Infra Auri Häkkinen 6 kommenttia

Valtion väylien korjausvelan puolittaminen riittäisi – kaikkea ei tarvitse korjata

”Tilanne olisi tosi hyvä, jos puolet korjausvelasta saataisiin korjaustöillä poistettua. Silloin päästäisiin velasta eroon siellä, missä siitä on eniten haittaa. Vähäliikenteisillä väylillä haitta on pienempi”, johtava asiantuntija Vesa Männistö Liikennevirastosta kertoo.

Päällysteiden nopeutunut rapautuminen kasvattaa korjausvelkaa.

Liikenneviraston hallinnoiman väyläverkoston korjausvelka arvioitiin vuosi sitten noin 2,5 miljardiksi euroksi. Velassa ovat mukana yleiset tiet, rautatiet ja vesiväylät.

Velan puolittamisen keino on selkeä. Tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma korjausvelan poistamisesta 10–12 vuoden aikana ja poliitikkojen sitoutuminen siihen koko ajaksi. Siten saadaan rahoitus turvattua.

”Nyt aloittaneen parlamentaarisen työryhmän päätökset vaikuttavat siihen, milloin pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelman tekeminen alkaa. Toivoisin, että se aloitetaan mahdollisimman pian”, Männistö kertoo.

Päällysteiden rapautuminen huolestuttavinta

”Huolestuttavinta korjausvelan kannalta on päällysteiden nopea rapautuminen, se näyttää nopeutuvan vuosi vuodelta. Yhtenä syynä on ilmastonmuutos ja sitä myötä entistä sateisemmat talvet”, Männistö sanoo.

Etelä-Suomen vilkkailla pääteillä päällysteiden käyttöikä on Männistön mukaan 3–4 vuotta. Muilla pääteillä päällysteiden uusiminen tulee eteen noin kuuden vuoden välein.

Päällysteiden korjaamisessa ennakoiva kunnossapito on yhtä tärkeässä osassa kuin päällysteiden uusiminen. Ennakoiva kunnossapito tarkoittaa usein tierakenteen kuivatuksen parantamista.

”Teemme päällysteiden täsmäkorjaamista silloin kun se on järkevää. Emme halua kuitenkaan laputtaa teitä pelkillä paikkakorjauksilla”, Männistö toteaa.

Korjausvelan poisto vie aikaa

Korjausvelka on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja sen poistaminen vaatii myös pitkän ajan. Viime vuonna korjausvelan poistoon oli 95 miljoonaa euroa, tänä vuonna 314 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 korjausvelan poistoon on ehdotettu vajaat 100 miljoonaa euroa. Sen jälkeinen rahoitus on epäselvää.

Viime vuonna Ely-keskukset korjasivat kohteita, jotka eivät vaatineet paljon etukäteissuunnittelua. Tänä vuonna alkavat sellaiset korjauskohteet, jotka ovat vaatineet suunnittelua ja tarvitsevat enemmän rahoitusta. Esimerkkinä tällaisesta korjauksesta on Jännevirran siltojen uusiminen.

”2019 on jo tiukka vuosi rahoituksen kannalta. Silloin väylärahoituksessa palataan kaiken kaikkiaan aikaan ennen korjausrakentamista ja korjausvelan kasvu alkaa uudestaan”, Männistö sanoo.

Väyläkorjauksissa etusijalla ovat elinkeinoelämän tarpeet. Toisena painopistealueena ovat päällystekorjaukset.

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • päällysteet rapautuvat nopeasti paskaa massaa ei niin kovaa tavaraa mitä 20 vuotta sitten

    Vastaa
  • Rc-massojen käyttö vilkkaasti liikennöidyillä pääteillä pitäisi ehdottomasti kieltää samoin rc-menetelmä päällysteen uusimisessa kiellettävä. RC-massat seututeille.
    Mitä tulee väylien korjausvelkaan ja siihen miten se arvioidaan on myös kyseenalaista. Korjausvelkaa ei ole. On vain normaalia väylien kulumista.
    Hankkeiden valvonta on alimittaista ja tehotonta. Pitäisi kiinnittää oikeisiin epäkohtiin huomiota. Mutta , kun ei ole sitä taitoa siihen.

    Vastaa
  • RC-massat ei ole sinänsä ole ongelma. Ongelma on se, että suhteutukset sisältää yleisesti liian vähän bitumia. RC-massojen valmistuksessa pitäisi käyttää liki sama määrä bitumia kun ”puhtaaseen” kiveen valmistettuun massaan. Kierrätetyn osuuden sisältämä vanha bitumi ei toimi kuten uusi.
    Yleisesti ottaen lähes kaikki tässä maassa pilataan liialla säästämisellä.

    Vastaa
    • Säästön miehiä

      Niin, kaikki pilataan liiallisella säästämisellä. Mutta tässä on yksi ongelma.

      Säästää on pakko, kun tuloja on liian vähän menoihin nähden. Nyt tällainen ongelma on Suomen valtiolla.

      Ja kun täytyy säästää miljardeja euroja, niin niitä säästökohteita täytyy etsiä. Ne henkilöt, jotka ovat etsineet niitä ja päättäneet, eivät selkeästi ole ottaneet huomioon seurauksia ja se näkyy lopputuloksena, eli tien korjausvelkana.

      Mutta kysytään toisinpäin. Kun on pakko säästää ja mitään muita vaihtoehtoja ei ole, jotta tase pysyy tasapainossa, niin mistä sitten pitäisi säästää, kun aina joku valittaa?

      Vastaa
  • Helppo säästökohde

    Pitää säästää julkisen sektorin henkilöstökustannuksista niin palvelut ja investoinnit on vara toteuttaa ja ylläpitää. Ylipitkä vuosiloma ja yksityiseen verrattuna kaksinkertainen sairaslomamäärä maksaa meille 4-5 miljarda vuosittain. Samoin edellisen talousnotkahduksen 2009 jälkeen annetut perusteettomat kuntien ja valtion palkankorotukset peruttava, tässäkin säästetään miljardeja vuodessa. Valtion tuloveron periminen voidaan lopettaa kun tehdään nuo muutokset ja saadaan pitkän leivän syöjät oikeiden veronmaksajien kanssa samalle tasolle.

    Vastaa
  • Suurin syy päällysteiden vaurioihin ovat työvirheet.Voin kertoa esimerkin eräästä Pohjois-Karjalassa , kauttakulkuliikenteellä olevasta tiestä, joka on päällystetty pätkät eri aikoina ,ensimmäinen 80-luvulla, toinen 90-luvulla, kolmas 2000-luvulla.Kuinka ollakkaan 80 ja 90-luvulla päällystetyt ovat edelleen kunnossa,mutta 2000-luvun päällyste alkaa olla paikkoja täynnä. Näkemykseni mukaan suurimmat virheet ovat: kuljetusmatkasta johtuva massan yli lämmittäminen,- levitintä ei ajeta tyhjäksi vaikka tarpeen olisi,- massan rakeisuus ei vastaa nastan iskutehoa,-kuljetuksessa tapahtuu erottumista,- hienoainetta liian vähän- suhde bitumimäärään virheellinen.Tässä muutamia esimerkkejä tienpäältä.Valvonta on jätetty uskon ja taitamattomien varaan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia