. Onko tämä toimija liian iso, kun muut eivät kykene näin suuriin hankkeisiin osallistumaan vain mistä on kyse?

    Menemättä liiketoiminnan syvereihin tämän laajemmin voidaan todeta, että laatuongelmia voi syntyä kaikille. Laatuongelmien mekanismit on monimutkaisia ja niiden analysoinnissa pitää tehdä systemaattista työtä kaikissa prosessivaiheissa.

    Lujuusongelmia voi syntyä prosessirajapinnoissakin eli näissä tunnetuissa tapauksissa lujuusongelmia voi syntyä toimitusvaiheessa. Jos betoniauton betonipumppu ei ole tiivis voi massaan suotautua erittäin pienijakoista ilmaa, jota ei normaaliprosesseissa välttämättä havaita eikä se välttämättä erotu samalla tavalla kuin perinteisesti ajatellaan.

    Vibraus ei välttämättä poista mikrokuplia niin tehokkaasti kuin normaalistitilanteessa oletetaan eli betonivaluja tekevät olettavat ilman käyttäytyvän massasta poistuessaan sammalla tavoin kuin aina ennenkin ja he toimivat vastuullisina työntekijöin tietysti sen olettamuksen mukaisesti.

    Mikrokupla voi suotautua seosaineen joukkoon ja pysyä siellä valun kuivumiseen saakka. Toisaalta kemiallinen reaktio voi synnyttää kaasurakkuloita betonivaluihin kuivumisprosessin aikana. Tällainen ilmiö saattaa liittyä erityisesti uusiin huokoisiin seosaineisiin.

    Vastaa
  • Henrikki lahti

    Perinteinen betonin teko-ohje:
    Sulje silmät, ota mitä käteen sattu, heitä vasemman olkapään yli sementtisekoittimen suuntaan – ja kas kumma, kaikki mitä myllystä tulee ulos on betonia ! Lähetä lasku asiakkaalle
    Ammattimies

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Voi pojat. Betonimassa on tähän mennessä saatu tiivistettyä muottiin Sementti on aina kovettunut,kun se saa vettä..Tuollaista jälkeä on turha selitellä kenenkään muun päähän. Onnetonta tunarointia.Voiko tuollaistakin tapahtua rakennustyömaalla.Minkälaista porukkaa siellä pyörii. Täysiä tolloja.

    mestari

    Vastaa
  • Ongelmassa on nyt osapuolena maan merkittävin valmisbetonin toimittaja jolla on kymmeniä tehtaita eripuolilla Suomea. Se ei ole merkityksetöntä. Olisi mielenkiintoista tietää hoidetaanko ko yrityksen eri tehtaiden reseptit keskitetysti jossakin ”missä on kaikki tieto ja ymmärrys” vai voiko yksittäisen tehdas hoitaa tehtaan omat reseptit itse. Tällä kysymyksellä on merkitystä kun ryhdytään selvittämään nyt havaitun ongelman esiintymislaajuutta.

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Tuossa ongelmassa ei ole mitään muuta osapuolta työmaan lisäksi. Betonin lujuutta voi mitata vasta sen jälkeen,jos se on asianmukaisesti tiivistetty muottiin ja se on saanut kovettua rauhassa lasketun ajan tunnetuissa,jälkeenpäin todennettavissa olosuhteissa Tiiveys,normaali sellaisen voivat todeta ne,kellä on silmät päässään.Tuollaisessa tilanteessa asian laajentaminen muualle on selvää hätäpaskaa.Purkakaa pois nuo kauhistuttavat rakentamisen irvikuvat ja joutuin. Tässä tulee muutenkin meikäläisten silmille jatkuvasti syytöntäkin kuraa.

    Vastaa
  • Kaikki unohtavat yhden jutun vielä. Mukana on Rudus joka toimittaa massat, sen laadunvalvonta on vaadittua tasoa, mukana on pääurakoitsija… Mutta mukana on vielä pumppauskalusto ja siihen kuuluva porukka. Niiden tehtävä on pumpata massat letkujen läpi työkohteeseen. Joku siellä vibraa vielä (voi olla sama porukka – ei ole merkitystä tässä tapauksessa)… Mutta mitä vielä? Siinä letkujen kanssa askartelee henkilö, jolle on ihan samaa, mikä on betonin lujuus. Hänen täytyy saada betoni vaikka kahden sadan metrin päähän ja työn jälkeen pestä kalusto. Hän vihaa koko hommansa, koska letkut voivat mennä tukkono, pumpun tehoa ei riitä tms. Ja kyseinen henkilö voi käyttää (ja kyttääkin joskus) jotakin notkistinta tai vettä, jotta oma homma olisi sujunut helpommin. Siitä ei tiedä kukaan!!!
    Varmistakaa, ketkä olivat sairaalan ja Harppuunan työmailla näissä hommissa ja katsokaa poikien työkalupakit – siitä voi löytyä mielenkiintoisia juttuja.

    Vastaa
  • Sokeria. Muodossa tai toisessa, tavalla tai toisella, syystä tai ilman.

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    En ole eläissäni nähnyt tuollaista työn jälkeä.Täytyy uskoa ja toivoa sydämestään,että tuollaista ei voi tapahtua missään tapauksessa normaalilla rakennustyömaalla.

    Vastaa
  • Milloin betonia tai betonirakenteita pitäisi alkaa lämmittämään?

    Vastaa
    • Riippuu täysin valukohteesta ja betonissa käytetystä sementistä. Betonin valmistajat neuvovat tässä asiassa kohdekohtaisesti.

      Vastaa
  • Sairaalan työmaalta on löytynyt ainoastaa 4 metriä pitkiä vibroja!?

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Betonin käsittely,muottiin tiivistäminen,kovettumisen tarkkailu on rakennusammattilaisten,mestareitten tärkeimpiä ilman muuta hallittavia asioita.
    Ei rakentaminen ole mitään helppoheikkien hommaa. Olemme kummallisessa jatkuvalla haukkumisellla julkisuuden kautta aikaansaadussa alennustilassa.Rakentaminen on raskaiden ammattilaisten työtä. Vastuu,tieto kova tahto kokemus.Rakentaminen ei ole nappikauppaa.Miljoonat siinä liikkuvat.Isot asiat. Ne on tehtävä oikein.
    Ihmettelen ja kummastelen tuollaisen tuhoteon jälkeen käynnistettyjä lätinöitä. Niillä ei ole mitään tekemistä surkean harjotelman lopputulokseen.

    Vastaa
    • Kansalaisuus ei pätevyyttä määrittele, niin hyviä kuin huonoja tekijöitä löytyy kansalaisuuten katsomatta.

      Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Tämä tapaus osoittaa omalta osaltaan sitä,että tärkeimpien rakennustöiden suorituksesta,valvonnasta,koko ketjusta on tehtävä luvanvaraista.Lupa niille,jotka näitä töitä saavat tehdä pätevöityminen on osoitettava koulutuksella ja työkokemuksella.Siitä on oltava virallinen todistus. Ulkomailta tulleen työturistin pätevyys ei riitä,sitä ei ole voitu osoittaa mitenkään.Mihin huorattiin hyvä ammattitutkintojärjestelmä.Ovatko ammattitutkinnon suorittaneet kortistossa. Yhdelläkään Puolalaisella tai Virolaisella työntekijällä ei ole ammattitutkintoa.
    Rakennusalan mustaaminen näillä tollouksilla on lopetettava.

    Vastaa
  • Selittelyihin Tutskastunut

    Ruduksen (Lehtonen) ja betoniteollisuuden (Mattila) mukaan on ongelma, että ohjeistusta ei ole betonin ominaisuuksien arvioimiseksi rakenteesta irrotetuin näyttein.

    Mm. Lehtonen on todennut: ”Tilanne on se, että betonin lujuutta arvostellaan tässä rakenteesta irti otetulla koekappaleella. Tähän menettelyyn ei ole riittävää ohjeistusta, jotta vertailu olisi mahdollista. Jos betonin laadunvalvontaa halutaan tehdä poranäytteillä, siihen tarvitaan alalle yhteinen ohjeistus.” Mattila on kritisoinut työmailla porailua.

    Tuo on höpöpuhetta ja vastuun pakoilua. Kyseiset toimijat voisivat lukaista esimerkiksi Betoninormien by65 kohdan 5.2.3.3 Valmiin rakenteen puristuslujuus kun laatua epäillään. Tuo menettely on ollut keskeisiltä osiltaan voimassa vuosikymmeniä ja on edelleen. Tilaajalla on aina oikeus varmistua tilaamansa tuotteen laadusta. Sitä ei poista euronormin EN206:n olemassaolo. Lisäksi voimassaolevan ja velvoittavan toteutusstandardin SFS-EN 13670 kohdan 8.3 mukaan tilaaja voi halutessaan jopa edellyttää näytteenottoa työmaalla. Käsittääkseni siltakohteissa noin taidetaan menetelläkin.

    Kyllä valmisbetonin toimittajien olisi aika ymmärtää, että virheiden myöntäminen on tässäkin asiassa viisauden alku. Jättäkää selittelyt vähemmälle ja tutkikaa käyttämienne kaikkien betonin osa-aineiden yhteistoimivuus, tarkistakaa annosteluvaakanne, mittailkaa kiviaineksienne kosteus ja tehkää asianmukaiset kokeet jo ennakolta kuten ohjeet edellyttävät. Jos noin menettelette, niin olen satavarma, että lujuutta alkaa taas löytyä entiseen malliin.

    Selittelyihin Tuskastunut.

    Vastaa
    • Tuskastuneelle hieman lisää tuskaantumisen aihetta:

      Kyllä, Betoninormeissa on ohjeet lujuuden selvittämisestä poralieriöistä. Ohjeet vain ovat kovin yksioikoiset siihen nähden, kuinka paljon erilaisia detaljeja ja epävarmuustekijöitä menettelyyn sisältyy.

      Nyt kun työmaakappaleista tehdään mahdollisesti kalliiksi käyviä johtopäätöksiä, olisi hyvä jos olisi toimivat ohjeet esimerkiksi seuraaviin pointteihin:

      – Ohjeet irrotettujen koekappaleiden käsittelystä niin, että saadaan selville materiaalin odotettavissa oleva loppulujuus

      – On viitteitä siitä, että työmaakappaleissa päiden hiominen ei ole välttämättä toimiva tapa, vaan koekappaleiden päät tulisi rikittää.

      – Nykyistä tarkemmat ohjeet näytteenottokohtien valintaan eivät olisi pahitteeksi.

      – Johtopäätöksiä silmälläpitäen olisi hyvä olla sen arvioimiseksi, mikä on ollut betonimassan laadun ja mikä puutteellisen tiivistämisen, betonin erottumisen ja rakenteen mahdollisen säröilyn vaikutus havaittuun lujuuteen.

      – Erityisesti vähemmän massiivisisten rakenteiden tapauksessa olisi hyvä olla ohjeet rakenteen pinnan (mahdollisesti puutteelliseksi jääneestä jälkihoidosta johtuvan) lujuusvajeen huomioon ottamiseksi.

      Asian ydin on se, että rakenteista otettavien näytteiden pohjalta tapahtuvaa lujuuden selvittämistä on tehty hyvin harvoin joten sen suhteen ei ole syntynyt vakioituja käytäntöjä.

      Lujuuden selvittämistä työmaabetonista on helppo teoriassa ”huutaa avuksi”. Asia on todellisuudessa aika komplisoitu, mitä kuvaa sekin, että menettely ei ole laadunvalvonnan pohjana missään päin maailmaa. Ja silti on saatu sellaista rakennuskantaa, että esim. Suomessa ei liene ainakaan itsenäisyyden aikana sortunut yhtään rakennusta betonin huonon laadun takia.

      Vastaa
      • Lahti 1963.

        Vastaa
        • Kerrotaan, että tässä tapauksessa syy olisi ollut jäätyminen ja sulaminen.

          Vastaa
          • Lahden tapauksessa oli todellakin kyseessä betoni jäätyminen ennen kuin betoni oli saavuttanut jäättymislujuuden. Jäätymislujuus tarkoittaa betonin kykyä jäätyä ja sulaa toistuvasti ilman, että siitä on (loppu)lujuudenkehitykselle vahinkoa, eli riittävä lujuus saavutettu enen jäätymistä. Edelleen se tarkoittaa sitä, että betonissa ei ole vapaata vettä joka jäätyessään aiheuttaa veden tilavuuden muutoksen eli laajenemisen rakenteessa ja aiheuttaa pysyviä vaurioita rakenteeseen. Minulla on Lahden tapauksesta jossakin oikein ”dataa”. sen löytäminen on jo toinen asia. Em, asia. tiedoksi niille joita aihe kiinnostaa ja eivät ehkä tunne betonia kovin hyvin. Lahden tapaus lienee todellakin ainoa betonirakenne joka Suomessa sortunut. Purettu on ennenkin ja vahvistettuja itse tiedän yhden.

      • Selittelyihin Tuskastunut

        Mattilalta lisää selittelyä. Nyt alkaa mennä jopa saivartelun puolelle.

        Ei koekappaleiden otto ja testaus ole ennenkään ollut ongelma. Se on normien mukainen menettely kuten Mattila hyvin tietää ja siihen joudutaan aina silloin tällöin turvautumaan, kun on töpeksitty joko betonin valmistuksessa tai työnsuorituksessa. Jotenkinhan tilaajan on pystyttävä varmistumaan saamansa tuotteen laadusta. Rakennekoekappaleista näkyy hyvin huono tiivistys, samoin erottuminen. Näytteitä voidaan ottaa kohdennetusti sieltä, missä epäillään esimerkiksi huonoa jälkihoitoa tai jäätymistä. Nykyisin poranäytteet otetaaan työmailla tutkimuslaboratorioiden toimesta.

        Urakoitsijan näkökulmasta on suuri onni, että betoniteollisuudella ei ole veto-oikeutta rakenteesta irrotettavien näytteiden ottoon.

        Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Epäilen,että asemalta lähtevä betonimassa oikein käsiteltynä täyttää lujuusvaatimukset. Kun katsoo tuota maininkiä työmaalla,voi olla ,että massaa on pyöritelty autossa tuntikausia ja siten heikennetty sitä. Jos jälki on kerran tuonkin näköistä,voinee työmaalla tapahtua melkein mitä hyvänsä. Pilarit näyttävät normaaleilta. Ne kestävät vaikka koko Turun kaupungin painon jaarituksineen.Lopetan tämän jutun mustalla mielellä. Suruissani siitä,että tällaista voi tapahtua. Olemme taas saaneet aikaan kunnon kolauksen ennestään
    runneltuun maineeseemme.Mutta minä uskon pojat rehtiin rakentamiseen. Pää pystyyn.
    Korjataan virheet,mennään eteenpäin.

    Vastaa
    • Tuollaista K-45 massaa ei ”tuntikausia” voi autossa pyörittää. Jämii aika nopeasti käsiin.
      Ongelma massan notkeuden suhteen korjautuu kun laborantti ottaa työmaalla painumakokeen ennen auton purkamista pumppuun.
      Vaativissa valuissa pitää aina pitää palaveri betonin toimittajan, suunnittelijan ja valuporukan kanssa. Resepti pitää tehdä oikein.
      Lisäksi raudoituksiin pitää saada joku tolkku. Tämä toki vaatii ammattitaitoisia suunnittelijoita.

      Vastaa
  • Teoreettisesti lujuusluokan K-30 betoni kestää omaa painoaan n. 900 m korkean patsaan. Pitääkö väite paikkansa?

    Vastaa
    • Ja vielä vähän enemmänkin, jos betonin tiheytenä käytetään arvoa 2400 kg/m3. Ei kuitenkaan taitaisi onnistua kilometrinen pilvenpiirtäjä C30/37-lujuusluokan betonista ilman teräksiä ja varmuuskertoimia. Mutta teoreettisesti…

      Vastaa
  • Herr nikkilä on kova kommentoimaan ,oletko tietoinen työmaiden asioista enenmmän kuin mitä lehdestä olet lukenut vai millä perusteella haukut työmaiden henkilökuntaa ,ja kun nyt itse niin kovin arvostelet kysyisin ystävällisesti mitkä ovat omat referenssisi googlesta ei ainakaan paljon herunut ,muuta kuin narinaa joka asiasta ,referenssejä odotellen

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Stalin sanoi myös aikanaan:Jokaisella miehellä on nimi

    Vastaa
  • Jarkko Kettunen

    Herr nikkilä on kova kommentoimaan ,oletko tietoinen työmaiden asioista enenmmän kuin mitä lehdestä olet lukenut vai millä perusteella haukut työmaiden henkilökuntaa ,ja kun nyt itse niin kovin arvostelet kysyisin ystävällisesti mitkä ovat omat referenssisi googlesta ei ainakaan paljon herunut ,muuta kuin narinaa joka asiasta ,referenssejä odotellen ja vieläkin odotellen

    Vastaa
    • Rakennusmestari ja työmaamestari evp ja yksi ahkerimmista ja pitkäaikaisimmista mielipidekirjoittajista Rakennuslehteen.

      Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Rakennuslehti tuli vasta nyt.Luveskelin vielä tuosta tapauksesta mm. niin,että kyseistä 70 m3 valua oli surittamassa 6 alaurakoitsiajan miestä. Kansallisuudesta ei ollut väliä,koska miehet olivat työskennelleet Suomessa useita vuosia. Muutaman vuoden Suomessa työskentely pätevöittää miehen noinkin vaativan betonivalun suorittajaksi. Jälki sen kyllä näyttää.Kalliiksi tuli halpa työntekijä.

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Niin minä vielä.On selvää,että kynä on hieman eri asennossa paperin päällä,kun on joutunut itse rypemään montussa työelämänsä. Kirjoituspöydän äärestä saattaa tulla
    perin erimakuista tekstiä.

    Vastaa
  • Suunnittelija

    Ruduksen massassa vika. Monta kohdetta yhtä aikaa pielessä, eikä näitä aiemmin ole paljoa sattunut.

    Vastaa
  • Laadun parantamisen järjestelmään kuuluu, ettei kirjoituksissa / puheissa arvostella palkkoja, ihmisiä eikä yrityksiä. Muusta asiasta saa aina puhua. Keskustelua laadusta pitää jatkaa kauan, sillä vaativat valut pelottavat: atomivoimalat, pitkät sillat, korkeat kerrostalot.

    Rakentaminen maksaa jo paljon, miehet ja naiset tekevät paljon työtä ja lopputulos on laatuvirheitä. Minua hirvittää myös kylmät kodit. Työtapoja ei ole haluttu muuttaa.
    Kun menemme kuuhun, perille pääsy laadun varmistuksen avulla voisi olla vaikeaa, ei rakentaminen.

    Betonin valmistus etenee tarkasti, betonin osat punnitaan kilon tarkasti. Yhtä työosaa ei pystytä
    tarkistamaan. Mikroskooppikuvat betonista vaihtelevat tunneittain. Mikroskooppikuvissa näkyy, onko laatujärjestelmä kunnossa. Huonossa laadussa näkyy liikaa hienoja kiviaineksia.
    Mikroskooppikuvia halutaan salata. MIKSI? Kun betonin valmistukseen menee liikaa hienoa ainetta, hienoaines on välillä 0, 001 millistä aina 4 milliin, betonivalut epäonnistuvat.

    Liiallinen hieno kiviaines on naisen helman pehmeää – ja laatu puuttuu. 0, 001 millistä eteenpäin ja pienijakoista sementtiä ja vettä. Pelottaa rakentaa näistä epämääräisistä seoksista korkeita taloja ja siltoja. Laadukkaassa betonissa täytyy olla tarkasti – ei liikaa hienoja kiviaineksia.

    Jumala ei ole poistanut sorarinteitä liiallisia vaaratekijöitä hienoja kiviaineksia. Myös kallioiden murskauksessa syntyy sitä ja tätä sekalajiketta. Sadepäivät ja märkä kiviaines heikentävät
    kiviainesten seulontaa. Liiallinen hieno kiviaines 0,001 millistä lähtien tuo epäonnea.
    Puhutaan rehellisesti asioista.

    Vastaa
  • Sepolle vastauksena että fillerin lajittuminen ei sinänsä ole ongelma vaan se että että sen liiallinen hienoaines johtaa ilman nousuun. Tämä ei ole ongelma jos se tiedetään etukäteen.

    Vastaa
  • Matti Nikkilä

    Tuli rakennuslehti jossa betoniasiaa taas on. On se pirua,että pitää eläkkeelläkin sassaroitua noihin valuhommiin. Mutta tuo homma näyttää siltä,että siinä on hummeeti hukassa monella tapaa.
    Olosuhteisiin nähten olisi viisasta tehtä tuo olosuhtekuutio todella olosuhteita vastaavastI tiivistyksen l.vibraamisen osalta. Kuutio jää paljon huonomalle tiivistykselle,kuin esim. kolmemetriä korkea seinä.
    Betonin paine seinän sisällä tiivistää rakenteessa betonin ihan eri tavalla. Jos siihen vielä sattuu osumaan Puolaisen hevosmiehen heiluttama vibra,ollaan lähellä betonin totuttua kunnollista työmaalla tiivistystä.Ennen puhuttiin kahteen kertaan vibraamisesta. Mitä se on. Jos sitä ei saada edes kertaalleen vibrattua kuin toisin paikoin.
    En usko näkemäni perusteella edelleenkään betonimassan laadussa olevan sellaista vikaa,etteikö se kovetu riittävän ajan kuluessa vaadittuun lujuuteen. Jos se on tiivistetty kunnolla.
    Elementtitehtaalla tehdään hoikkia suuren lujuuden betonirakenteita.Tiivistysmenetelmät ovat toista luokkaa,mutta betonimassa samaa,mitä työmaallakin käytetään. Pitkä kuljetusmatka on tuttua politiikkaa,hinnoitelusta johtuvaa betonin toimittajien kilpailua. Sinällään älytöntä.
    Edelleen väitän,että kokemattomat mestarit ja työmaitten käyttämä tuntematon ulkomainen halpatyövoima on suurin syyllinen epäonnistuneisiin betonitöihin.

    Vastaa
  • Olen ihmetellyt betonin testauksessa puristuslujuus, saadaan vaatimukset täyttymään lieriöillä paremmin kuin kuutiolla. Puristuslujuuksia testataan vähemmän kuin ennen. Betoniperheeseen kuuluvat samankaltaiset eri lujuusluokkien betonit, samassa betoniperheessä saattaa olla viisi eri preseptiä, kaikista eri preseteistä tehdään alkuvaiheen testaus sen jälkeen testaus sattuman varaista. Ilmamassoilla tiivistäminen tärkeä, ettei vaahdoteta betonimassaa toiseksi autossa pyörittäminen saattaa lisätä vielä massan ilmamäärää. Työmaalla pitäisi myös mitata ilmamäärä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia